Osallistava johtaminen

 

Essee pohjautuu kevään 2023 kurssiin.

Tämä essee sisältää lainauksia kirjasta ”Vuorovaikutus johtajan työssä” (Isotalus-Rajalahti, 2017). Lisäksi tuon esiin ajatuksiani, joita syntyi em. kirjaa lukiessani, kuten myös omia kokemuksia, toimiessani yrittäjänä ja lähijohtajana.

Vuorovaikutus käsitteenä

Sanonta ”ihminen on sosiaalinen eläin” on niin totta. Yksinäisyys tekee sairaaksi. Ihminen kaipaa toistensa seuraa ja keskinäiset keskustelut -maailman parantamiset- avartavat näkökantojamme.

”…Vuorovaikutus on sanallista ja sanatonta viestintää ihmisten välillä”, kirjoittaa Isotalus-Rajalahti kirjan sivulla 16.

Myöhemmin samalla sivulla mainitaan: ”…kyse on kahden tai muutaman henkilön välisestä viestinnästä ja että henkilöiden välillä on jonkinlainen suhde.”

Tai että ”…Johtaminen on vuorovaikutusta”, mainitaan kirjan sivulla 161.
Johtajan työ koostuu pääosin erilaisista vuorovaikutustilanteista työntekijöiden, sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa, jolloin työtä tehdään jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja työn tulokset toteutuvat pääosin vuorovaikutuksen kautta.

Olen toiminut yrittäjänä ja työnantajana vuosikymmeniä, työllistäen 10–15 henkilöä. Työssäni huomasin varsin hyvin ihmisten erilaisuuden, jonka takia keskustelujen syvällisyydet saivat eroja ja erilaisia näkökantoja. Jotta keskustelu etenee ja on hallittua, tulee ihmisten erilaisuuksia ja näitä asioiden erilaisia painoarvoja osata myös tulkita ja hyödyntää. Keskustelujen taso on täysin riippuvaista siitä, kuinka ihmiset pystyvät kommunikoimaan keskenään.

Johtamisen muutos

Johtaminen on muuttunut. Johtamistapa tulee olla enemmän inhimillisempää, keskustelevampaa. Johtajan tulee tuoda esiin omaa ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Nykyteknologiaa voidaan hyödyntää myös vuorovaikutteisessa viestinnässä. Sosiaalinen media ja sen oikeanlainen hyödyntäminen edesauttaa vuorovaikutteista viestintää. Tähän tulokseen Isotalus-Rajalahti tulevat kirjassaan sivulla 84, Boris Groysbergin ja Michael Slindin kehittämään näkökulmaan (Talk,Inc., 2012). ”Jossa johtajat voivat hyödyntää kasvokkaisviestinnän periaatteita uudenlaisessa keskustelevassa organisaatiossa.” Teknologian välityksellä! - Neljällä pääkohdalla; ”…läheisyys, vuorovaikutteisuus, mukaan ottaminen ja intentionaalisuus.” (emt., s.56).

Nämä neljä pääkohtaa tiivistyvät Isotalus-Rajalahden kirjan 3:n luvun lopussa, sivulla 85, seuraavassa ajatuksessa: ”Läheisyys rakentuu myös siitä, että johtaja on valmis vuorovaikutukseen henkilökohtaisella tasolla. Johtajan pitäisi olla valmis keskusteluissa tuomaan esille omia henkilökohtaisia asioitaan ja kiinnostua myös työntekijöistä tällä tasolla.”

Viestinnän muutos

Viestinnän tulee olla nykyisin monikanavaista. Johtajien tulisi laittaa ”itsensä likoon”. Johtajien tulee löytää itselle sopiva viestintäväylä ja käyttää sitä.
Sosiaalisen viestinnän avulla työntekijöiden rooli muuttuu viestinnän vastaanottajista viestinnän tekijöiksi. Sosiaalinen viestintä on onnistuessaan keskustelevaa ja vuorovaikutteista. Lähijohtajan/työnantajan inhimillinen esiintulo syvällistää keskustelua ja nostaa sen uudelle tasolle. Viestintä ei ole enää ylhäältäpäin johtamista vaan vuorovaikutteista ja enemmän kaverillisempaa. Tällöin on oletettavaa, että viestin perille meno ja sen oikeanlainen tulkinta on varmempaa.

"Tänä päivänä työ- ja vapaa-aika nivoutuvat vahvasti yhteen, joten työpaikkaviestintä ja työrooli eivät voi kauheasti poiketa siitä, mitä on työpaikan ulkopuolella. Siksi viestintä heijastaa väistämättä johtajan omia perusarvoja. Minulle niitä ovat toisen osapuolen arvostus, rehellisyys, selkeys ja suoruus.", mainitsee kirjassa haastateltu Reima Oy:n toimitusjohtaja Elina Björklund (s. 99). Tässä tulee esiin johtajan avoimuus tämän päivän viestinnässä. Pitää uskaltaa olla aito ja rehellinen, kertoa myös vapaa-ajan edesottamuksistaan.

Lähijohtajan viestintätehtävät

”Olen urani aikana oppinut, että maailma pyörii ihmissuhteiden ympärillä.” toteaa Petteri Taalas, WMO[1]:n pääsihteeri, kirjan haastattelussa sivulla 105.

Tämä kuvastaa hyvin sosiaalisen, aktiivisen, vastavuoroisen keskustelun painoarvoa ihmisten kanssakäymisissä. Erakko pysyy erakkona, mutta jos haluat keskustelukumppanuutta ja ihmiskontakteja, ole avoin ja sosiaalinen. Näytä myös siltä, pidä johtajana ”ovi auki” ja ole helposti lähestyttävä.

”Hiljaisuus on usein voimakas viesti”, mainitaan Isotalus-Rajalahden kirjassa (s.116) ja että; ”Työelämässä vuorovaikutusta kouluttavat kertovat, että koulutus joudutaan usein aloittamaan siitä, että pitää muistaa tervehtiä ja kiittää.” Kirjassa todetaan myös, että: ”Johtajan keskeisten vuorovaikutustaitojen kohdalla puhuttiin vuorovaikutussuhteen luonnin ja ylläpitämisen taidosta. Tervehtimisestä alkaa vuorovaikutussuhteen luonti ja tervehtiminen pitää myös kanavaa avoinna.”  Kiitos, anteeksi ja hyvää päivää. – nämä opetetaan jo kotona ensimmäisinä kohteliaisuuksina. Silti niiden käyttöä muistutetaan myös johtajille. Viestintä ja keskustelu alkaa kohteliaisuuksista, itsestään selvyyksistä.

”Voisi sanoa, että laadukas vuorovaikutus lähtee toisten huomioon ottamisesta ja hyvistä tavoista.” mainitaan kirjassa, luvun neljä lopuksi, s. 116.

”Epäselvä viestintä on tehokkain tapa tuhota bisnestä”, sanoo omassa haastatteluosuudessaan Marja Aarnio-Isohanni, Esperi Caren toimitusjohtaja, kirjan sivulla 120. 

Sosiaalisen median käyttö johtamisessa

"On monia, joita en ole tavannut koskaan, mutta siellä me ollaan tosi hyviä kavereita. Vaikka kyse on vain kymmenestä prosentista henkilöstöä, saan siellä hyvän tuntuman siihen, missä meidän ryhmä menee." Näin kommentoi OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen Twitter-aktiivisuuttaan kirjan sivulla 153.

Isotalus-Rajalahden kirjassa mainintaan, että johtajien sosiaalisen median käyttöä tutkitaan tällä hetkellä paljon. Vuorovaikutus lisää henkilön kiinnostavuutta sosiaalisessa mediassa.

Pekka Isotalus toteaa omassa kirjassaan (Mediapoliitikko, 2017), että sosiaalinen media vaatii uudenlaista viestintäosaamista. Sosiaalisen median käyttö vaatii osaamista. ”Taitoa kuunnella, vastata ja väitellä median foorumeilla”, mainitaan kirjassa. Lisäksi mainitaan, että ”Tarvitaan myös valmiutta jakaa näkemyksiä, tunteita ja henkilökohtaisia kokemuksia.”

Isotalus-Rajalahden kirjan luvussa 7 (s.160) mainitaan: ”Ilman vuorovaikutusta ja ilman johtajan ja johdettavan välistä suhdetta ei voi olla johtamista. Vuorovaikutus on siis organisaation perusprosessi, jota ilman se ei voi toimia. Yhteistyö, ryhmien toiminta ja organisaation rakentuminen perustuvat kaikki vuorovaikutukseen. Se on organisaatiossa kuin öljy koneistossa.” Ja, että: ”Johtaja vaikuttaa suuresti koko organisaation vuorovaikutukseen. Johtajan ja muiden välinen vuorovaikutus vaikuttaa ratkaisevasti organisaation toimivuuteen, tulokseen ja ilmapiiriin.”

”Johtaminen on vuorovaikutusta. …Vuorovaikutukseen kuuluu paitsi kasvokkaistilanteita myös sähköpostiviestejä, blogikirjoituksia, videoita ja julkisia esiintymisiä. Johtamisen näkökulmasta tilanteet eivät kuitenkaan ole erillisiä tai irtonaisia. Päinvastoin vuorovaikutus on ikään kuin virta, joka jatkuu aamusta iltaan ja päivästä toiseen erilaisissa tilanteissa ja kanavissa, erilaisten yhteistyökumppanien kanssa.” mainitaan sivulla 161.

”Sosiaalisen median kanavat ovat erityisen tärkeitä juuri vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Niissä toteutuu ekonomistien kielellä sanottuna verkostovaikutus: käyttäjän verkostosta saama hyöty on sitä suurempi, mitä suurempi verkko on.” (s. 168).

Kirjan kaikki haastatellut 13 yritysjohtajaa tuovat selkeästi esiin vuorovaikutuksellisen keskustelun tärkeyden viestinnässä. Itsensä esiin tuomista ja avoimuutta. Johtaminen ei ole pelkkää sanoman julistusta ja käskyttämistä, vaan asiasisällön tulee olla mielenkiintoista, joka sytyttää keskustelun halua.
 ”Samalla tavalla kuin kasvokkaisviestinnässä on tärkeää kokemus kuulluksi tulemisesta, kuulluksi pitäisi tulla myös teknologiavälitteisessä viestinnässä. Vuorovaikutusta ei synny, jos alainen tuntee huutavansa tyhjyyteen, koska hän ei saa mitään vastakaikua viestinnälleen.” todetaan sivulla 180.

Kirjan Vuorovaikutus johtajan työssä, lopputeksteissä, s. 183, mainitaan yksiselitteisesti: ”Vuorovaikutus on kaikkien suhteiden kivijalka, perusta, jonka päälle muu yhteinen toiminta rakentuu.”

Kuuntele-keskustele-kommunikoi, - vastavuoroisesti.  Näin voi tiivistää lähijohtajalle tärkeitä viestinnän osatekijöitä ja tehtäviä.

---

[1] WMO = Maailman ilmatieteen järjestö

JOHTAMINEN DIGITALOUDESSA 2019 * Virtuaalijohtaminen, vrt. lähiesimies-etäjohtaminen

Oppitehtävä 16.10.2019

Digitaalisuus antaa mahdollisuuksia erilaiselle etäjohtamiselle ja -työskentelylle.
Toisaalta tekninen kehitys ei vaadi enää työpaikalla läsnäoloa vaan mahdollistaa työskentelyn vaikka kesämökiltä ja ulkomailta, rajoittavana tekijänä on toki ammatti ja tehtävän toteuttamisvaatimukset.
Etätyöskentely antaa ja mahdollistaa tekijälleen enemmän vapautta ja vastuuta, mutta lisää myös velvollisuuksia.
Yksinpärjäävä työntekijä saa ja voi jaksottaa työskentelynsä omaan toimintaansa sopivaksi, on kyse sitten opiskelusta tai lapsiperheestä tmv. Jos etätyönä on esim. asiakaspalvelu, se vaatii ns. asiakaspalveluajan ja -läsnäolon puhelimen ja nettiyhteyden myötä. Tällöin työ ei sinänsä eroa työpaikalla tehtävästä kuin työyhteisön puutteen muodossa.
Etätyö kasvattaa luottamusta, sekä työntekijän että -antajan osalta. Pitää luottaa että työ valmistuu aikanaan ja etenee sovitusti. Tai jos kyse on jatkuvasta etätyöstä esim. asiakaspalvelussa, puheluihin vastataan. No. Tietty nykytekniikka ja järjestelmät seuraavat mm. vastattujen puhelujen määrää, kestoa ym. eli kontrolli pelaa.
Työntekijän puolelta tietysti on luottamusta ja itsetuntoa kehtittävää jos työnantaja on kiinnostunut yksin puurtajasta. Kyselee kuulumisia, tuloksia ja viihtyvyyttää. Tämä lisää itsetuntoa ihmisenä ja tarpeellisuutta työyhteisöön päin, koska sitä ei voi samalla tavalla kokea kuin jos olisi läsnä päivittäin isossa yhteisössä. - ihminen on sosiaalinen eläin, joka tarvitsee kannustusta ja kehuja! 
**
Itse olen toiminut yrittäjänä vuosikymmenten ajan, joten tiedän ja tunnen osaamiseni ja kykyni toimia vastuullisesti. Sovellun täysin itsenäiseen työskentelyyn. Ilman valvontaa asiat hoituvat, usein jopa paremmin kun ei ole häiriötekijöitä tai kahvikutsuja...
Kaikista siihen ei kuitenkaan ole. Toiset tarvitsevat sosiaalista läsnäoloa ja seuraa, toiset puhtaasti valvontaa ja ohjausta.
**
Loppuksi tehtävän kysymykseen: "Miten sinä haluisit, että sinua etäjohdettaisiin, jos tekisit työtä eri paikkakunnalla kuin esimiehesi?"
Tärkeää on että työnantaja / esimies tietää ja pystyy seuraamaan tehtävien etenemisen, ei pelkästään seurannan ja valvonnan takia, vaan asioiden hoitamisen ja organisaation kokonaisuuden kannalta. Mitä sellaisella esimiehellä tekee jos ei tiedä etäjohdettavien työosaamista tai edistymistä. Ajatellaan nyt esim. suunnittelu. Sitä voi tehdä täysin etänä. Jos asian etenemisessä tarvitsee työyhteisön apua tai ohjausta, on tärkeää että työnantaja tai esimies on välittömästi tietoinen missä tilassa ja mitä varten apu tarvitaan. Eli esimies tekee työnsä ja seuraa suunnittelun kehittymistä, on yhteydessä esim. pikaviestinten avulla ja antaa täten konkreettista ohjausta ja seurantaa etätyöntekijälle. Kun ongelma on edessä, se saadaan nopeasti purettua ja etätyöskentelyyn ei tule taukoa sen takia, että asiaa tai hanketta tulee perehdyttää ja ohjeistaa ensin niille joiden tehtäviin seuranta tai asian suurempi vastuu kuuluu...
- Siis haluaisin että esimieheni olisi pätevä tehtävässään!