Näytetään tekstit, joissa on tunniste kohderyhmät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kohderyhmät. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 18. syyskuuta 2019

JOHTAMINEN DIGITALOUDESSA 2019 * Yrityksen strateginen asemoituminen

Johdanto
" Klassisen käsityksen mukaan menestyvän yrityksen on pystyttävä erottautumaan kilpailijoistaan eli sillä on oltava jonkinlainen kilpailuetu muihin yrityksiin verrattuna. Vaikka yrityksen kilpailuetu voi olla monen tekijän summa Michael E. Porterin mukaan menestyminen perustuu kuitenkin joko alhaisiin kustannuksiin tai differointiin eli erilaistamiseen. Yrityksen onkin valittava kilpailustrategiansa näistä vaihtoehdoista. Tämän lisäksi Porter korostaa kohderyhmän valintaa. Yritys voi keskittyä palvelemaan joko laajaa asiakaskuntaa tai keskittyä vain jonkun asiakassegmentin palvelemiseen. "
**
Tähän liittyen opiskelun seuraava ennakkotehtävä 2:
" Tehtävänäsi on tarkastella seuraavia suomalaisen vähittäiskaupan toimijoita (K Supermarket, S-market, Stockmann ja kauppahallissa toimiva herkkuliike). Tehtävänäsi on: 
1. Asemoida kyseiset yritykset Porterin nelikenttään.
2. Arvioida lyhyesti mitkä ovat kunkin yrityksen strategiset vahvuudet ja heikkoudet. "


Asettelu Porterin nelikentälle               


Porterin nelikenttä.
A on K-supermarket, B on S-market, C on Stockmann ja D on kauppahallin herkkuliike

Arviointi vahvuuksista ja heikkouksista

Lyhyt arviointi jokaisesta toimijasta. Toimijan kirjainmerkki on aseteltu nelikentälle arvioinnin mukaiseen paikkaan.

A.    K-Supermarket
Keskon ns. laajemman valikoiman päivittäistavaramyymälä. Vastaa S-ryhmän S-marketia (kohde B.). Valikoimaltaan laaja, hintatasoltaan ehkä hivenen kalliimpi kuin vastaava S-ryhmän myymäläkoko, johtuen yhtenä tekijänä mm. Keskon kauppiasrakenne. Keskittynyt valikoimissa perinteisiin, turvallisiin nopeakiertoisiin tuotteisiin ja brändeihin, nykyisin myös erilaistaa itseään alueen lähiruokatarjonnalla. Pääasiassa palvelee lähiasuinalueen talouksia. Hyvä lisäetu tästä on säännölliset, uskolliset asiakkaat, jotka pääasiassa nuorehkoja perheitä, joilla isot ruoka- ym. arkiset käyttötavaraostot (wc-paperit, vaipat,…).


B.    S-market
Vertaa kohta A., eli edellä mainitun valikoimaltaan vertailtava kilpailija S-ryhmässä. Myymäläkoko ja tuotevalikoimarakenne samankaltainen. Lisäksi omat S-ryhmän tuotteet. Keskittynyt kaupunkikeskustoihin ja asukastaajamiin. Luottaa bonusjärjestelmään ja -uskollisiin asiakkaisiin. Asiakaskunta enemmän ostouskollista vanhempaa ikäluokkaa, jotka tottuneet osuuskauppajärjestelmään (esim. muuttaneet maaseudulta, tottuneet oman kyläkaupan ns. tiliasiointiin eli vanhakantaisesti ´velaksi tiliostamiseen´). Lisävalttina S-pankin palvelut.
  
C.    Stockmann
Tuotevertailussa ylivoimaisesti laajin ja kallein valikoima. Haluaa luoda korkeaa laatukriteeriä myytävissään tuotteissa. Myös hinnoittelulla on erilaistanut ja valikoinut asiakaskuntaa. Hinnoittelu on osittain myös kaupan heikko lenkki. Toiminnan pääpaino tästä syystä vain suurimmissa kaupungeissa, joista saavutettavissa riittävä asiakaskunta. Menettänyt markkinoita hinnoittelun takia, sillä valveutunut asiakaskunta ei halua enää maksaa tietoisesti ns. ”Stockmann-lisää”. Osin tästä syystä joutunut vetäytymään sekä Kouvolasta kuin myös Venäjän markkinoilta. Asiakkaiden kasvava verkkokauppa-asiointi ja hintavertailu tuo myymälän lähemmäs tavanomaista kaupankäyntiä, jossa hintavertailu on normaalia. Tämä on lisännyt uudistumispaineita ja kulurakennetarkastelua. 

D.    Kauppahallin herkkuliike
Keskittyy täydellisesti laatuun ja palveluun. Hinnallisesti ei voi kilpailla muiden vertailussa olevien kanssa ja sen tietävät myös asiakkaat. Kauppapaikkana usein kaupunkien keskustoissa ja tästä syystä asiakaskunta kävellen liikkuvaa vanhempaa väestöä, jotka hakevat ja vaativat palvelua, tuoreutta ja pieniä ostoeriä, joihin irtomyynti mahdollistaa. Kauppamuoto pysyy pienimuotoisena ns. perheyrityksen työllistäjänä, silloin kun pysyy. Tässä toimintamallissa kauppiaan osaaminen, palvelukyky ja -halu ovat ehdottaman tärkeät tekijät ja jatkuvan ostouskollisuuden vaade.



Kontrolloiva pullonkaula - Älyä rahastukseen

  Kontrolloiva pullonkaula - Älyä rahastukseen Tämä yksilötehtävä on kurssilla Digitalisaation suuntaukset . Kurssi ajoittui VAMK:n kevätkau...