Aivoituksia otsikon aiheeseen ja ennakkotehtävään.
Käsittelyssä Espoon kaupungin avoimen kehittämisen politiikka. Lainauksena ja tehtävän aiheena Espoon kaupungin 6Aika-projektin tuotos: Avoimen osallisuuden käsikirja, 2018.
Linkki julkaisuun: https://issuu.com/espoonkaupunki/docs/avoimen_osallisuuden_kasikirja_2903
Lainauksia tavoitteista: "Avoimella osallisuudella ja mallin järjestelmällisellä ylläpitämisellä tavoitellaan ensisijaisesti: * palvelukonseptien yhteiskehittämistä * palveluiden uudelleenmuottoilua * palveluiden saavutettavuuden ja käytettävyyden paranemista * uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä * yritysten ja kolmannen sektorin toteuttamia palveluita."Vaatimukset: " Avoin osallisuus vaatii resursseja toteutuakseen. Tavoitetilassa palvelut on organisoitu niin, että avoin osallisuus on osa päivittäistä operatiivista toimintaa" ja "Tämä vaatii ajattelutavan muutosta suuntaan, jossa osallisuutta ei nähdä erillisenä työtehtävänä, vaan oleellisena osana palvelutuotantoa. Uudella tavalla tekemisen ja siitä oppimisen kautta myös ajattelu muuttuu."Hyödyt: "Pitkällä aikavälillä avoimen osallisuuden toiminta lisää kaupunkilaisten elinvoimaa ja hyvinvointia sekä tuo uusia innovaatioita. Avoin osallisuus vähentää siten kaupinkien palvelutuottajien taakkaa.""Avoimen osallisuuden ehtona on, että on olemassa sellaista toimintaa tai kehittämistä, johon voi osallistua ja jossa on osallistujia."**
Jätän lukijan harmiksi esipuheen ja johdannon julkaisemisen yllä olevaan. (kts. linkki!) Vastaan seuraavassa vain annettuihin kysymyksiin, joilla tuon esiin mielipiteeni avoimen kaupunkipolitiikan näkemyksistä.
Kysymys 1 vastaus:
Olen melko pitkälti samaa mieltä. Maailma on muuttunut jatkuvan kehityksen, ihmisten yhteiskuntavalveutumisen ja lisääntyvän vapaa-ajan myötä. Tämä lisää kiinnostusta kodin ulkopuolisiin asioihin. Turvallisen kotiympäristön kehittäminen kuuluu nykyisin meille kaikille.
Tätä kehitystä on vauhdittanut digitalistuminen, jonka myötä kaikki yhteisöllisyys ja vastavuoroinen keskustelu on ylipäätään mahdollista, edullista ja nopeaa.
Kysymys 2 vastaus:
On murroksen aika. Viranomaiset ovat tottuneet tekemään kuten ennenkin, osin laki vaatii ja tehtävät edellyttävät.
Kuitenkin nyt on aika siirtyä harmaasta virkamiesmaailmasta avoimeen värikkääseen yhteiskuntaan. Vanhoja rasitteita on murrettava, moni asia on tullut tarpeettomaksi. On sitten kyse tarpeesta tai tarpeen tyydyttäjästä. Eläköityminen vähentää ja keventää hallintoa, mutta hitaasti. Ongelmat ovat Kouvolassa nyt "tilanne päällä" -vaiheessa. Kaupunki tekee tappiota ja äyrin korotuksella uhkaillaan.
Ihmisten mielenkiinto omaan kotiseutuun on lisääntynyt. Ollaan kotiseuturakkaita. Yhteiskunta on muuttunut. Suomalainen luonne on eurooppalaistunut ja osaa vaatia, noustaan jopa barrikaadeille.
- Enää ei odoteta sosialistisesti että `jos meille annetaan´ tai vähätellään olemassa oloa ´eihän me nyt mitään tarvita´. Tämä on vanhaa, sodan jälkeisen Suomen rakentajien muokkaamaa mielikuvaa ja ajattelua. Silloin piti säästää ja uurastaa yhteisen hyvän eteen. Uhrautua.
Nyt pitää kuulla ja kuunnella kaupunkilaisia, sieltä se kehitys tulee. "Mitä tarvitaan? Mitä haluatte? Miten haluaisitte?" Tuodaan selväksi että jokainen meistä on tärkeä ja jokaisen mielipiteellä on vaikutusta. Tällä me kehitämme yhteistä kaupunkia kohti tulevaa. Ei pidä odottaa valmiiksi katettua pöytää. Kyllä kaupunkilaiset haluavat talkoilla ja uurastaa, kun tietävät että siitä on hyötyä itselle, perheelle ja yhteisölle.
Suuri ongelma on tällähetkellä talouden tasapainottaminen, ei pelkästään Kouvolassa vaan läpi Suomen. Valtion sote-uudistussähläys on tuonut lisäkustannuksia ja siirtänyt niitä valtiolta kuntiin. Päättämättymyydellä ja tietämättömyydellä tulevaan on luotu tarpeettomia kuluja ja pitkäaikaisia rasitteita, jotka nyt osoittautuvat tarpeettomiksi. Kun kyse on esim. palkkauksista tai tehtävämuutoksista ym. on aina kaikki hidasta, aikaa ja resursseja vieviä, kallista.
Kysymys 3 vastaus:
Digitaalinen toimintaympäristö ja asioiden ´vienti internettiin´ mahdollistaa nopean vastavuoroisen vuoropuhelun espoolaisten ja kaupunkikehityksen ja -hallinnon kanssa. Ei pelkästään Espoossa vaan kaikkialla malli on toimiva. Mainitsin yllä sosialistisesta ajattelusta, jossa odotetaan "jos vaikka annettaisiin"...
-Enää ei odoteta, jos kotitiellä on monttu, nyt voidaan ilmoittaa suoraan kaupungin infokanaviin ja ´hups´ monttu on korjattu hetikohta tai välittömästi. Ei sitä monttua kaupungin teknisestä toimistosta nähdä ja jos asiasta ei reklamoi, monttu on ja pysyy. Helppo esimerkki, mutta selkeä ja toimii lähes kaikissa pienissä ongelmissa mitä lähiympäristössä havaitaan.
Digitaalisesti yhteisten päätösten kollegtiivisuus korostuu. Tehdään kuten enemmistö haluaa.
Ehkä tulevaisuuden kaupunginjohtaja, -valtuusto ym. ovat robotteja.
**
Nykyisinkin vielä kaupunginjohtaja on valinta, joka perustuu poliittiseen, sosiaaliseen tai muuhun kollegtiiviseen päätökseen. No, nyt naiskaupunginjohtaja-buumi on käynnissä, joten ehkä myös ulkonäölliseen päätökseen... En mieti tai ota kantaa kaupunginjohtajien koulutukseen tai osaamiseen, vain valintaa.
Antaako nämä kriteerit riittävät eväät ja elementit kaupungin kehittämiselle. Ei! Kaupunkilaisia tulee kuulla. Kaupunkilaiset ovat kaupunki.
Kysymys 4 vastaus:
Kouvolan kaupunki on strategioinut PM2030 mallia, jossa mm. aloitteellisuutta ja päätöksen tekoa annetaan kuntalaisille. Itse kuulun Kouvolan kaupungin alueelliseen kehittämistoimikuntaan, jossa yksi tehtävä on olla linkki asukkaiden, yrittäjien, seurojen, yhdistysten ja päättäjien välillä. Verkostua.
On useita esimerkkejä jo lyhyen aikajänteen osalta, kuinka ns. avoindata on mahdollistanut kaupunkikehitystä myös yrityksissä. Uutta ideaa ja innovaatiota on syntynyt niistä tiedoista ja datahistoriasta mitä kaupunki julkaisee nykyisin avoimesti. Niiden myötä syntyy apuvälineitä, kännykkäsovelluksia, uusia yrityksiä. Siis yhteinen kaupunki kehittyy. Data, jota aikanaan mustasukkaisesti vahdittiin ja suojeltiin, on todettu kallisarvoiseksi tietolähteeksi ja sitä osataan hyödyntää. Esim. realiaikaiset bussisovellukset helpottavat matkustajia, kaupunkikartat tai suunnitelmat tuovat ja antavat lisäinfoa rakentajille, rakennusliikkeille, muuttajille, lähiasukkaille...
**
Tätä kirjoittaessa sain juuri sähköpostiini Helsingin kaupungin avoindata-tiedon (https://visiittori.fi/helsinki). Uusimmat tilastot matkailijoista ja majoittujista. Äärettömän hyvää dataa kun suunnitellaan tapahtumia tai mietitään kapasitettia. Enää laskelmat eivät tarvitse perustua mutu-tietoon.