Grönlanti todellisuudessa - pulaa jäästä?

Coca-Colasta jäät loppumassa?

Onkohan kukaan kertonut tätä T r u m p i lle. - Saari on n i i n suuri vain kartassa.

Kartta muuttaa todellisia kokoeroja. Kartalla kaikki, mikä on kaukana päiväntasaajalta, venyy pystysuunnassa ja vaakasuunnassa.

Grönlanti vs. Eurooppa

Jos "nostaisimme" Grönlannin ja asettaisimme sen Euroopan päälle, se peittäisi huomattavan osan mantereesta, mutta ei läheskään koko Eurooppaa.

Pohjoismaat

Grönlanti on noin kuusi kertaa Suomen kokoinen. Jos lasketaan yhteen Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti, Grönlanti on silti yli kaksi kertaa koko Pohjoismaiden yhteispinta-alan kokoinen.

Länsi-Eurooppa

Grönlanti on suunnilleen yhtä suuri kuin Ranska, Saksa, Espanja, Italia ja Iso-Britannia yhteensä. Se on siis valtava maa-alue, mutta kartoilla se näyttää usein koko Eurooppaa suuremmalta, vaikka Eurooppa (n. 10,2 milj. km²) on todellisuudessa lähes viisi kertaa Grönlantia suurempi.

Grönlanti vs. Pohjois-Amerikka

Kartalla Grönlanti näyttää usein lähes Kanadan tai Yhdysvaltojen kokoiselta. Todellisuus on toinen:

Yhdysvallat

Grönlanti on vain noin 22 % Yhdysvaltojen pinta-alasta. Se vastaa kooltaan suunnilleen Yhdysvaltojen kolmea suurinta osavaltiota yhteensä: Alaskaa, Texasia ja Kaliforniaa.

Kanada

Grönlanti on noin viidesosa Kanadan koosta.

Grönlanti vs. Etelä-Amerikka (Brasilia)

Tämä on ehkä pysäyttävin vertailu. Tavallisella seinäkartalla Grönlanti ja Brasilia näyttävät usein saman kokoisilta tai Grönlanti jopa suuremmalta.

Todellisuus

Brasilia (8,5 milj. km²) on lähes neljä kertaa suurempi kuin Grönlanti. Brasilian sisään mahtuisi melkein neljä Grönlantia.

Fakta

Jos siirtäisit Grönlannin kartalla päiväntasaajalle (esimerkiksi Brasilian tai Afrikan päälle), se näyttäisi "kutistuvan" huomattavasti, koska siellä kartan mittakaava on lähempänä totuutta.

**

Tein tämän koosteen Google Geminin avulla.

MINÄ, BLOGISTI!

Loputtomien filosofisten mietteitten pohjaton lähde? Vai kuivunut uoma. -Haastan itseni.
Tai siis vaihtoehtoja ei ole. 50/50 suhde. Jos ei 50 toteudu, ei 50 riitä. Pärjääminen on nyt verbaalisuudestani kiinni...-ehkä? Olen kuullut myös säälipisteistä. Niitähän ei voi ansaita ne saadaan, vähän niinkuin mainoksessa kalastaminen. Luoja antaa, jos antaa...
**
Oletin että tämä on keväinen projekti. Aikaa helmikuusta toukokuulle, Timon päivään asti. No, olikin, mutta syksy toi uudet kurssit, ideat ja haasteet, innostuksen!
Opiskeluaiheina mm: Asiakas digitaloudessa 2019. Johtaminen digitaloudessa 2019, viestintä ja markkinointi... ehkä aiheet lisääntyvät pakottavan, tuskaisen innostuksen myötä.

Aina voi kehittyä, aina voi oppia!

(olen kirjoittanut tämän blogin vuonna 2019, oli ehkä ensimmäinen ja ajatukseni, mitä tuleman pitää...
Painoin jotain -päivitä nappia? ja tämä nousi uudeksi ja päivitetyksi. Siksi lisäyksenä tämä loppukirjoitus.)

 

Ubiikkiyhteiskunta - hyvässä ja pahassa

Ubiikkiyhteiskunta?

Wikipedian mukaan ubiikkiyhteiskunta (eng. Ubiquitous computing) on huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa. Jokapaikan tietotekniikkaa.[1] Se ei häiritse käyttäjäänsä eikä keskeytä hänen muuta toimintaansa. Se toimii ihmisten ja yritysten arkitoimissa kaikkialla ja koko ajan. Arjen esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät toimintaansa itsenäisesti.

Kirjoitin aikaisemmin Aasian tsunamin tuomasta innovaatiosta; internetpikaviestinnästä ja sen nopeasta kasvusta. Se oli suuri muutos, joka mahdollisti täysin uuden aluevaltauksen synnyn. Reaaliaikainen yhteydenpito. Innovointi on suuntautunut nopeaan langattomaan tekniikkaan; 3g, 4g, 5g. Paljon tietoa, nopeasti ja langattomasti. Sen ympärille on syntynyt aivan uusi markkinavaltaus; uusien tuotteitten maailma. Hetkessä meiltä on hävinnyt mm. lankapuhelimet tai vaikka kodin tallenteet, musiikit ja videot. Nyt striimataan ja tallennetaan pilveen. Katsotaan langattomasti Youtubesta ym.  Wlan-yhteyksien nopea kehitys ja suuntaus on luonut paljon uutta.
Kotiverkot, lan-yhteydet ovat yleistyneet. Kodeissa toimii sisäverkko, jonka avulla voidaan toimia ja valvoa talon sisällä. Käyttäjä voi hallinnoida taloa myös ulkopuolelta, kun vain tietää verkon rakenteen ja käyttäjätunnukset ym. Vartiointi, valaistus, lämmitys. Herätys, siisteys ja viihde. Nämä kaikki toimivat langattomasti. Ajastat valaistuksen, lämmityksen, saunan. Herätät lapset, vahdit että lähtevät kouluun. Robotti hoitaa imuroinnin. Poissa ollessasi valot syttyvät ja sammuvat omatoimisesti, kaihtimet nousevat ja laskeutuvat itsestään, -pitävät taloa asutun näköisenä. Kamerat valvovat lisäksi kaikkea liikettä ja jos sitä tapahtuu, hälytys lähtee vartiointiliikkeeseen, automaattisesti.

Uusi innovaatio luo aina uusia ideoita ja nopeat yhteydet mahdollistavat tuotekehitykset. Ilmaiset, nopeat, julkiset wlan-verkot mahdollistavat kotiverkkojen laajemman käytön ja ideoinnin. Korttelikamerat, kojelautakamerat, liikennekamerat, kesämökkikamerat, riistakamerat. Me valvomme ja meitä valvotaan, tiedämme sen. Se antaa ja lisää turvallisuutta. Kaikki vaikuttaa hyvältä ja niin sinisen valoisalta ja kesäisen vihreältä. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Korona on vienyt yhteiskunnan vauhdilla digiloikkaan. Etätyöt ovat lisääntyneet ja tietoverkkojen avulla tullut konkreettisesti osaksi arkipäivää. Aivan kuin asia olisi käsikirjoitettu etukäteen; verkot kuntoon ja koronalla kotiin.

Entä jos!? Entä jos olisi tullut korona, eikä tietotekniikka ja yhteydet olisi ollut tällä tasolla. Kuinka yhteiskunta pyörisi, jos covid-19[2] olisi iskenyt kymmenen vuotta aikaisemmin? Maailma olisi romahtanut, tai ainakin siirtynyt takaisin 50 -luvulle.

Kun ihminen hallitsee tietoyhteiskuntaa hyvällä, näen kaiken olevan kehitystä eteenpäin vievänä asiana.

Joukossamme elää kuitenkin ihmisiä, ihmisryhmiä ja jopa valtioita, joiden sielu on musta. Mustat sielut hakevat hyötyä vääryydellä. Käyttävät sinisilmäistä yhteiskuntaa hyväksi. Tällöin laajalle levinnyt tieto ja sen hallitseva voima haavoittaa meitä. Jos kotiverkko kaatuu, ei onnistu mikään. Hakkeri pääsee kotiverkon kameroiden kautta sisälle asuntoon ja tietää helposti talon tavat ja arvotavaroiden sijainnit. Tai kuten on käynyt, terveystietomme kaapataan ja ne leviävät -ties minne.

Valtiot varustavat asevoimiaan, ne johtavat pelolla. Mielestäni tietoyhteiskunta on jatkuvassa pelkotilassa. Itse aiheutetussa. – Entäs jos? Onko meillä varauloskäyntiä tai Plan B -suunnitelmaa. Esimerkkejä jo löytyy; kun Microsoft -palvelimet kaatuvat, tai Googlen yhteydet eivät toimi. Tällöin on kansallinen tai kansainvälinen vapaapäivä. ”Ei tehdä mitään” -päivä. Olemme luoneet erittäin haavoittuvan yhteiskunnan. Isoveli valvoo. Mutta valvooko kukaan isoveljeä?

 

---

[1] Jokapaikan tietotekniikka https://fi.wikipedia.org/wiki/Jokapaikan_tietotekniikka [viitattu: 18.1.2021].

[2] COVID-19 (lyhenne englannin kielen sanoista coronavirus disease 2019 eli koronavirustauti 2019) on sairaus, jonka aiheuttaa koronaviruksiin kuuluva SARS-CoV-2.^[2] Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopussa alkaneen koronaviruspandemian (Wikipedia, 18.1.2021).