PILVIPALVELUT ENNEN JA NYT
Ikä tuo etuja, mutta myös rasitteita.
Kuten edellisessä tehtävässä, niin tässäkin, tuon esiin
omakohtaisia kokemuksia tekniikan kehityksestä. Kuinka olen elänyt, joutunut
elämään, mutta myös saanut oppia kehityksen mukana.
Olen syntynyt viime vuosituhannella, tarkemmin melko
lopulla, 1960 -luvulla.
Minua on aina kiinnostanut tekniikka, ihan vain
arkipäiväisesti, sen suuremmin sitä lukematta tai syvällisemmin perehtymättä.
Isäni oli 50-60 -lukujen taitteessa nuorena miehenä merillä.
Olin jo syntynyt. Ylpeä isä toi esikoispojalleen Amerikasta kauko-ohjattavia
leluja, sellaisia, jotka letkun jatkeena toimivat, ilmeisesti jollakin
paineilmalla.
No, minä niitä sitten heti purkamaan. Ihmettelin miten ne
toimivat. Peltisiä autoja tai hyppiviä sammakoita, nyt olisivat
keräilyharvinaisuuksia. Eivät kestäneet käsittelyssäni montaa viikkoa. Kuulin
siitä sitten koko nuoruusikäni; ”Mitä menit uteliaisuuttasi tekemään, olisivat
nyt arvokkaita, ainakin harvinaisia…”, äiti usein muistutti.
Ehkä siitä alkoi kiinnostus kaikenlaiseen tekniseen.
Radioita purkasin, harvoin niitä toki enää kasaan sain. Sähköiskuja kyllä sain,
ne opettivat varovaisiksi.
1980 BASIC OHJELMOINTIA
Kauppaopistossa opeteltiin vielä ohjelmoimaan itse.
Ykkösistä ja nollista ne koostuivat. Postipankilla oli Kouvolassa iso
ATK-keskus, jota luokan tytöt pitivät toivetyöpaikkana. Iso ja turvallinen
pankki, ja hieno työ. ATK-tallentaja. Reikäkorttien ja magneettinauhojen kanssa
puuhataan, kaiket päivät.
1990 LUKU OLI WINDOWSIN
Työhistoriani alkuvuosina oli ihmettä, kun markkinoille
ilmestyi sähkökäyttöinen kirjoituskone. Ei tarvinnut lyödä niin kovaa, oli
helpompi kirjoittaa. Lisävarusteina oli korjausmahdollisuus, sillä pystyi
peruuttamaan ja kirjoittamaan uudelleen, korjattua virhettä tuskin huomasi.
Sitten alkoi Windows aika, korpuilta syötettiin ohjelmat
pc-laitteisiin ja kirjoittaminen oli helppoa. Excel ja Word. Kukaan ei tiennyt
enää virheiden määrää, jos ne vain itse huomasi korjata. Aikaahan siinä kului,
mutta virheetöntä jälkeä syntyi, - omasta mielestä.
Koneet takkusivat ja ohjelmat piti joskus asentaa uudelleen.
Tietomäärä kasvoi ja markkinoille keksittiin uusi huoli: Jospa tiedot häviävät?
Tai kone täyttyy tiedoista? Mitä sitten?
KORPPUTALLENNUS
Ensimmäiset tallennukset tehtiin pienille korpuille. Eihän
niihin paljon tietoa mahtunut, enempää ei osannut vaatia. Korppuja kului ja
kaikki oli hidasta. Lisätietoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Levykeasema
(viitattu 3.4.2019).
CD ARKIPÄIVÄISTYI 1900 LUVUN LOPULLA
Tekninen kehitys toi CD:t. Sekä musiikki-, että data voitiin
polttaa itse talteen. Oli keksitty kerran poltettavia tai uudelleen poltettavia
tallennusversioita. Tietokoneisiin asennettiin CD-asemia. Lisätietoja:
https://fi.wikipedia.org/wiki/CD-levy (viitattu 3.4.2019)
2000 ALUSTA ALKOI USB-MUISTITIKKUJEN VALTAKAUSI
CD oli iso ja hidas. Sitten markkinat räjäytti uusi
tallennusväline. USB -muistitikku. Pieni ja näppärä. Nopea ja lisäksi helposti
hukattava. Niissä tietoa siirrettiin kotoa töihin ja töistä kotiin.
Etätyömahdollisuus otti näin ensiaskeleitaan.
Puhutaan, että perjantaisin hukkui paljon muistitikkuja.
Niitä löytyi takseista tai baareista alkuviikon etsinnän jälkeen. No, onneksi,
eivät tiedot kadonneet…
Lisätietoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/USB-muisti
(viitattu 3.4.2019).
ULKOISET KIINTOLEVYT
Tietokoneet kehittyivät. Ohjelmat kehittyivät. Tietomäärä
kasvoi. Helppo ratkaisu oli hankkia tietokoneeseen lisämuistia ulkoisella
kovalevyllä. Se oli sekä lisätietovarasto että tallennusturva, jos tietokone
rikkoutuu tai varastetaan. Öiset kävijät tuskin etsivät lisävarusteita, eli
tieto jää, vaikka laitteet häviäisivät.
Lisätietoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Varmuuskopiointi
(viitattu 3.4.2019).
PILVIPALVELUT
Tekniikka on kehittynyt valtavin askelin myös tallentamisen
osalta. Itse olin pitkään jämähtänyt 2-3 teratavun ulkoisiin kovalevyihin.
Vannoutunut, sellainen. Niissä asiat ovat tallessa ja helposti haettavissa.
Valokuvat kopioituna.
-Eihän valokuvia enää kuva-albumeissa ole. Poltettuna
CD:llä, tai tietokoneen kovalevyllä ne ovat. Tärkeintä oli, etteivät häviä,
huku tai niiden päälle tallenneta… Tai että muistan, mihin olen ne tallentanut.
Vuosia, vuosia, olen ollut tilanteessa, että tallessa on,
mutta usein sain silti selitellä. Sillä, ´eihän se tullutkaan mukaan´, tai
´missähän se on? ´. Oli kyse tiedosta tai kuvasta tai mistä vaan, usein se oli
väärässä paikassa, eikä löytynyt.
Taas tekninen kehitys voitti
Älypuhelimet ja tietokoneet ymmärtävät nykyisin toisiaan.
Kun tieto on tallennettu jonnekin, on se aina saatavilla myös muualla ja muilla
laitteilla. Ei tarvitse miettiä missä tai millä laitteella tallenne on. Se on
aina mukana ja oikeassa paikassa. Jos vain muistat salasanat.
Varmuuskopiointi on automaattista. Laiteturvallisuus
lisääntyy. Uusimmat päivitykset tehtynä. Tieto on aina tallessa, vaikka puhelin
häviäisi tai tietokone hajoaisi.
VAIHTOEHTOJA
Nykyisin on vaikeaa elää ilman pilvipalveluja, jos asiaa
laajemmin mietit. Käytännössä ne ovat arkipäivää, jota emme edes ajattele.
Kodinkoneet, autot, terveydenhuolto. Kyllä kaikki enemmän tai vähemmän
käyttävät ulkoista muistia toiminnoissaan, siis pilvipalvelua.
Google,
Microsoft, Facebook, Apple, Samsung, Huawei, WhatsApp, Twitter… No,
Nokia tietysti myös!
Yhtiöillä, - on toimiala sitten laitemyynti tai palvelumyynti,
pilvitallennus kuuluu tähän päivään. Ohjelmat ovat reaaliaikaisia,
tallentaminen on reaaliaikaista, varmuuskopiointi on reaaliaikaista. Elämä on
tänään, tässä ja nyt. Reaaliaikaista. Usein olet mukana toiminnoissa
tietämättä, maksamatta.
KENELLE
Aivan kaikki ovat pilvipalvelujen käyttäjiä halutessaan.
Kotona, koulussa, työpaikoilla. Etuina on vaivattomuus. Sinun ei tarvitse
miettiä laiteympäristöä tai kannella kaikkia laitteita tai tallenteita
mukanasi. Kirjautuminen ja salasanojen muistaminen on ainoa asia.
Ohjelmia ei enää hankita omaksi. Niistä maksetaan käytön
mukaan ja vain mitä tarvitaan. Pilvipalvelujen kisa markkinoista on tällä
hetkellä kuluttajien etu. Usein sähköpostiosoitteen palvelutarjoajalta saat
riittävän muistitilan arkikäyttöön. Lisätilaa tuskin tarvitsee rahalla ostaa.
Vaihtoehtoisesti älypuhelimen ostaja saa pilvitilaa numeroille ja
valokuvilleen.
Esimerkki arkipäivästä
Älypuhelimesi valvoo puolestasi. Synkronoi ja varmuuskopioi
itsensä, kun ei ole aktiivikäytössä. Luulet vain laittaneesi sen lataukseen.
Aamulla ennen töihin lähtöä, luet sähköpostit puhelimella,
vastaat osaan. Jatkat töissä tietokoneella siitä mihin kotona jäit. Et tarvitse
tehdä mitään pohjatyötä, siirtoja, tai varta vasten tietoisia tallennuksia.
Pilvipalvelut ovat toimineet.
Otat läppärin mukaan työmatkalle ja siellä on kaikki tieto,
mitä työkoneella olet tehnyt. Pilvipalvelut pitävät ne ajan tasalla. Voit
työstää samoja projekteja linkitettyjen työkavereiden kanssa, vaikka olisit
keskustelu- ja huutoalueen ulkopuolella, ilman lähiverkkoyhteyttä,
langattomasti.
Vaimo lähettää pikaviestinä valokuvia lapsenlapsista
älypuhelimeesi. Kuvat tallentuvat myös pilveen ja voit katsoa niitä illalla
kotona isolta TV näytöltä, suoraan pilvestä. Laitat sitten taas puhelimen
lataukseen, luullen tehneesi kovasti töitä ja ollut reipas. Ajattelematta sen
enempää, mitä puolestasi on tehty. ”Loin des yeux, loin de coeur."
(Ranskasta suomeksi: "Se, mihin ei kiinnitetä huomiota, unohtuu, sitä ei
pidetä tärkeänä." https://fi.wikiquote.org/wiki/Ranskalaisia_sananlaskuja
(viitattu 2.4.2019). Pois silmistä, pois mielestä! tunnetaan suomalaisena versiona.
EDUT
Yllä eduista vain osa, pinnallisesti. Tiedot ovat aina
mukana, aina ajan tasalla. Ei enää useita eri versioita tai tallenteita. Ei
kadonneita muistitikkuja tai rikkoutuneita CD-asemia tai -levyjä.
Laitteet keskustelevat keskenään, on sitten kyse
älypuhelimista tai tietokoneista. Merkkiuskollisuus ei ole enää samaa kuin
tekninen vankeus. Laitemerkkiä voit vaihtaa ja tiedot ovat silti ymmärrettävässä
muodossa. Synkronointi esim. puhelinmuistioissa ja valokuvissa on loistojuttu.
Tietysti ohjelmien ja tietojen jatkuva reaaliaikaisuus on suurin hyöty. EU
suojelee meitä, uskon niin. Tieto on hajautettu eri puolille Eurooppaa,
turvallisuussyistä. Suomi on nykyisin melkoinen tietovarasto. Suomen etuja ovat
turvallinen, vakaa peruskallio. - Luonnon kallio tai poliittinen kallio, ne
ovat järistyksistä vapaita.
Viileä ilmasto, jossa koneet eivät ylikuumene.
Yhteiskuntamme on teknisesti nykyaikainen. Infrastruktuuri on kunnossa ja
luotettavaa. Sähkö- ja muut huoltoverkot ja osaamisemme ovat kunnossa.
Kotiläksyt on tehty hyvissä ajoin ennakkoon. Globaalit yhtiöt luottavat Suomeen
ja suomalaisiin. Tulevaisuudessa pilvipalvelut luovat työpaikkoja, se luo
hyvinvointia Suomeen.
HAITAT
Alkuinvestointi. Laitekanta tulee uusia tähän päivään. Et
voi hypätä pilviaikaan vanhalla puhelimella tai Windows 98 versiolla, ilman
murheita.
Mutta kun hankinnat on tehty, on tiedon hallinta
huomattavasti helpompaa.
Pilvipalvelut maksavat, mutta kuten edellä mainitsin,
arkikäyttäjä selvinnee ilman kuukausimaksuja jo laitehankintojen antamilla
Gt-määrillä.
Suurin haitta on salasanan unohtaminen, eikä sekään ole
haitta vaan hidaste, sillä palveluilla on varotoimet, joilla aina pääset
takaisin omiin tietoihin.
HINTAESIMERKKEJÄ
Pilvipalveluja tarjoavat useat toimijat, joista pienemmät
ovat jälleenmyyjiä.
Näille palvelinkauppa on lisäpalvelua ja yleensä käytännössä
tila tulee isomman toimijan palvelimilta. Tällöin ketjutus voi johtua
leasingsopimuksista, sähköposti- tai kotisivupalvelujen domain-hankintojen
jatkeena tai jostain muusta syystä.
Suurimpia omien tietovarastojen omistajia ovat globaalit
kilpailijat, kuten Google ja Microsoft, jotka kisaavat puhelin-, sähköposti-,
kotisivu- ja tietotallentajina. Puhelinvalmistajat ovat sitten omilla
varastoillaan.
VERTAILUNA GOOGLE JA MICROSOFT
Kun otat käyttöön Googlen sähköpostin …@gmail.com, saa
käyttöösi Oma Drive -palvelun, jossa tallennustilaa 15Gt, maksutta. Voit ladata
sinne kuvia, tiedostoja, videoita, mitä vain. Jos tila ei riitä, päivittämällä
ja maksamalla va-rasto suurenee; 100Gt, 1,99e/kk. Tai 200Gt 2,99e/kk.
Aktiivikäyttö ja työelämän tiimimahdollisuudet tuovat lisää
vaihtoehtoja, myös hinnoissa.
Microsoft
Yhtiö markkinoi pilvitilaa nimellä OneDrive. Tähän pääset
mukaan ottamalla käyttöösi sähköpostin … @outlook.com. Tällöin käytössäsi on
Basic ja 5Gt, veloituksetta. Kapasiteettilaajennukset pelkkään tallentamiseen,
esim. 50Gt 2e/kk. Toinen varteenotettava vaihtoehto, edullinen sellainen, astuu
nyt mukaan; Office 365 -palvelu 69e/vuosi. Tällöin käytössäsi on 1 TeraGt
muistia (1000Gt) sekä kaikki yleiset Office-ohjelmat.
Ohjelmat voit ladata useisiin kodin laitteisiin. Ne
päivittyvät itsestään ja myös suurelta osin toimivat pilviohjelmina, jolloin
eivät vie tilaa laitteestasi.
YHTEENVETO
Olin vannoutunut omien laitteiden ja ulkoisen muistin
kannattaja. Kantelin muistitikkuja mukanani. Latailin ja päivitin niitä aina
ennen kokouksia. Nyt viittaan alussa mainitsemaani etu ja rasite -kohtaan.
Olin oppinut oman tallentamistapani ja muutokseen
siirtyminen tuotti tuskaa. Olihan käytössäni ihan toimiva systeemi. Miksi
vaihtaa tai muuttaa tapoja?
AMK -opiskelun myötä annoin pilvipalveluille sijaa. Olen
opetellut uusia ohjelmia ja niiden käyttöä. Lähinnä opin luottamaan uuteen.
Sitä se oli. Olin itselleni suurin haaste ja kynnys kohti helpompaa ja
luotettavaa tallennustapaa ja uusinta tekniikka.
Olen muutamassa kuukaudessa huomannut vaivattomuuden edut.
Olen oppinut tallentamisten asetukset ja järjestykset. Nyt ei synkronoinnit
enää tuplaa kuvia tai hävitä niitä kokonaan… Onhan se ollut opettelua, mutta! -
Siksihän olen koulussa, lisäopissa.
Normikäyttäjälle usein pilvipalvelujen muistikapasiteetti
tarjoaa jo perustilana enemmän tallennuskapasiteettia, kuin vanhassa omassa
tietokoneessa on muistia. – ja vielä ilmaiseksi.
Parasta tekniikkaa mitä olen tietotekniikan tallentamisissa
opetellut.
Suosittelen ehdottomasti.
Linkit ja lähteet:
Google:
Lisätietoja: https://www.google.com/intl/fi_ALL/drive/
(viitattu 3.4.2019)
Vaihtoehdot ja hinnat: https://one.google.com/storage
(viitattu 3.4.2019)
Microsoft:
Lisätietoja: https://onedrive.live.com/about/fi-fi/
(viitattu 3.4.2019)
Vaihtoehdot ja hinnat: https
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti