Essee pohjautuu kevään 2023 kurssiin.
Tämä essee sisältää lainauksia kirjasta ”Vuorovaikutus johtajan työssä” (Isotalus-Rajalahti, 2017). Lisäksi tuon esiin ajatuksiani, joita syntyi em. kirjaa lukiessani, kuten myös omia kokemuksia, toimiessani yrittäjänä ja lähijohtajana.
Vuorovaikutus
käsitteenä
Sanonta
”ihminen on sosiaalinen eläin” on niin totta. Yksinäisyys tekee sairaaksi.
Ihminen kaipaa toistensa seuraa ja keskinäiset keskustelut -maailman
parantamiset- avartavat näkökantojamme.
”…Vuorovaikutus
on sanallista ja sanatonta viestintää ihmisten välillä”, kirjoittaa Isotalus-Rajalahti
kirjan sivulla 16.
Myöhemmin
samalla sivulla mainitaan: ”…kyse on kahden tai muutaman henkilön välisestä
viestinnästä ja että henkilöiden välillä on jonkinlainen suhde.”
Tai että ”…Johtaminen
on vuorovaikutusta”, mainitaan kirjan sivulla 161.
Johtajan työ koostuu pääosin erilaisista vuorovaikutustilanteista
työntekijöiden, sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa,
jolloin työtä tehdään
jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja työn tulokset toteutuvat
pääosin vuorovaikutuksen kautta.
Olen toiminut yrittäjänä ja työnantajana vuosikymmeniä, työllistäen 10–15 henkilöä. Työssäni huomasin varsin hyvin ihmisten erilaisuuden, jonka takia keskustelujen syvällisyydet saivat eroja ja erilaisia näkökantoja. Jotta keskustelu etenee ja on hallittua, tulee ihmisten erilaisuuksia ja näitä asioiden erilaisia painoarvoja osata myös tulkita ja hyödyntää. Keskustelujen taso on täysin riippuvaista siitä, kuinka ihmiset pystyvät kommunikoimaan keskenään.
Johtamisen
muutos
Johtaminen
on muuttunut. Johtamistapa tulee olla enemmän inhimillisempää, keskustelevampaa.
Johtajan tulee tuoda esiin omaa ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Nykyteknologiaa
voidaan hyödyntää myös vuorovaikutteisessa viestinnässä. Sosiaalinen media ja
sen oikeanlainen hyödyntäminen edesauttaa vuorovaikutteista viestintää. Tähän
tulokseen Isotalus-Rajalahti tulevat kirjassaan sivulla 84, Boris Groysbergin
ja Michael Slindin kehittämään näkökulmaan (Talk,Inc., 2012). ”Jossa johtajat
voivat hyödyntää kasvokkaisviestinnän periaatteita uudenlaisessa
keskustelevassa organisaatiossa.” Teknologian välityksellä! - Neljällä
pääkohdalla; ”…läheisyys, vuorovaikutteisuus, mukaan ottaminen ja
intentionaalisuus.” (emt., s.56).
Nämä neljä pääkohtaa tiivistyvät Isotalus-Rajalahden kirjan 3:n luvun lopussa, sivulla 85, seuraavassa ajatuksessa: ”Läheisyys rakentuu myös siitä, että johtaja on valmis vuorovaikutukseen henkilökohtaisella tasolla. Johtajan pitäisi olla valmis keskusteluissa tuomaan esille omia henkilökohtaisia asioitaan ja kiinnostua myös työntekijöistä tällä tasolla.”
Viestinnän
muutos
Viestinnän
tulee olla nykyisin monikanavaista. Johtajien tulisi laittaa ”itsensä likoon”. Johtajien
tulee löytää itselle sopiva viestintäväylä ja käyttää sitä.
Sosiaalisen viestinnän avulla työntekijöiden rooli muuttuu viestinnän
vastaanottajista viestinnän tekijöiksi. Sosiaalinen viestintä on onnistuessaan
keskustelevaa ja vuorovaikutteista. Lähijohtajan/työnantajan inhimillinen
esiintulo syvällistää keskustelua ja nostaa sen uudelle tasolle. Viestintä ei
ole enää ylhäältäpäin johtamista vaan vuorovaikutteista ja enemmän kaverillisempaa.
Tällöin on oletettavaa, että viestin perille meno ja sen oikeanlainen tulkinta
on varmempaa.
"Tänä päivänä työ- ja vapaa-aika nivoutuvat vahvasti yhteen, joten työpaikkaviestintä ja työrooli eivät voi kauheasti poiketa siitä, mitä on työpaikan ulkopuolella. Siksi viestintä heijastaa väistämättä johtajan omia perusarvoja. Minulle niitä ovat toisen osapuolen arvostus, rehellisyys, selkeys ja suoruus.", mainitsee kirjassa haastateltu Reima Oy:n toimitusjohtaja Elina Björklund (s. 99). Tässä tulee esiin johtajan avoimuus tämän päivän viestinnässä. Pitää uskaltaa olla aito ja rehellinen, kertoa myös vapaa-ajan edesottamuksistaan.
Lähijohtajan
viestintätehtävät
”Olen urani
aikana oppinut, että maailma pyörii ihmissuhteiden ympärillä.” toteaa Petteri Taalas, WMO[1]:n
pääsihteeri, kirjan haastattelussa sivulla 105.
Tämä
kuvastaa hyvin sosiaalisen, aktiivisen, vastavuoroisen keskustelun painoarvoa
ihmisten kanssakäymisissä. Erakko pysyy erakkona, mutta jos haluat keskustelukumppanuutta
ja ihmiskontakteja, ole avoin ja sosiaalinen. Näytä myös siltä, pidä johtajana
”ovi auki” ja ole helposti lähestyttävä.
”Hiljaisuus
on usein voimakas viesti”, mainitaan Isotalus-Rajalahden kirjassa (s.116)
ja että; ”Työelämässä vuorovaikutusta kouluttavat kertovat, että koulutus
joudutaan usein aloittamaan siitä, että pitää muistaa tervehtiä ja kiittää.”
Kirjassa todetaan myös, että: ”Johtajan keskeisten vuorovaikutustaitojen
kohdalla puhuttiin vuorovaikutussuhteen luonnin ja ylläpitämisen taidosta.
Tervehtimisestä alkaa vuorovaikutussuhteen luonti ja tervehtiminen pitää myös
kanavaa avoinna.” Kiitos, anteeksi
ja hyvää päivää. – nämä opetetaan jo kotona ensimmäisinä kohteliaisuuksina.
Silti niiden käyttöä muistutetaan myös johtajille. Viestintä ja keskustelu
alkaa kohteliaisuuksista, itsestään selvyyksistä.
”Voisi
sanoa, että laadukas vuorovaikutus lähtee toisten huomioon ottamisesta ja
hyvistä tavoista.” mainitaan kirjassa, luvun neljä lopuksi, s. 116.
”Epäselvä
viestintä on tehokkain tapa tuhota bisnestä”, sanoo omassa
haastatteluosuudessaan Marja Aarnio-Isohanni, Esperi Caren
toimitusjohtaja, kirjan sivulla 120.
Sosiaalisen
median käyttö johtamisessa
"On monia, joita en ole tavannut koskaan, mutta siellä me ollaan tosi hyviä kavereita. Vaikka kyse on vain kymmenestä prosentista henkilöstöä, saan siellä hyvän tuntuman siihen, missä meidän ryhmä menee." Näin kommentoi OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen Twitter-aktiivisuuttaan kirjan sivulla 153.
Isotalus-Rajalahden
kirjassa mainintaan, että johtajien sosiaalisen median käyttöä tutkitaan
tällä hetkellä paljon. Vuorovaikutus lisää henkilön kiinnostavuutta
sosiaalisessa mediassa.
Pekka Isotalus toteaa omassa kirjassaan (Mediapoliitikko, 2017), että sosiaalinen media vaatii uudenlaista viestintäosaamista. Sosiaalisen median käyttö vaatii osaamista. ”Taitoa kuunnella, vastata ja väitellä median foorumeilla”, mainitaan kirjassa. Lisäksi mainitaan, että ”Tarvitaan myös valmiutta jakaa näkemyksiä, tunteita ja henkilökohtaisia kokemuksia.”
Isotalus-Rajalahden
kirjan luvussa 7 (s.160) mainitaan: ”Ilman vuorovaikutusta ja ilman johtajan
ja johdettavan välistä suhdetta ei voi olla johtamista. Vuorovaikutus on siis
organisaation perusprosessi, jota ilman se ei voi toimia. Yhteistyö, ryhmien
toiminta ja organisaation rakentuminen perustuvat kaikki vuorovaikutukseen. Se
on organisaatiossa kuin öljy koneistossa.” Ja, että: ”Johtaja vaikuttaa suuresti
koko organisaation vuorovaikutukseen. Johtajan ja muiden välinen vuorovaikutus
vaikuttaa ratkaisevasti organisaation toimivuuteen, tulokseen ja ilmapiiriin.”
”Johtaminen
on vuorovaikutusta. …Vuorovaikutukseen kuuluu paitsi kasvokkaistilanteita myös
sähköpostiviestejä, blogikirjoituksia, videoita ja julkisia esiintymisiä.
Johtamisen näkökulmasta tilanteet eivät kuitenkaan ole erillisiä tai
irtonaisia. Päinvastoin vuorovaikutus on ikään kuin virta, joka jatkuu aamusta
iltaan ja päivästä toiseen erilaisissa tilanteissa ja kanavissa, erilaisten
yhteistyökumppanien kanssa.” mainitaan sivulla 161.
”Sosiaalisen median kanavat ovat erityisen tärkeitä juuri vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Niissä toteutuu ekonomistien kielellä sanottuna verkostovaikutus: käyttäjän verkostosta saama hyöty on sitä suurempi, mitä suurempi verkko on.” (s. 168).
Kirjan
kaikki haastatellut 13 yritysjohtajaa tuovat selkeästi esiin vuorovaikutuksellisen
keskustelun tärkeyden viestinnässä. Itsensä esiin tuomista ja avoimuutta. Johtaminen
ei ole pelkkää sanoman julistusta ja käskyttämistä, vaan asiasisällön tulee olla
mielenkiintoista, joka sytyttää keskustelun halua.
”Samalla tavalla kuin kasvokkaisviestinnässä
on tärkeää kokemus kuulluksi tulemisesta, kuulluksi pitäisi tulla myös
teknologiavälitteisessä viestinnässä. Vuorovaikutusta ei synny, jos alainen
tuntee huutavansa tyhjyyteen, koska hän ei saa mitään vastakaikua
viestinnälleen.” todetaan sivulla 180.
Kirjan
Vuorovaikutus johtajan työssä, lopputeksteissä, s. 183, mainitaan
yksiselitteisesti: ”Vuorovaikutus on kaikkien suhteiden kivijalka,
perusta, jonka päälle muu yhteinen toiminta rakentuu.”
Kuuntele-keskustele-kommunikoi,
- vastavuoroisesti. Näin voi tiivistää lähijohtajalle tärkeitä viestinnän
osatekijöitä ja tehtäviä.