Ubiikkiyhteiskunta - hyvässä ja pahassa

Ubiikkiyhteiskunta?

Wikipedian mukaan ubiikkiyhteiskunta (eng. Ubiquitous computing) on huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa. Jokapaikan tietotekniikkaa.[1] Se ei häiritse käyttäjäänsä eikä keskeytä hänen muuta toimintaansa. Se toimii ihmisten ja yritysten arkitoimissa kaikkialla ja koko ajan. Arjen esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät toimintaansa itsenäisesti.

Kirjoitin aikaisemmin Aasian tsunamin tuomasta innovaatiosta; internetpikaviestinnästä ja sen nopeasta kasvusta. Se oli suuri muutos, joka mahdollisti täysin uuden aluevaltauksen synnyn. Reaaliaikainen yhteydenpito. Innovointi on suuntautunut nopeaan langattomaan tekniikkaan; 3g, 4g, 5g. Paljon tietoa, nopeasti ja langattomasti. Sen ympärille on syntynyt aivan uusi markkinavaltaus; uusien tuotteitten maailma. Hetkessä meiltä on hävinnyt mm. lankapuhelimet tai vaikka kodin tallenteet, musiikit ja videot. Nyt striimataan ja tallennetaan pilveen. Katsotaan langattomasti Youtubesta ym.  Wlan-yhteyksien nopea kehitys ja suuntaus on luonut paljon uutta.
Kotiverkot, lan-yhteydet ovat yleistyneet. Kodeissa toimii sisäverkko, jonka avulla voidaan toimia ja valvoa talon sisällä. Käyttäjä voi hallinnoida taloa myös ulkopuolelta, kun vain tietää verkon rakenteen ja käyttäjätunnukset ym. Vartiointi, valaistus, lämmitys. Herätys, siisteys ja viihde. Nämä kaikki toimivat langattomasti. Ajastat valaistuksen, lämmityksen, saunan. Herätät lapset, vahdit että lähtevät kouluun. Robotti hoitaa imuroinnin. Poissa ollessasi valot syttyvät ja sammuvat omatoimisesti, kaihtimet nousevat ja laskeutuvat itsestään, -pitävät taloa asutun näköisenä. Kamerat valvovat lisäksi kaikkea liikettä ja jos sitä tapahtuu, hälytys lähtee vartiointiliikkeeseen, automaattisesti.

Uusi innovaatio luo aina uusia ideoita ja nopeat yhteydet mahdollistavat tuotekehitykset. Ilmaiset, nopeat, julkiset wlan-verkot mahdollistavat kotiverkkojen laajemman käytön ja ideoinnin. Korttelikamerat, kojelautakamerat, liikennekamerat, kesämökkikamerat, riistakamerat. Me valvomme ja meitä valvotaan, tiedämme sen. Se antaa ja lisää turvallisuutta. Kaikki vaikuttaa hyvältä ja niin sinisen valoisalta ja kesäisen vihreältä. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Korona on vienyt yhteiskunnan vauhdilla digiloikkaan. Etätyöt ovat lisääntyneet ja tietoverkkojen avulla tullut konkreettisesti osaksi arkipäivää. Aivan kuin asia olisi käsikirjoitettu etukäteen; verkot kuntoon ja koronalla kotiin.

Entä jos!? Entä jos olisi tullut korona, eikä tietotekniikka ja yhteydet olisi ollut tällä tasolla. Kuinka yhteiskunta pyörisi, jos covid-19[2] olisi iskenyt kymmenen vuotta aikaisemmin? Maailma olisi romahtanut, tai ainakin siirtynyt takaisin 50 -luvulle.

Kun ihminen hallitsee tietoyhteiskuntaa hyvällä, näen kaiken olevan kehitystä eteenpäin vievänä asiana.

Joukossamme elää kuitenkin ihmisiä, ihmisryhmiä ja jopa valtioita, joiden sielu on musta. Mustat sielut hakevat hyötyä vääryydellä. Käyttävät sinisilmäistä yhteiskuntaa hyväksi. Tällöin laajalle levinnyt tieto ja sen hallitseva voima haavoittaa meitä. Jos kotiverkko kaatuu, ei onnistu mikään. Hakkeri pääsee kotiverkon kameroiden kautta sisälle asuntoon ja tietää helposti talon tavat ja arvotavaroiden sijainnit. Tai kuten on käynyt, terveystietomme kaapataan ja ne leviävät -ties minne.

Valtiot varustavat asevoimiaan, ne johtavat pelolla. Mielestäni tietoyhteiskunta on jatkuvassa pelkotilassa. Itse aiheutetussa. – Entäs jos? Onko meillä varauloskäyntiä tai Plan B -suunnitelmaa. Esimerkkejä jo löytyy; kun Microsoft -palvelimet kaatuvat, tai Googlen yhteydet eivät toimi. Tällöin on kansallinen tai kansainvälinen vapaapäivä. ”Ei tehdä mitään” -päivä. Olemme luoneet erittäin haavoittuvan yhteiskunnan. Isoveli valvoo. Mutta valvooko kukaan isoveljeä?

 

---

[1] Jokapaikan tietotekniikka https://fi.wikipedia.org/wiki/Jokapaikan_tietotekniikka [viitattu: 18.1.2021].

[2] COVID-19 (lyhenne englannin kielen sanoista coronavirus disease 2019 eli koronavirustauti 2019) on sairaus, jonka aiheuttaa koronaviruksiin kuuluva SARS-CoV-2.^[2] Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopussa alkaneen koronaviruspandemian (Wikipedia, 18.1.2021).

JOHTAMINEN DIGITALOUDESSA 2019 * Verkkokokous

Tuskan aiheena on verkkokokous.

Digi on hyvä. Digi on paha. Helppoa kun voi istua batman-kalsareissa kokouksessa. Paita täytyy olla siisti ja tukka kammattu. - Onko näin? No, ehkä äkkiä ajatellen ja rivijäsenelle joku kokous voi näin toteutuakin.
**
Käytännössä verkkokokous vaatii puheenjohtajalta, sihteeriltä tai muulta kokousta valmistavalta henkilöltä melkolailla saman esivalmistelun, ehkä jopa tavallista enemmän kokousaktiivisuutta ja seurantaa. Niin, -kai sihteerikin voi istua kukallisissa kotihousuissaan, ei asu ole niin merkittävä vaade, jos perhe tai lähiympäristö ei moiti tai on ainakin nauramatta...
Se on ero.
**
Työpaikalla tmv. julkisessa kokouksessa sinun tulee olla näkyvästi läsnä. Pukeutunut asiallisesti, olla ajoissa paikalla, kannella papereita ja läppäriä, -olla tehokkaan näköinen.
Etäkokouksessa tärkeintä on olla henkisesti läsnä, juuri siinä hetkessä. Se, miltä näytät tai miten istut tai makaat kokouksen aikana, sillä ei ole juurikaan merkitystä. -voithan olla vaikka ilman kameraa, vain äänelläsi. Tärkeintä on että tiedät mistä puhutaan, muut tietävät ja ymmärtävät mitä sinä puhut ja asiat etenevät.
On siis vain yksi -ehkä kaksi tapaa näyttää osaaminen ja aktiivisuus kokouksissa. Se on aktiivinen keskustelu, läsnäolo. Lisänä voi visualisoida kokousta esim. chat-viestein tai muilla tavoin kirjoittamalla tai kuvin, jos järjestelmä sen mahdollistaa.
Kokouksen vetäjälle, puheenjohtajalle etäkokous vaatii vielä suurempaa läsnäoloa. Ensinnäkin kokouksen eteneminen ja johtaminen tulee olla linjassa. Sen lisäksi kyselyin tulee selvittää että kokoukseen osallistujat ovat kokoajan mukana piirissä, eivätkä ole hiipineet tv:n ääreen tai syömään. Siis aktiivinen läsnäolo kasvaa kaikille.
**
Osana tehtävää on lukea seuraava Microsoftin artikkeli, joka kertoo kuusi tapaa valmistaa verkkokokous: https://www.microsoft.com/en-us/microsoft-365/growth-center/resources/6-ways-to-make-your-online-meeting-agendas-pop
Ehkä artikkelin ajatus on luoda raamit etäkokouksen valmistelulle, tässä tapauksessa ehkä kyseessä on firman palaverikokous, jossa käydään läpi tai tiedetään mennyttä ja raamitetaan tulevaa jakaen vastuualueita. Pääpainona kokouksen teema ja asiat, selkeät päämäärät ja aikarajoitteet.
**
Artikkelin ohjeistus tuntuu pintapuoliselta ja ehkä pääasiallinen tavoite on Teams-ohjelman myynnin lisäys.
**
Suomi on yhdistystoiminnan aktiivimaita, varmasti jokainen täysi-ikäinen on ollut jonkinlaisissa kokouksissa joista hahmotus kokouksen kulkuun on syntynyt.
Itse olen toiminut, istunut tai vetänyt yritysten ja yhdistysten kokouksia jo yli 30 vuotta. En silti väitä että osaisin tai uusi tieto olisi turhaa ja tarpeetonta. Kaikesta voi aina oppia. Asiat muuttuvat ja uudistuvat. Siksi itsekin taas opiskelen uutta.
**
Lopuksi. Jottei helpolla pääsisi, tehtävän osana on virtuaalikokouksen suunnittelu. En luettele tässä aihetta tai sen vaateita. Teen vain luettelon omasta näkemyksestäni. Aihealue on; Fiktiivinen kaurapohjaisia elintarvikkeita valmistava yritys. Sen johtoryhmän etäkokous ja asioina markkinoiden laajentaminen vientiin omilla kauratuotteilla.
***
Johtoryhmän GoToMeeting-kokous 17.9.2019 klo 14.00
Kutsuttuna: koko johtoryhmä pj:n johdolla.
Lisäksi kohdassa 5 kuullaan markkinointiosaston näkemys. (liittyvät kokoukseen mukaan ko. kohdassa).
Läsnä: 
Sihteeri: tj. Pekka.

Asia: Tuoteportfolion viennin käynnistys

Pohjustus: Edellisessä kokouksessa on jaettu markkinointiosaston selvitysvaihtoehdot viennin laajennukselle suurkaupunkeihin Euroopassa. Vain pohjoismaat vai koko EU-alue. Jokaisella tulee olla perusteltu, lyhyt mielipide vaihtoehtoihin. Enemmistön kanta on päätös.

Asialista:
1. Markkina-alueen valinta
2. Tuoteportfolio, jaetaanko alueisiin ja kausituotteisiin vaiko kokonaisuutena kaikkea kaikille. (huomioiden mm. jäätelön kausiluonteisuus)
3. Markkinointiosaston esiselvitys:
    a) Selkeä suoraviivainen markkinointibrändäys samansisältöisenä kaikkialle. Pääpainona visuaalisuus ja elämyksellinen markkinointi.
    b) Eriytetään ja yksilöidään markkinointia maakohtaiseen erilaistamiseen, huomioiden kieli, kansalliset värit. Haetaan kansallisia esimarssijoita tuotteille...
4. Markkinointikanavan ja yhteistyön valinta. Edellisen, kohta 3. päätös vaikuttaa kansallisen vai monikansallisen yhteistyön käynnistämisestä.
5. Vientikanava. Yhteistyökumppanien etsiminen. Monikansallinen, globaali jakelija, vai maakohtainen yhteistyökumppani. (kuullaan markkinointiosaston esiselvitys aiheesta).
6. Muut asiat.
7. Kokouksen päätös.

***
Klo 13.45 voi ottaa jo varmistavan GoToM-yhteyden. Arvio kokouksen kestoksi kaksi tuntia.