Opiskelun lomassa. Temu vs. kauppakeskus. Älypuhelimet ja sosiaalinen kaupankäynti 1

Opiskelussani on tällä hetkellä tekoäly ja sen käyttö hyvin ajankohtainen keskustelun aihe.

Tekoälyn käyttö ei ole enää kiellettyä. Sitä ei voi kieltää. Sillä, sitä käytettäisiin kuitenkin, salaa. Joten hyväksyntä ja siirtymä oikeaan käyttöön on loogisempaa ja järkevämpää.
Vain tällä tavalla voimme oppia koneälystä. Tekoälyn avulla laajennamme näkemyksiämme; tekoäly voi tehdä pohjatyötä ja itse keskityt oleelliseen.
Välttämättä et kysy tekoälyltä vastausta johonkin, vaan haet lisätietoa "miksi asia on näin?", - tekoäly on siis sparraajasi. - Oikein käytettynä. Tiedon tarkastus ja sen luotettavuus on edelleen omalla vastuulla.

Käytän tekoälyä usein itsekin, kun mietin asioita laajemmin. 

Seuraava ei liity suoranaisesti opiskeluun, vaan ajankohtaiseen Temu-kaupankäyntiin ja tekoälyyn yleisesti.
Joten otan molemmat käsittelyyn. Käyn tämän keskustelun Googlen hakukoneen "tekoälytilaominaisuuden" Gemi´n (Google Search) avulla. Gemi on kuin "digitaalinen kirjasto", joka hakee vastauksia eri lähteistä, eikä jää esim. Googlen oman Gemini -tekoälyn varaan.

On uutisoitu, että Suomeen tulee "Temu-paketteja" vuonna 2025 yhteensä noin 50 miljoonaa pakettia. Lähes kaikki Kiinasta.

Pohjatiedoksi

Tullit ja maksut vuonna 2025

-     "Temu-tulli": EU on kiristänyt otettaan halpaverkkokaupasta. Pienille, aiemmin tullivapaille lähetyksille on suunniteltu tai otettu käyttöön uusia maksuja. Marraskuussa 2025 uutisoitiin EU-ministerien päättämästä "temutustullista", joka astui voimaan välittömästi.

-     ALV ja tullirajat: Arvonlisävero (25,5 %) maksetaan yleensä suoraan ostovaiheessa. Jos tilauksen arvo ylittää 150 euroa, siitä on maksettava varsinainen tullimaksu.

-     Pienpakettimaksu: EU on valmistelemassa kiinteää noin 3 euron lisämaksua kaikille EU:n ulkopuolelta tuleville pienille paketeille. 

-     Päivittäinen tahti: Kiinalaisia pienpaketteja on arvioitu saapuvan Suomeen jopa 77 000 kappaletta vuorokaudessa. Toisen arvion mukaan tahti vastaa noin yhtä pakettia sekunnissa.

-     Kasvuvauhti: Lähetysten määrä on ollut rajussa kasvussa; Kaupan liiton mukaan EU:n ulkopuolelta tulevien pakettien määrä kasvoi aiemmin jopa 678 prosenttia lyhyessä ajassa.

-     Rajoitustoimet: Valtavan pakettivyöryn hillitsemiseksi EU on päättänyt ottaa käyttöön uusia toimia. Marraskuussa 2025 uutisoitiin välittömästi voimaan astuvasta "temutustullista", ja heinäkuusta 2026 alkaen kaikille pienille paketeille on suunniteltu kiinteää 3 euron tullimaksua. 

Lähteet mm.: IS, Posti, MTV, Kaupan liitto

 

Paljonko on 50 miljoonaa pakettia

 Lentokoneiden määrä 

 

Arvioitu 50 miljoonaa pakettia kuljetettaisiin suurilla rahtilentokoneilla, määrä vastaa noin 450–600 täyttä Boeing 747-8F -rahtikonetta vuodessa. 

Lähteet mm.: Yle, MTV

 

Luku perustuu seuraaviin laskelmiin

 

-    Paketin paino: Temun ja muiden vastaavien kauppojen lähetykset ovat tyypillisesti kevyitä pienpaketteja (vaatteita, elektroniikkaa, pikkutavaraa). Jos yhden paketin keskiarvopainona käytetään noin 1 kilogrammaa (pakkausmateriaaleineen), 50 miljoonaa pakettia painaa yhteensä 50 000 tonnia.

-    Koneen kapasiteetti: Maailman yleisimpiin suuriin rahtikoneisiin kuuluva Boeing 747-8F pystyy kuljettamaan noin 130–140 tonnia rahtia kerralla.

-    Konemäärä: 50 000 tonnia jaettuna 135 tonnilla per kone tarkoittaa noin 370 koneellista.

-    Tilavuuskerroin: Koska halpapaketit ovat usein kevyitä mutta vievät paljon tilaa (esim. paksut vaatepussit), koneet täyttyvät usein tilavuuden puolesta ennen kuin painoraja tulee vastaan. Tämän vuoksi todellinen tarvittava konemäärä on todennäköisesti lähempänä 450–600 lentoa vuodessa. 
Lähteet mm.: Tulli, Wikipedia

-    Tämä tarkoittaa keskimäärin 1,2–1,6 täyttä jättirahtikonetta joka päivä pelkästään Suomeen suuntautuville tilauksille. Käytännössä nämä lähetykset saapuvat Suomeen useissa erissä muiden rahtivirtojen mukana, usein Euroopan suurten logistiikkakeskusten kautta.

 

Yllä oleva keskustelu Gemi´n kanssa. Jatkan kysymykselläni: ”Onko ajateltava niin, että rahtikoneet tulisivat kuitenkin samoissa määrin Suomeen? Tai jos Temu-lähetykset jätettäisiin matemaattisesti pois, väheneekö rahtikoneiden määrä Suomen osalta ja jos, niin minkä verran.”

 

Ei ole suoraviivaista ajatella, että Suomeen tulevien rahtikoneiden määrä vähenisi täsmälleen samassa suhteessa kuin Temu-pakettien osuus, jos Temu (ja muut vastaavat verkkokaupat) jätettäisiin pois yhtälöstä.

Vähennys olisi kuitenkin merkittävä ja tapahtuisi kahdella tasolla:

 

1. Suora vaikutus lentojen määrään (matemaattisesti)

Matemaattisesti, jos poistaisimme yhtälöstä sen osuuden rahdista, joka vaatii noin 450–600 jättirahtikoneellista vuodessa, tämä rahtimäärä katoaisi.

 

-    Vähennyksen suuruus: Tämä tarkoittaisi, että 1,2–1,6 rahtikonetta vähemmän rahtia saapuisi Suomeen päivittäin.

-    Logistinen totuus: Käytännössä Suomeen ei lennä päivittäin omaa Boeing 747-8F:ää vain Kiinan pienpaketteja varten. Rahti kulkee usein Euroopan suurten rahtisolmujen (kuten Frankfurt, Amsterdam, Kööpenhamina) kautta, missä paketit puretaan ja lajitellaan pienempiin kuljetuksiin (rekkakyyti tai pienempi syöttöliikenteen lentokone) kohti Suomea. Joten vaikka rahtitonnit ja pakettimäärät vähenisivät matemaattisesti tällä määrällä, se ei tarkoita, että tasan 1,5 rahtikonetta jäisi lentämättä Suomeen.

 

2. Logistiikkaketjun kokonaiskuva

-    Temun ja muiden halpakauppojen pakettien valtava volyymi on luonut kokonaisen, erillisen logistiikkaketjun:

-    Priorisoitu tila. Näille paketeille on varattu omaa tilaa olemassa olevista rahtilennoista, jotka kuljettavat myös muuta tavaraa.

-    Pakettien luonne. Koska paketit ovat kevyitä, ne täyttävät rahtikoneen tilavuuden nopeasti. Näin ollen ne "syövät" suhteessa enemmän koneen tilaa kuin painavampi teollisuusrahti.

-    Vaikutus. Logistiikan uudelleenjärjestely. Jos tämä volyymi poistuisi, rahtikoneiden kapasiteettia vapautuisi. Se mahdollistaisi muiden tuotteiden tehokkaamman kuljettamisen (täydemmät koneet painon, eivät tilavuuden, perusteella) ja voisi vähentää tarvetta lisälennoille, joita on ehkä jouduttu järjestämään kasvaneen verkkokauppavolyymin vuoksi.

Rahtikoneiden määrä vähenisi merkittävästi

 

Rahtikoneiden tarve Suomen osalta vähenisi merkittävästi, jos Temun kaltaisten toimijoiden valtava pakettivirta loppuisi. Vähennys olisi matemaattisesti satoja koneellisia vuodessa, mikä vaikuttaisi suoraan logistiikkakeskusten läpi kulkevan ja Suomeen saapuvan rahtiliikenteen kokonaiskuvaan.

 

Laajennetaan ajattelua

 

Kirjoitan: ”Temu-kauppahan on kiinalaisten valmistustehtaiden suoramyyntiä kuluttajille. Eli se myynti on pois kotimaiselta kuluttajamyynniltä (tavaratalot, erikoiskaupat ym.). Tämähän on puhtaasti kuluttajan etu. Hinnat ovat edullisemmat, joka houkuttaa ostamaan. Syntyy kuitenkin negatiivinen puoli; kaupat lopettavat myynnin vähyyden takia > työttömyys lisääntyy, keskusta-alueet autioituvat, mitä vielä... Mietitään asiaa Suomen kannalta, ehkä laajennetaan sitten globaalisti.”

 

 D2C muuttaa ostamiskulttuurin

 

Tämä suoramyyntimalli (D2C eli Direct-to-Consumer) on tosiaan valtava rakenteellinen muutos. Vaikka kuluttaja saa tuotteen halvemmalla, se käynnistää ketjureaktion, jolla on kauaskantoisia seurauksia.

 

Seuraavassa laaja analyysi negatiivisista vaikutuksista ensin Suomen kannalta ja sitten globaalisti.

 

Vaikutukset Suomeen
 

1. Verotulojen ja kansantalouden menetykset

-    Arvonlisävero- ja tullikato: Vaikka ALV nykyään kerätäänkin, suuri osa Temu-kaupasta on perinteisen kaupan katteen ulkopuolella. Suomalainen yritys maksaa voitoistaan yhteisöveroa ja työntekijöistään sivukuluja. Kun kauppa siirtyy suoraan Kiinaan, nämä verotulot poistuvat Suomen kansantaloudesta.

-    Pääoman ulosvirtaus: Suomalaisten kuluttajien raha ei jää kiertämään kotimaiseen talouteen (jossa se loisi palveluita ja kysyntää), vaan se valuu suoraan ulkomaille.

 

2. Kaupan alan ja kaupunkirakenteen kuihtuminen

 -    Keskustojen autioituminen: Kuten mainitsit, kivijalkakauppojen konkurssit johtavat liiketilojen tyhjentymiseen. Tämä vähentää kaupunkikeskustojen vetovoimaa, mikä heijastuu ravintoloihin ja muihin palveluihin.

-    Työttömyys: Kauppa on Suomen suurin nuorten työllistäjä. Kun halpatuonti korvaa kotimaisen vähittäiskaupan, menetämme tuhansia matalan kynnyksen työpaikkoja, joita on vaikea korvata muilla aloilla.

 

3. Turvallisuus- ja valvontavastuu

 -    Tuotevastuu: Jos suomalaisesta kaupasta ostettu sähkölaite sytyttää tulipalon tai lelu on myrkyllinen, vastuu on maahantuojalla/kaupalla. Temu-mallissa vastuu siirtyy kuluttajalle itselleen. Tulli ei pysty tarkastamaan miljoonaa pientä pakettia viikoittain, joten markkinoille päätyy vaarallisia tuotteita.

-    Viranomaisresurssit: Pakettien valtava määrä kuormittaa Tullia ja Postia suhteettomasti verrattuna niistä saatavaan hyötyyn.

 

Globaalit vaikutukset

 1. Ympäristökatastrofi ja logistinen tehottomuus

-    Lentorahti vs. Merirahti: Perinteinen kauppa tuo tavaran valtavissa konteissa laivoilla (vähäpäästöisintä per tonni). Temu-malli perustuu siihen, että miljoonia yksittäisiä pikkupaketteja lennätetään ympäri maailmaa. Hiilijalanjälki tuotetta kohden on moninkertainen.

-    Jätekriisi: Erittäin halvat hinnat kannustavat "kertakäyttökulttuuriin". Tuotteiden laatu on usein heikko, mikä johtaa massiiviseen jätevuoreen, kun tuotteet rikkoutuvat nopeasti.

 

2. Työvoiman hyväksikäyttö ja epäreilu kilpailu

-    Työolot: Suoramyyntitehtaiden valvonta on lähes mahdotonta. On viitteitä pakkotyövoiman käytöstä ja erittäin huonoista työoloista (ns. 996-malli: työtä klo 09–21, kuutena päivänä viikossa).

-    Valtiontuet: Kiinan valtio tukee usein vientilogistiikkaa, mikä vääristää maailmankauppaa. Länsimaiset yritykset eivät voi kilpailla hinnalla, koska ne joutuvat noudattamaan tiukkoja ympäristö- ja työelämän sääntöjä.

 3. Innovaatioiden ja laadun väheneminen

 

-    Kopiointikulttuuri: Alustat kuten Temu ovat tunnettuja siitä, että ne kopioivat länsimaisten keksijöiden ja pienyrittäjien designit välittömästi. Kun immateriaalioikeuksia (tekijänoikeuksia) ei kunnioiteta, kannustin luoda uutta ja laadukasta vähenee, koska "halpa kopio" on markkinoilla viikossa.

 

4. Riippuvuussuhde

 

-    Strateginen riippuvuus: Jos länsimainen vähittäiskauppa ja oma valmistus ajetaan alas, olemme täysin riippuvaisia yhden maan (Kiina) tuotannosta ja logistiikkaketjuista. Tämä on huoltovarmuusriski.

 

Yhteenveto

 Kuluttajan saama "halpa hinta" on tavallaan lainaa tulevaisuudesta. Lyhyellä aikavälillä säästetään euroja, mutta pitkällä aikavälillä laina maksetaan menetettyinä työpaikkoina, heikentyneenä turvallisuutena, saastuneena ympäristönä ja kuihtuvina elinympäristöinä.

Tämän vuoksi EU on vuonna 2025 alkanut asettaa "temutulleja" ja tiukempia säädöksiä: tavoitteena on tasata kilpailutilannetta niin, että hinta vastaisi paremmin tuotteen todellisia kustannuksia yhteiskunnalle.

Koska kyse on kuitenkin merkittävästi hinnan vaikutuksesta kuluttajan kukkaroon. Tätä ostotapaa tuskin voi enää muuttaa. Muutos on globaali. Lisäksi sosiaalinen elämä menee koko ajan verkkoon, jolloin ns. ikkunaostokset ja kaupoissa kiertely on vähenevä harrastus.

 

Peruuttamaton rakennemuutos

 Gemi vastaa: Olet täysin oikeassa siinä, että olemme keskellä peruuttamatonta globaalia rakennemuutosta. Kaupankäynti ei ole vain siirtymässä verkkoon, vaan se on muuttumassa viihteeksi ja algoritmien ohjaamaksi sosiaaliseksi kokemukseksi.

Tässä on syvällisempi katsaus siihen, miksi tätä kehitystä on lähes mahdotonta pysäyttää ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden kannalta:

 

1. Digitaalinen dopamiini ja "Shopping as Entertainment"

-    Perinteinen kaupassa käynti on monelle nuoremmalle sukupolvelle hidasta ja vaivalloista. Temun kaltaiset alustat käyttävät pelillisyyttä (gamification): on onnenpyöriä, salamasaleja ja jatkuvia palkintoja.

-    Sosiaalinen vaikutus: Videopalvelut, kuten TikTok, ovat täynnä "hauls"-videoita, joissa esitellään valtavia määriä halpoja ostoksia. Ostamisesta on tullut sosiaalinen harrastus, jossa yhteisöllisyys koetaan verkossa, ei kauppakeskuksessa.

-    Algoritmin valta: Koneoppiminen tietää mitä haluat ennen kuin tiedät sitä itse. Fyysinen kauppa ei pysty kilpailemaan tällaisen personoinnin kanssa.

 

2. Ostovoiman uusjako

Kun elinkustannukset (asuminen, energia, ruoka) ovat nousseet, kuluttajan "vapaa raha" on tiukassa.

-    Hinta on kuningas: Vaikka kuluttaja tiedostaisi eettiset ongelmat, lompakko sanelee päätökset. Jos saman tuotteen saa 3 eurolla 15 euron sijaan, moni kokee moraalisen valinnan liian kalliiksi.

-    Tehokkuus: Kiinalainen suoramyyntimalli poistaa "turhat" välikädet (tukkuliikkeet, brändimarkkinoinnin, kalliit liiketilat). Matemaattisesti perinteisen mallin on mahdotonta voittaa tätä hintakilpailua.

 

3. Logistiikan uusi normaali

Aiemmin ajattelimme, että tavara pitää nähdä ja kokea ennen ostoa. Nykyään luotamme palautusoikeuteen ja muiden arvosteluihin.

 

-    Suora putki tehtaalta: Temu on tehnyt Kiinan tehtaan takapihasta kuluttajan eteisen. Vuonna 2025 tämä logistinen ketju on hiottu niin huippuunsa, että pikkupaketin lennättäminen toiselta puolelta maailmaa on halvempaa kuin sen lähettäminen Suomen sisällä.

 

4. Mitä jää jäljelle? (Tulevaisuuden skenaario)

Jos suoramyynti on uusi normaali, yhteiskunnan on sopeuduttava:

 -    Kokemuskauppa: Fyysiset kaupat muuttuvat "showroomeiksi", joissa ei enää säilytetä varastoa. Menet sinne kokeilemaan, mutta tilaat tuotteen verkon kautta.

-    Palveluyhteiskunta: Koska emme enää työllisty myyjinä kaupoissa, työvoiman on siirryttävä palveluihin, joita ei voi tilata Kiinasta: terveydenhuolto, kauneudenhoito, ravintolat, korjauspalvelut ja elämykset.

-    Sääntelyn yritykset: EU:n tullimuutokset 2025 ovat vasta alkua. Valtioiden on pakko keksiä uusia tapoja verottaa tätä kauppaa (esim. pakkausverot, hiilitullit), jotta julkiset palvelut voidaan rahoittaa, kun perinteinen yritysveropohja murenee.

 

Onko tässä paluuta vanhaan?

 Todennäköisesti ei. Historiassa mikään teknologinen tai logistinen edistysaskel, joka on tehnyt asioista kuluttajalle halvempia ja helpompia, ei ole perääntynyt vapaaehtoisesti.

 

Suurin riski on siinä, että samalla kun kuluttaja säästää muutaman euron tuotteessa, hän saattaa menettää työpaikkansa tai nähdä verotuksensa nousevan, koska yhteiskunnan yhteinen potti pienenee.
Kyseessä on klassinen "yhteismaan ongelma". Se, mikä on yksilölle järkevää juuri nyt (halpa ostos), voi olla yhteisölle tuhoisaa pitkällä aikavälillä.

 

Jatkan kyselyä: ”Voiko olla niin että Kiina hyödyntää myös kansainvälistä Maailman postiliiton sopimusta, jolla tuettiin kehitysmaita.”

 

Kyllä, olet aivan oikeassa. Kiinalaiset verkkokaupat ovat vuosia hyödyntäneet Maailman postiliiton (UPU) sopimuksia, jotka on alun perin luotu tukemaan kehitysmaiden postiliikennettä.

Kehitysmaa-status ja "päätemaksut"

Kansainvälisessä postitoiminnassa lähettäjämaa maksaa vastaanottajamaalle niin sanottuja päätemaksuja (terminal dues) pakettien viimeisen kilometrin jakelusta. 

 

-    Historiallinen etu: Kiina on luokiteltu UPU:n järjestelmässä kehitysmaaksi, minkä vuoksi se on maksanut länsimaille huomattavasti pienempiä korvauksia jakelusta kuin mitä todelliset kustannukset ovat.

-    Suomen osuus: Käytännössä tämä on tarkoittanut, että esimerkiksi Posti on joutunut jakamaan kiinalaisia pienpaketteja tappiolla, koska Kiinan maksama korvaus ei ole kattanut suomalaisen työn ja logistiikan kuluja. 

 

"Ilmainen toimitus" on illuusiota

 Vaikka kuluttajalle toimitus näyttää ilmaiselta, joku sen aina maksaa:

 

-    Kiinan valtio: Tukee usein vientiä ja logistiikkaa strategisista syistä.

-    Suomalainen infrastruktuuri: Aikaisemmin suomalaiset postinkäyttäjät ovat välillisesti rahoittaneet Kiinan pakettien jakelua kalliimpien kotimaan postimaksujen kautta.

-    Uudet pakettimaksut: Vastauksena tähän EU ja Suomi ovat suunnitelleet vuonna 2025 erillisiä pienpakettimaksuja (n. 2–3 euroa), joilla pyritään kattamaan jakelun ja valvonnan kuluja, joita ulkomainen lähettäjä ei maksa. 

 

Jatkan keskustelua: ”Globaalisti ajatellen, Kiinan valtion subventiot teollisuuteen ovat nostaneet yhteiskunnan elintasoa nopeasti. Palkkataso, työolosuhteet ym. huomioiden Kiinalla on ollut melkoinen etulyöntiasema.”

 

Kiina on toteuttanut viime vuosikymmeninä taloushistoriallisesti ainutlaatuisen nousun, ja olet oikeassa siinä, että valtiojohtoiset subventiot (tuet) ovat olleet tämän moottori. Tämä on luonut maalle valtavan etulyöntiaseman, mutta samalla se on muuttanut globaalia talousjärjestelmää pysyvästi.

 

Tässä analyysi Kiinan strategisesta etulyöntiasemasta ja sen vaikutuksista vuonna 2025:

 

1. "Maailman tehdas" – Mittakaavaedun maksimointi

Kiinan valtio on tukenut teollisuuttaan massiivisesti tarjoamalla halpaa energiaa, maata, rahoitusta ja infrastruktuuria.

-    Ekosysteemi: Kiinaan on syntynyt kokonaisia kaupunkeja, jotka keskittyvät vain yhteen tuoteryhmään (esim. elektroniikka tai tekstiilit). Tämä keskittyminen minimoi logistiikkakulut maan sisällä.

-    Tehokkuus: Kun Temu-malli yhdistää nämä tehtaat suoraan kuluttajaan, Kiina pystyy hyödyntämään jo olemassa olevaa, valtion rahoittamaa teollisuuskapasiteettia tavalla, johon mikään muu maa ei pysty.

 

2. Palkkataso ja työolosuhteet

Vaikka Kiinan keskiluokan elintaso on noussut ja palkat nousseet rannikkokaupungeissa, maalla on edelleen kaksi merkittävää etua:

-    Siirtotyöläiset: Kiinan sisäinen muuttoliike tarjoaa jatkuvasti uutta työvoimaa, joka on valmis työskentelemään olosuhteissa, joita länsimaissa ei hyväksyttäisi (esim. jo mainittu 996-malli).

-    Automaatio: Kiina investoi nyt enemmän teollisuusrobotteihin kuin mikään muu maa. Tällä varmistetaan, että vaikka palkat nousevat, tuotantokustannus per tuote pysyy maailman halvimpana.

 

3. Strateginen subventointi vuonna 2025

 

Vuonna 2025 Kiinan subventiot eivät kohdistu enää vain halpaan rihkamaan, vaan korkeaan teknologiaan:

-    Vihreä siirtymä: Kiina dominoi aurinkopaneelien, akkuteknologian ja sähköautojen markkinoita valtioavun turvin.

-    Logistiikan tuki: Valtio tukee rahtilentoliikennettä ja satamia varmistaakseen, että kiinalainen tavara tavoittaa maailman markkinat nopeammin kuin paikalliset kilpailijat.

 

4. Globaali vastareaktio

 Tämä "epäreilu" etulyöntiasema on johtanut vuonna 2025 siihen, että vapaakaupan aikakausi on murenemassa:

-    Suojatullit: EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet vuonna 2025 ennätyskorkeita tulleja (esim. sähköautoille ja teräkselle) suojellakseen omaa teollisuuttaan Kiinan valtion tukemalta ylituotannolta.

-    Huoltovarmuus: Länsimaat ovat heränneet siihen, että liiallinen riippuvuus Kiinasta on turvallisuusriski. Teollisuutta yritetään nyt houkutella takaisin Eurooppaan (ns. reshoring), mutta se on hidasta ja kallista, koska emme voi kilpailla kiinalaisella subventiomallilla.

 

5. Yhteiskunnallinen vaikutus Kiinassa

Vaikka elintaso on noussut, Kiina kohtaa nyt omat haasteensa:

-    Väestön ikääntyminen: Työikäisen väestön väheneminen alkaa purra talouskasvua.

-    Kasvun hidastuminen: Vuonna 2025 Kiinan talouskasvu ei ole enää entisenlaista, mikä pakottaa maan puskemaan tuotteitaan (kuten Temun kautta) entistä aggressiivisemmin maailmalle pitääkseen tehtaat käynnissä.

 

Johtopäätös:

Kiinan etulyöntiasema on luonut tilanteen, jossa länsimainen kuluttaja nauttii "halvasta elämästä", mutta samalla rahoittaa järjestelmää, joka heikentää länsimaiden omaa teollista pohjaa. Kyseessä on globaali valtataistelu, jossa Temu-paketit ovat vain jäävuoren huippu.

 

”Temu on vain jäävuoren huippu!”

Syvällistä keskustelua ja olen ymmärtävinäni, että keskustelukumppani on vasta lämpenemässä.

Tällaista tänään tekoälyn kanssa. Tässä on yhdelle päivälle riittävä annos mietittävää…

________________________________________________________
Tämä keskustelun kävin Google selaimen avulla, käyttäen hakumoottorin tekoälytilaa: https://www.google.com/search?sourceid=chrome&udm=50&aep=42