Kontrolloiva pullonkaula
- Älyä rahastukseen
Tämä yksilötehtävä on kurssilla Digitalisaation suuntaukset. Kurssi ajoittui VAMK:n kevätkaudella; tammi-maaliskuu 2026 väliselle ajalle. Kurssitehtävää ohjeistetaan mm. seuraavasti:
Tehtävänäsi on kuvata yksi
digitalisaatioprosessi, joka voi olla joko toteutunut, käynnissä tai vasta
idean asteella. Suunnitelma voi olla toteutunut, teoreettinen tai
toteutettavissa oleva. Tehtävän keskiössä on liiketoiminnan kannalta oleellinen
ongelma, johon digitalisaatio tarjoaa ratkaisun.
Tehtäväaiheeni
ei suoranaisesti pureudu viimeisimmän tiedon ja datan kehitykseen, vaan pidempiaikaiseen
mietintään, miksi viimeisintä tietoa ja dataa ei hyödynnetä siinä määrin kuin
se olisi mahdollista. Ongelmaan, johon kuumeisesti etsitään ratkaisua, sen vielä
löytymättä.
Tiedostan jo ennakolta, että tämä tehtävä saattaa laajentua. Olen jo ennen koronaa, Xamkissa AMK-opiskelun aikana aloittanut opiskeluun liittyvän blogin kirjoittamisen. Joten, tästä aiheesta taitaa syntyä jälleen uusi blogi. Muistelen kaupan alan kehitystä oman ”maksava asiakas” -historiani varrelta. Opiskeluajan ajatuksiani voi lukea osoitteessa: https://blonologi.blogspot.com/
1.1 Kehityksen pullonkaula
Olen
ollut tämä ”maksava asiakas” varmaan 50
vuotta. Kaupassa olen asioinut jo kauemmin, nuorempana lähinnä äidin
juoksupoikana.
Näiden 50 vuoden aikana päivittäistavarakaupan rahastamisessa on edelleen
pullonkaula, jota olen miettinyt, - usein kassajonossa ollessani.
On vuoroni hihnalla. Yritän lajitella ostoksia siten kuin ne mielelläni pakkaan;
kylmät peräkkäin, pakasteet erikseen ym., mutta lopulta ne ovat kassalinjan
perällä kaikki yhtenä kasana. -Eikö olisi järkevintä pakata ne heti hyllyistä,
kylmäaltaasta tai pakastekaapista suoraan laukkuun? Ja vasta kotona ne purkaisi
oikeaan paikkaan. Tätä olen miettinyt. Kaupassa käynti tulisi olla miellyttävä
kokemus ja päättyä mukavasti. Nyt ei pääty. - Miten tämän järkeistäisi?
Miksi tätä ei ole kehitetty edelleen? - tai on, mutta ei riittävästi. Mietin
tämän kurssityön aikana tätä lisää.
Seison
päivittäistavaran kassajonossa. Edessäni on usean asiakkaan jono. Vuorottain
nostavat tuotteet kärrystä kassahihnalle. Kassahenkilö skannaa tuotteen
kerrallaan ja ne etenevät kassalinjalla. Tuotteet ovat kassalinjaston päässä,
josta maksava asiakas ne jälleen pakkaa ostoskasseihinsa. Melko turhauttavaa!
1.2
Kerää ja skannaa
Aiheeseen on Suomessa
kyllä erilaisia tehty kokeiluja. Pisimmällä on varmaan SOK, jolla on
itsepalveluskannereita. Asiakas skannaa tuotteet suoraan ostoskoriin.
Maksuvaiheessa asiakas menee ns. itsepalvelualueelle, jossa maksaa, saa kuitin
ulospääsyyn ja valmista tuli!
Tämä on ihanne, mutta; aluetta valvoo henkilökunta auttaakseen. Jos alueella on
ruuhkaa, toiminta ei ole nopeaa, sillä kokemattomat maksajat ovat hitaita.
(Nythän perinteisessä kassajonossa ollessa voit jo avata kanta-asiakaskortit ja
maksuvaihtoehdot. Itsepalveluna ne tulevat vasta ollessasi kassalla). Lisäksi
valvova henkilökunta on velvollinen ja oikeutettu tekemään pistokokeita. Jos
joudut tarkastettavaksi, miksi ja mitä varten? Vaikuttaako se tuleviin
asiakaskäynteihin ja jätätkö jatkossa tämän mahdollisuuden käytön, koska sinua
on epäilty. Tutussa myymälässä!
1.2.1 HOK-Elanto
oli edelläkävijä
Aikoinaan työelämässä
tein B2B kauppaa keskusliikkeille. Näin läheltä, kun Helsingin Osuuskauppa (HOK-Elanto)
kokeili tätä itsepalveluskannerin käyttöä useassa S-Marketeissa jo vuosina 2011-2014.
Siis paljon ennen tätä nykyistä skannausbuumia. Kokeilu tehtiin lähiömyymälöissä,
joissa pääasiassa asioi tuttu asiakaskunta, ns. vakiasiakkaat, joihin voi
luottaa enemmän. Heidän oletetaan harrastavan vähemmän asiakasmainetta
tahraavaa vilppiä.
Kokeilu kuitenkin lopetettiin useasta syystä. Sen hetkisten laitteitten kalleus
ja epävarmuus, sekä akun kesto oli heikkoa. Eikä asiakkaat olleet vielä valmiit
tekniikan käyttöön.
Koska palvelu oli täysin uutta, vain pieni osa asiakkaista halusi tätä kokeilla.
Hävikin pelko oli suurta ja pistokokeet ”söivät” käytön kokeilijoita. Vähäinen
kiinnostus sitoi kuitenkin henkilökuntaa ja vaati investointeja. Hanke
todettiin kannattamattomaksi ja se lopetettiin.
1.3
Viivakoodeista se alkoi
60-luvulla maito haettiin
lähikaupasta, ostokset ostettiin ns. ”kirjalle”, joka oli kauppiaan antama tililuotto.
Tilivelkaa lyhennettiin tai se maksettiin pois tilipäivänä. Lapset juoksivat kaupasta
pieniä asioita äidin apuna, kuten edellä jo totesin. Tällöin ei tarvinnut
käsitellä rahaa, myyjä tunsi lapset ja perheen. Se oli helppoa asiointia
-ainakin pienen pojan silmin.
70-luvun puolivälissä
alkoi viivakoodien aikakausi. European Article Number (EAN)[1]
sai alkunsa. Viivakoodi kertoi tuotteen valmistusmaan, valmistajan ja tuotetiedot.
Lisäksi kaupan omissa järjestelmissä (vaaka- ja kassajärjestelmät) sisälsivät
tuotetietojen lisäksi hintatiedot.
1.3.1 Philips ja ”The Home of the Future”
Philips[2] oli viime vuosituhannen
lopulla merkittävä kylmälaitevalmistaja, joka innovoi edelläkävijän lailla
tuoteala. Philipsin tuoteinnovaatio oli oma viivakoodien tietokantajärjestelmä,
joka ohjelmoitiin Philips jääkaappeihin. Kun käyttäjä toi ostokset kotiin, oli
jokainen tuote skannattava jääkaappiin. Kun tuotteen otti ulos, piti se
skannata ”pois varastosta”. Näin ollen jääkaappi tiesi jatkuvasti mitä sisällä
on ja ehdotti esim. tuotteita viimeinen käyttöpäivä ajattelulla. Jääkaappi ehdotti
reseptiä kyseiselle tuotteelle.
Philipsin idea oli hyvä, mutta se ei lähtenyt lentoon. Syynä oli Philipsin oma
viivakooditekniikka, jota muut valmistajat eivät käyttäneet. Jääkaapin skanneri
jäi täten vajavaiseksi, kun se ei ymmärtänyt kaikkia viivakoodeja. Tällöin ei vielä
ollut pilvipalveluja, josta olisi voinut ladata kaiken maailman koodit ja
tuotetiedot.
Käyttäjille palvelu oli hidasta jatkuvan tuoteinventoinnin takia. Jos tuotetta
ei jaksanut skannata jääkaappiin mennen tullen, jäi jääkaapin saldot vajavaisiksi,
eikä reseptitkään tällöin toimineet.
1.3.2 Katsaus
futuristiseen lähihistoriaan
Kehityksen edistymisestä tuon
esiin myös VTT:n raportin ”tulevaisuuden visioista”, jossa tarkastellaan
lähitulevaisuutta 2000 alun silmin ja tekniikan avulla.
Mielenkiintoista ja nykytietojen valossa osin huvittavaa luettavaa
vuosituhannen alun ajattelusta ja tekniikasta. Katsaus nimeltään Tulevaisuuden
palveleva kotiautomaatio, joka oli ensikatsaus Tiedekeskus
Heurekan automaationäyttelylle vuonna 2004. Luettavissa: https://sarjaweb.vtt.fi/julkaisut/muut/2003/tuparoad_raportti.pdf
2
Hävikki ja laiskuus kehityksen esteenä
Itsepalveluskannauksessa
tuli esiin hävikin kasvu. Philipsin jääkaappi-innovaatiossa tuli esiin
järjestelmän epäkäytännöllisyys. Kylmälaite ei osannut itse inventoida ja jos ihminen
-peruslaiskana- ei sitä tehnyt, ei jääkaapin varastosaldot pitäneet paikkansa.
Hävikin kasvu ja ihmisen laiskuus olivat näiden kahden kehitysinnovaation
jarruna.
Nyt tulevaisuuden visioina on jääkaapin omatoiminen tilauksen teko lähikauppaan.
Ja kaupan robotti tuo tuotteet suoraan kotiovellesi.
Nyt, laitteitten hinnat ovat
edullistuneet ja tekninen kehitys parantunut, ovat molemmat ideat saaneet uutta
jalansijaa markkinoilta. Eri kaupparyhmittymillä on itsepalvelualueet ja jääkaappien
osalta mm. Samsung[3] on
jääkaappikameroiden ja RFID-tekniikan[4]
avulla helpottamassa ihmisen roolia.
2.1
Valvontakamerat ja myymäläetsivät
Aloitin kaupan alan työurani
kauppaopistossa opiskellessani. Olin iltaisin ja viikonloppuisin Anttila
-tavaratalossa[5]
vahtimestarina. Sain tällöin myös koulutusta myymäläetsivän tehtävään. Opetettiin
mm. psykologista silmää, kuinka myymälävarkaus voidaan havaita asiakkaan
käytöksestä jo ennakolta. Myymäläkameroita ei tällöin ollut vielä käytössä,
vaan myymäläetsivät liikkuivat kaupassa asiakkaiden seassa.
Kauppojen koon kasvaessa yleistyivät Suomessa myymälöiden valvontakamerat. Kameroilla
oli kaksi tehtävää. Ne kontrolloivat asiakkaiden toimintaa, loivat
turvallisuutta, antoivat ennaltaehkäisevästi informaatiota alitajuntaan, ettei
myymälävarkaus olisi järkevää. Kamerat näkevät ja tallentavat tapahtumat.
Kameroilla oli myös ns. sisäinen tarkastustehtävä, sillä henkilökunnan
suunnalta aiheutuu kaupan alalle huomattavaa hävikkiä.
Kassalinjasto on tarkoituksellinen ”pullonkaula”, jolla pyritään minimoimaan
hävikkiä, asiakkailta ja henkilöstöltä.
Usein tuodaan esiin, että
kassalinjaston kamerat ovat henkilökunnan suojaksi. Kameroilla ehkäistään
kassaryöstöjä. Totta tämäkin, mutta samalla niiden avulla seurataan
kassahenkilöstön toimintaa, ettei kassalinjalla tehdä ohisyöttöjä, eli tuotetta
ei skannata ollenkaan, tai se hinnoitellaan tietoisesti väärin.
2.2
Ihminen on laiska luonnostaan
Kuten edellä kirjoitin,
Philipsin innovaation myötä selvisi, ettei hyväkään tuote saa markkinoilta jalansijaa,
jos se on käyttäjille ylivoimaisen haastava tai nykyistä käytäntöä hankalampaa.
Tuoteinnovaation on oltava ihmisen elämää helpottava ja kiinnostusta herättävä
uutuus.
Kun katsotaan viimeaikaisia globaaleja innovaatioita, kaikkia yhdistää helppous
ja vaivattomuus. Teet ostokset netissä ja robotti tuo kauppakassit kotiin. Teet
ruokatilauksen netissä ja lähetti tuo pizzan kotiisi. Saat vaatteet
sovitettavaksi, silmälasit testattavaksi, auton koeajettavaksi, vain
soittamalla tai tilaamalla. Palautat tarpeettomat tai sopimattomat tuotteet. Helppoa!
2.3 Asiakas on kuningas
Digitaalisuus on
mullistanut ihmisten käyttäytymistä, varsinkin ostokäyttäytymistä. Korona
vauhditti teknistä kehitystä.
Kivijalkamyymälät lopettavat. Kahvilat ja ravintolat ovat isolta osin enää suurten
toimijoiden nimissä. Pienyrittäjä ei pärjää kilpailussa. Pelkkä pizzan teko ei ole
yrittäjälle kannattavaa. Kotona istuva asiakas ei tilaa muuta, eli heräteostot;
oheismyynti, jälkiruoat ym. ovat poissa. Ennen istuttiin ravintolassa pitkään,
viihdyttiin ja herkuteltiin. Jälkiruokien avulla ravintolayrittäjä teki
katetta. Nyt nämä ruokalähetit syövät pizzakatetta vielä heikommaksi.
2.4
Tietosuoja ja yhdenvertaisuus
Aasian maissa, joissa
kameroita on joka paikassa, ihmiset tunnistetaan konenäön avulla kaikkialla, kasvojen
tunnistus on osa myymälätekniikka ja maksu tapahtuu automaattisesti taustalla.
Eurooppalaiset eivät
suvaitse tätä. GDPR[6] suojaa meitä, eikä
kameravalvonta saa ulottua yksilötasolle. Myös Amerikassa on yhdenvertaisuuden
nimissä puhuttu uuden tekniikan tuomasta rajoitteesta. Ne ihmiset, joilla ei
ole älypuhelinta ja/tai luottokorttia, eivät voi käyttää uusinta tekniikkaa. Lainsäädännöllä
on varmistettu käteisen toimivuus maksutapahtumana.
Meillä Euroopassa
-vaikkakin käteinen on vähenemässä- on edelleen loogista ja hyväksyttyä, että
kuluttaja voi itse valita maksutapansa. Monet eri maksuvaihtoehdot tietysti vaativat
yrittäjiltä investointeja ja teknistä osaamista.
3 Tänään
Keskustelen Google
Gemini[7] kanssa. Miltä tilanne
näyttää maailmanlaajuisesti. Millaisia ideoita ja ajatuksia löytyy globaalisti?
Millainen suuntaus on näkyvissä?
Yleisesti ottaen
maksutavat ja kehitys etenee vaiheittain. Käteisestä kortteihin ja korteista
digimaksamiseen.
Aasiassa luottokortilla
maksamista pidetään ”rahvaanomaisena ja vanhoillisena”. On muotia maksaa
digitaalisesti. Amerikassa on menty askel taaksepäin ja jälleen on huomioitu
vähemmistö. Yhdenvertaisuuden nimissä lainsäädännöllä velvoitetaan käteisen
hyväksyminen.
Eurooppa etenee teknisen kehityksen johdattamana, toki eri vaihtoehdot, oikeudenmukaisuus ja kaikkia kunnioittava tapa huomioidaan.
|
Alue |
Hallitseva
maksutapa |
Käteisen asema |
|
Aasia |
Digitaaliset lompakot (QR-koodit) |
Vähenee nopeasti |
|
Pohjois-Amerikka |
Luottokortit & Apple/Google Pay |
Vakaa, mutta laskeva |
|
Eurooppa |
Debit-kortit & Tilisiirrot |
Vaihtelee (Pohjoisessa vähäistä,
Etelässä yleisempää) |
|
Afrikka |
Mobiiliraha (esim. SMS-pohjainen) |
Erittäin tärkeä rinnalla |
Kuva 1. Google Gemini teki
yhteenvedon maksutavoista globaalisti
3.1
RFID-tekniikka
Lyhyellä radiotaajuudella toimiva etälukutekniikka on
toimivaa, edullistakin. Tuotekehittelyä tehdään. Ongelmana on sirujen käyttö,
niiden liimaus ja joidenkin tuoteryhmien osalta toimimattomuus (nesteet ja
metallipakkaukset häiritsevät signaalia). Tämä tekniikka on toimivaa niillä
kaupan aloilla, joissa ei myydä tekniikkaa häiritseviä tuotteita, esim.
vaatekauppa on soveltuva jo RFID-radiotekniikan käyttäjäksi.
3.2
Amazon Go
Amazon[8]
on kehitellyt ratkaisua, jossa kaupan katto on täynnä kameroita, lisäksi
hyllyissä on painoanturit. Tekoäly seuraa asiakasta ja tiedostaa mitä tuotteita
laitat kassiisi. Maksu veloitetaan automaattisesti, kun kävelet ulos kaupasta. Amazon
teki useita erilaisia myymäläkonsepteja aiheesta. Konseptia muokattiin ja usea
versio on lakkautettu toimimattomana kokonaisuutena. Väitetty konenäön käyttö
oli floppi. On selvinnyt, että tuhannet intialaiset ovat manuaalisesti
seuranneet ihmisten toimintaa kameraetäyhteyksin.
3.3
Lidlin Scan & Go
Edellä kuvaamani
itseskannaus tuo markkinoille lisävariaatioita. Älypuhelimet ovat yleistyneet
ja tällöin kaupan laiteinvestoinnit on osaltaan siirtyneet asiakkaiden
maksettavaksi. Asiakas skannaa puhelimellaan tuotteet ja sitten vain maksaa
kokonaisuuden. Tätä toimintoa tuo Suomeen Lidl[9],
jossa Scan & Go -asiakas maksaa ostokset pikakassalla. Tämä tekniikka
poistaa itsepalvelualueen ruuhkan, koska tuotteet on jo luettu myymäläkierron
aikana.
3.4
Älykärry
Tulevaisuuden ostoskärry sisältää älyn. Siinä on
sisäänrakennettu vaaka ja skanneri. Kärry tunnistaa automaattisesti sinne
laitettavan tuotteen. Hyllystä poistuva paino siirtyy kärryn painoon, joten
kontrolli täsmää. Maksettaessa ei pistotarkastuksille ole enää niin suurta merkitystä,
luottamus on syntynyt kauppakierron aikana punnitsevan kärryn ansiosta.
3.5
Kaupan omat sovellukset
Kesko kerää ostohistoriaa.
Ossi Ostosapuri on Keskon Beta-versio, jolla innovaatiota kehitetään
asiakaskokemusten avulla. Voit pyytää tekoälyltä ostoslistaehdotusta, jota
sitten lähdet toteuttamaan kauppakierroksella. Tällä hetkellä tämä versio ei
kuitenkaan helpota maksamisvaihetta.
Näiden kokemusten ja
aktiivisten asiakkaiden avulla etsitään uutta tekniikkaa sujuvaan
kaupankäyntiin. Samankaltaista ostoshistorian tallentamista tekevät kaikki
suuret kauppaketjut, joten odotettavissa on uusia innovaatioita.
3.6
Nopein ja helpoin -tänään
Lidlin sovellus on tällä
hetkellä kehittynein, sillä sen avulla maksukin onnistuu sovellukseen
integroidun Lidl Pay- toiminnon avulla. Et tarvitse enää pikakassalla käyntiä. Pääset
portista ulos QR-koodin avulla.
4 Pullonkaulan syy on Ihminen itse
Luottamusvaje on suuri
tekninen este ja hidaste. Hae ja maksa -tekniikkaa olisi runsaasti
käytössä, mutta ihmisen epärehellisyys on käyttöönottoa hidastava tekijä. Jos
toisaalta annetaan luottamusta uuden tekniikan avulla, lisää se uusia
kustannuksia käytön osalta. Isot investoinnit ovat epävarmoja projekteja.
Tekninen varmuus ja asiakkaiden hyväksyntä ovat vastapainona uuden tekniikan
käytössä.
Jos hävikki ja sen ehkäiseminen ei näyttelisi niin suurta roolia, olisi kaupassa käynti paljon helpompaa. Tulee mieleen naiivi, amerikkalainen elokuva miehestä, joka oppi valehtelemaan. Elämä kaupungissa oli turvallisen harmonista, kunnes hän oppi valehtelemisen taidon ja maailma muuttui…
Lopuksi Nedap-Retail-sivustolta
RFID expertti Tom Viewegerin ajatus lainattuna ja suomennettuna:
Nykypäivän kuluttaja on valistunut, kärsimätön ja sietämättömämpi
kitkaa kohtaan. Uskollisuus on hauras ja se on ansaittava jatkuvasti. Tässä
ympäristössä varastotarkkuus ja hyllysaatavuus lakkaavat olemasta sisäisiä
suorituskykymittareita, ja niistä tulee brändilupauksia. Jokainen puuttuva
tuote ei merkitse vain menetettyä myyntiä, vaan menetettyä luottamusta.
Kun tekoälyagentit, avoimet standardit ja aina
käytettävissä oleva infrastruktuuri yhdistyvät, yksi asia käy selväksi:
Vähittäiskauppiaat, jotka investoivat näkyvyyteen ja arkkitehtuuriin,
voittavat. Ne, jotka eivät investoi, ovat näkymättömiä. Sekä asiakkaille että
algoritmeille.
Selvitykseni mukaan tekniikka
on olemassa, jos käyttäytyisimme itse sovittujen pelisääntöjen mukaan. Jos hävikki
olisi vähäisempää, hyötyisimme kaikki. Hinnat olisivat edullisempia, kaupassa
käynti olisi jouhevampaa; voisimme vain kävellä ostosten kanssa ulos kaupasta
ja raha poistuu tililtä. Oikeana summana. Kaupassa käynti olisi nopeampaa ja
mukavampaa. Toivottavasti ennätän vielä nähdä tämän kehityksen. Typerä
jonottaminen olisi muisto vain.
5
Tekoälyn käyttö tehtävässä
Tekoäly olen käyttänyt, kun etsin tietoa maailmanlaajuisista
kokeiluista. Tällöin Google Gemini PRO auttoi esim. Amazonin osalta. Näistä
olen muodostanut tekstin sisään alaviitteet lukijaa helpottamaan ja lisäinfoksi.
Pyysin Geminiltä myös kansainvälisiä lähteitä asiasta, jolloin sain globaalia infoa
ulkolaisista projekteista. Gemini vertasi myös lyhyen yhteenvedon maksutavoista
(kuva 1.).
6
Päivitys
Kirjoitin tätä tehtävää
tammi-helmikuussa 2026. - Tämän raportin jälkeen julkaistiin 16.2. alkaen nettiuutisia,
joissa Kesko ja SOK aloittavat Lidlin kaltaisen itsepalveluskannauksen
pilottitestauksen. Keskolla Vantaan Tammiston K-Citymarket aloitti 16.2.
kokeilun. Ja Prisma Riihimäki on S-Ryhmän puolella pilottimyymälä
vastaavalle kokeilulle. - Ehkä näenkin tämän käytännön yleistyvän vielä varsin
pian. Asiakkaaseen luotetaan uuden tekniikan avulla.
“Kitkaton asiointi eli nopeus, selkeys
ja itsepalvelumahdollisuuksien saatavuus on monille asiakkaillemme entistä
tärkeämpää. Kehitämme palvelujamme aina asiakkaitamme kuunnellen
ja osallistaen. Mobiiliskannaus on esimerkki ostamisen sujuvoittamisesta”,
kertoo Keskon asiakastiedosta, analytiikasta ja verkkokaupasta
vastaava johtaja Minna Vakkilainen.
Eli RFID expertin edellä olevasta lainauksesta osuvasti: …”ne jotka eivät
investoi, ovat näkymättömiä…”
Lähteet
Amazon Go. Wikipedia-sivusto. https://en.wikipedia.org/wiki/Amazon_Go [viitattu 13.2.2026].
EAN-koodi. Wikipedia. EAN-13. www-sivu. Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/EAN-13 [viitattu 13.2.2026].
Iltalehti. Iso mullistus Lidlin myymälöissä. Lidl Scan & Go-uutinen. Luettavissa: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7a92d350-ad71-4a10-9ba4-b12892c12bba [viitattu 12.2.2026].
Lidl. Scan & Go-uusi tapa ostostella. www-sivu. Saatavissa: https://www.lidl.fi/c/scan-go/s10080370 [viitattu 12.2.2026].
Kesko. Ossi Ostosapuri tuo tekoälyn kauppareissulle. Luettavissa: https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2025/ossi-ostosapuri-tuo-tekoalyn-kauppareissulle--arjen-ruokasuunnittelu-helpottuu-k-ruoka-sovelluksella/ [viitattu 12.2.2026].
Kesko. Skannaa ja osta – K-Ryhmän mobiiliskannauspilotti käynnistyy. www-sivu. Saatavissa: https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2026/skannaa-ja-osta--k-ryhman-mobiiliskannauspilotti-kaynnistyy/ [viitattu 17.2.2026].
Pan Oston. Five Retail Techology Trends for 2026. Luettavissa: https://panoston.co.uk/articles/blogs/five-retail-technology-trends-shaping-2026. [viitattu 13.2.2026].
Mappedin. Phygital Retail Trens 2026. Luettavissa: https://www.mappedin.com/resources/blog/retail-technology-trends/ [viitattu 13.2.2026].
Nedap-Retail. RFID and Automation in 2026. Luettavissa: https://www.nedap-retail.com/six-retail-technology-trends-that-will-shape-2026/ [viitattu 13.2.2026].
S-ryhmä. Kerää ja skannaa -www-sivusto. Luettavissa: https://keraajaskannaa.fi/ [viitattu 12.2.2026].
VTT-julkaisu. Tulevaisuuden palveleva kotiautomaatio. Lappalainen & kump. PDF-julkaisu.(2003). Saatavissa: https://sarjaweb.vtt.fi/julkaisut/muut/2003/tuparoad_raportti.pdf [viitattu 13.2.2026].
Xamk Insider. Opiskelijafoorumi. Myymälävarkaiden uusi nousu –
itsepalvelukassojen loppu? Luettavissa: https://insider.xamk.fi/the-new-rise-of-the-shoplifter-the-end-of-the-self-service-checkout/ [viitattu 12.2.2026].
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti