Kontrolloiva pullonkaula - Älyä rahastukseen

 

Kontrolloiva pullonkaula

- Älyä rahastukseen

Tämä yksilötehtävä on kurssilla Digitalisaation suuntaukset. Kurssi ajoittui VAMK:n kevätkaudella; tammi-maaliskuu 2026 väliselle ajalle. Kurssitehtävää ohjeistetaan mm. seuraavasti:

Tehtävänäsi on kuvata yksi digitalisaatioprosessi, joka voi olla joko toteutunut, käynnissä tai vasta idean asteella. Suunnitelma voi olla toteutunut, teoreettinen tai toteutettavissa oleva. Tehtävän keskiössä on liiketoiminnan kannalta oleellinen ongelma, johon digitalisaatio tarjoaa ratkaisun.

Tehtäväaiheeni ei suoranaisesti pureudu viimeisimmän tiedon ja datan kehitykseen, vaan pidempiaikaiseen mietintään, miksi viimeisintä tietoa ja dataa ei hyödynnetä siinä määrin kuin se olisi mahdollista. Ongelmaan, johon kuumeisesti etsitään ratkaisua, sen vielä löytymättä.

Tiedostan jo ennakolta, että tämä tehtävä saattaa laajentua. Olen jo ennen koronaa, Xamkissa AMK-opiskelun aikana aloittanut opiskeluun liittyvän blogin kirjoittamisen. Joten, tästä aiheesta taitaa syntyä jälleen uusi blogi. Muistelen kaupan alan kehitystä oman ”maksava asiakas” -historiani varrelta. Opiskeluajan ajatuksiani voi lukea osoitteessa: https://blonologi.blogspot.com/

1.1    Kehityksen pullonkaula

Olen ollut tämä ”maksava asiakas”  varmaan 50 vuotta. Kaupassa olen asioinut jo kauemmin, nuorempana lähinnä äidin juoksupoikana.

Näiden 50 vuoden aikana päivittäistavarakaupan rahastamisessa on edelleen pullonkaula, jota olen miettinyt, - usein kassajonossa ollessani.
On vuoroni hihnalla. Yritän lajitella ostoksia siten kuin ne mielelläni pakkaan; kylmät peräkkäin, pakasteet erikseen ym., mutta lopulta ne ovat kassalinjan perällä kaikki yhtenä kasana. -Eikö olisi järkevintä pakata ne heti hyllyistä, kylmäaltaasta tai pakastekaapista suoraan laukkuun? Ja vasta kotona ne purkaisi oikeaan paikkaan. Tätä olen miettinyt. Kaupassa käynti tulisi olla miellyttävä kokemus ja päättyä mukavasti. Nyt ei pääty. - Miten tämän järkeistäisi? Miksi tätä ei ole kehitetty edelleen? - tai on, mutta ei riittävästi. Mietin tämän kurssityön aikana tätä lisää.

Seison päivittäistavaran kassajonossa. Edessäni on usean asiakkaan jono. Vuorottain nostavat tuotteet kärrystä kassahihnalle. Kassahenkilö skannaa tuotteen kerrallaan ja ne etenevät kassalinjalla. Tuotteet ovat kassalinjaston päässä, josta maksava asiakas ne jälleen pakkaa ostoskasseihinsa. Melko turhauttavaa!

1.2    Kerää ja skannaa

Aiheeseen on Suomessa kyllä erilaisia tehty kokeiluja. Pisimmällä on varmaan SOK, jolla on itsepalveluskannereita. Asiakas skannaa tuotteet suoraan ostoskoriin. Maksuvaiheessa asiakas menee ns. itsepalvelualueelle, jossa maksaa, saa kuitin ulospääsyyn ja valmista tuli!
Tämä on ihanne, mutta; aluetta valvoo henkilökunta auttaakseen. Jos alueella on ruuhkaa, toiminta ei ole nopeaa, sillä kokemattomat maksajat ovat hitaita. (Nythän perinteisessä kassajonossa ollessa voit jo avata kanta-asiakaskortit ja maksuvaihtoehdot. Itsepalveluna ne tulevat vasta ollessasi kassalla). Lisäksi valvova henkilökunta on velvollinen ja oikeutettu tekemään pistokokeita. Jos joudut tarkastettavaksi, miksi ja mitä varten? Vaikuttaako se tuleviin asiakaskäynteihin ja jätätkö jatkossa tämän mahdollisuuden käytön, koska sinua on epäilty. Tutussa myymälässä!

1.2.1  HOK-Elanto oli edelläkävijä

Aikoinaan työelämässä tein B2B kauppaa keskusliikkeille. Näin läheltä, kun Helsingin Osuuskauppa (HOK-Elanto) kokeili tätä itsepalveluskannerin käyttöä useassa S-Marketeissa jo vuosina 2011-2014. Siis paljon ennen tätä nykyistä skannausbuumia. Kokeilu tehtiin lähiömyymälöissä, joissa pääasiassa asioi tuttu asiakaskunta, ns. vakiasiakkaat, joihin voi luottaa enemmän. Heidän oletetaan harrastavan vähemmän asiakasmainetta tahraavaa vilppiä.
Kokeilu kuitenkin lopetettiin useasta syystä. Sen hetkisten laitteitten kalleus ja epävarmuus, sekä akun kesto oli heikkoa. Eikä asiakkaat olleet vielä valmiit tekniikan käyttöön.
Koska palvelu oli täysin uutta, vain pieni osa asiakkaista halusi tätä kokeilla. Hävikin pelko oli suurta ja pistokokeet ”söivät” käytön kokeilijoita. Vähäinen kiinnostus sitoi kuitenkin henkilökuntaa ja vaati investointeja. Hanke todettiin kannattamattomaksi ja se lopetettiin.

1.3    Viivakoodeista se alkoi

60-luvulla maito haettiin lähikaupasta, ostokset ostettiin ns. ”kirjalle”, joka oli kauppiaan antama tililuotto. Tilivelkaa lyhennettiin tai se maksettiin pois tilipäivänä. Lapset juoksivat kaupasta pieniä asioita äidin apuna, kuten edellä jo totesin. Tällöin ei tarvinnut käsitellä rahaa, myyjä tunsi lapset ja perheen. Se oli helppoa asiointia -ainakin pienen pojan silmin.

70-luvun puolivälissä alkoi viivakoodien aikakausi. European Article Number (EAN)[1] sai alkunsa. Viivakoodi kertoi tuotteen valmistusmaan, valmistajan ja tuotetiedot. Lisäksi kaupan omissa järjestelmissä (vaaka- ja kassajärjestelmät) sisälsivät tuotetietojen lisäksi hintatiedot.

1.3.1  Philips ja ”The Home of the Future”

Philips[2] oli viime vuosituhannen lopulla merkittävä kylmälaitevalmistaja, joka innovoi edelläkävijän lailla tuoteala. Philipsin tuoteinnovaatio oli oma viivakoodien tietokantajärjestelmä, joka ohjelmoitiin Philips jääkaappeihin. Kun käyttäjä toi ostokset kotiin, oli jokainen tuote skannattava jääkaappiin. Kun tuotteen otti ulos, piti se skannata ”pois varastosta”. Näin ollen jääkaappi tiesi jatkuvasti mitä sisällä on ja ehdotti esim. tuotteita viimeinen käyttöpäivä ajattelulla. Jääkaappi ehdotti reseptiä kyseiselle tuotteelle.

Philipsin idea oli hyvä, mutta se ei lähtenyt lentoon. Syynä oli Philipsin oma viivakooditekniikka, jota muut valmistajat eivät käyttäneet. Jääkaapin skanneri jäi täten vajavaiseksi, kun se ei ymmärtänyt kaikkia viivakoodeja. Tällöin ei vielä ollut pilvipalveluja, josta olisi voinut ladata kaiken maailman koodit ja tuotetiedot.
Käyttäjille palvelu oli hidasta jatkuvan tuoteinventoinnin takia. Jos tuotetta ei jaksanut skannata jääkaappiin mennen tullen, jäi jääkaapin saldot vajavaisiksi, eikä reseptitkään tällöin toimineet.

1.3.2  Katsaus futuristiseen lähihistoriaan

Kehityksen edistymisestä tuon esiin myös VTT:n raportin ”tulevaisuuden visioista”, jossa tarkastellaan lähitulevaisuutta 2000 alun silmin ja tekniikan avulla.
Mielenkiintoista ja nykytietojen valossa osin huvittavaa luettavaa vuosituhannen alun ajattelusta ja tekniikasta. Katsaus nimeltään Tulevaisuuden palveleva kotiautomaatio, joka oli ensikatsaus Tiedekeskus Heurekan automaationäyttelylle vuonna 2004. Luettavissa: https://sarjaweb.vtt.fi/julkaisut/muut/2003/tuparoad_raportti.pdf

2     Hävikki ja laiskuus kehityksen esteenä

Itsepalveluskannauksessa tuli esiin hävikin kasvu. Philipsin jääkaappi-innovaatiossa tuli esiin järjestelmän epäkäytännöllisyys. Kylmälaite ei osannut itse inventoida ja jos ihminen -peruslaiskana- ei sitä tehnyt, ei jääkaapin varastosaldot pitäneet paikkansa.

Hävikin kasvu ja ihmisen laiskuus olivat näiden kahden kehitysinnovaation jarruna.
Nyt tulevaisuuden visioina on jääkaapin omatoiminen tilauksen teko lähikauppaan. Ja kaupan robotti tuo tuotteet suoraan kotiovellesi.

Nyt, laitteitten hinnat ovat edullistuneet ja tekninen kehitys parantunut, ovat molemmat ideat saaneet uutta jalansijaa markkinoilta. Eri kaupparyhmittymillä on itsepalvelualueet ja jääkaappien osalta mm. Samsung[3] on jääkaappikameroiden ja RFID-tekniikan[4] avulla helpottamassa ihmisen roolia.

2.1    Valvontakamerat ja myymäläetsivät

Aloitin kaupan alan työurani kauppaopistossa opiskellessani. Olin iltaisin ja viikonloppuisin Anttila -tavaratalossa[5] vahtimestarina. Sain tällöin myös koulutusta myymäläetsivän tehtävään. Opetettiin mm. psykologista silmää, kuinka myymälävarkaus voidaan havaita asiakkaan käytöksestä jo ennakolta. Myymäläkameroita ei tällöin ollut vielä käytössä, vaan myymäläetsivät liikkuivat kaupassa asiakkaiden seassa.

Kauppojen koon kasvaessa yleistyivät Suomessa myymälöiden valvontakamerat. Kameroilla oli kaksi tehtävää. Ne kontrolloivat asiakkaiden toimintaa, loivat turvallisuutta, antoivat ennaltaehkäisevästi informaatiota alitajuntaan, ettei myymälävarkaus olisi järkevää. Kamerat näkevät ja tallentavat tapahtumat. Kameroilla oli myös ns. sisäinen tarkastustehtävä, sillä henkilökunnan suunnalta aiheutuu kaupan alalle huomattavaa hävikkiä.
Kassalinjasto on tarkoituksellinen ”pullonkaula”, jolla pyritään minimoimaan hävikkiä, asiakkailta ja henkilöstöltä.

Usein tuodaan esiin, että kassalinjaston kamerat ovat henkilökunnan suojaksi. Kameroilla ehkäistään kassaryöstöjä. Totta tämäkin, mutta samalla niiden avulla seurataan kassahenkilöstön toimintaa, ettei kassalinjalla tehdä ohisyöttöjä, eli tuotetta ei skannata ollenkaan, tai se hinnoitellaan tietoisesti väärin.

2.2    Ihminen on laiska luonnostaan

Kuten edellä kirjoitin, Philipsin innovaation myötä selvisi, ettei hyväkään tuote saa markkinoilta jalansijaa, jos se on käyttäjille ylivoimaisen haastava tai nykyistä käytäntöä hankalampaa. Tuoteinnovaation on oltava ihmisen elämää helpottava ja kiinnostusta herättävä uutuus.

Kun katsotaan viimeaikaisia globaaleja innovaatioita, kaikkia yhdistää helppous ja vaivattomuus. Teet ostokset netissä ja robotti tuo kauppakassit kotiin. Teet ruokatilauksen netissä ja lähetti tuo pizzan kotiisi. Saat vaatteet sovitettavaksi, silmälasit testattavaksi, auton koeajettavaksi, vain soittamalla tai tilaamalla. Palautat tarpeettomat tai sopimattomat tuotteet. Helppoa!

2.3    Asiakas on kuningas

Digitaalisuus on mullistanut ihmisten käyttäytymistä, varsinkin ostokäyttäytymistä. Korona vauhditti teknistä kehitystä.
Kivijalkamyymälät lopettavat. Kahvilat ja ravintolat ovat isolta osin enää suurten toimijoiden nimissä. Pienyrittäjä ei pärjää kilpailussa. Pelkkä pizzan teko ei ole yrittäjälle kannattavaa. Kotona istuva asiakas ei tilaa muuta, eli heräteostot; oheismyynti, jälkiruoat ym. ovat poissa. Ennen istuttiin ravintolassa pitkään, viihdyttiin ja herkuteltiin. Jälkiruokien avulla ravintolayrittäjä teki katetta. Nyt nämä ruokalähetit syövät pizzakatetta vielä heikommaksi.

2.4    Tietosuoja ja yhdenvertaisuus

Aasian maissa, joissa kameroita on joka paikassa, ihmiset tunnistetaan konenäön avulla kaikkialla, kasvojen tunnistus on osa myymälätekniikka ja maksu tapahtuu automaattisesti taustalla.

Eurooppalaiset eivät suvaitse tätä. GDPR[6] suojaa meitä, eikä kameravalvonta saa ulottua yksilötasolle. Myös Amerikassa on yhdenvertaisuuden nimissä puhuttu uuden tekniikan tuomasta rajoitteesta. Ne ihmiset, joilla ei ole älypuhelinta ja/tai luottokorttia, eivät voi käyttää uusinta tekniikkaa. Lainsäädännöllä on varmistettu käteisen toimivuus maksutapahtumana.

Meillä Euroopassa -vaikkakin käteinen on vähenemässä- on edelleen loogista ja hyväksyttyä, että kuluttaja voi itse valita maksutapansa. Monet eri maksuvaihtoehdot tietysti vaativat yrittäjiltä investointeja ja teknistä osaamista.

3     Tänään

Keskustelen Google Gemini[7] kanssa. Miltä tilanne näyttää maailmanlaajuisesti. Millaisia ideoita ja ajatuksia löytyy globaalisti? Millainen suuntaus on näkyvissä?

Yleisesti ottaen maksutavat ja kehitys etenee vaiheittain. Käteisestä kortteihin ja korteista digimaksamiseen.

Aasiassa luottokortilla maksamista pidetään ”rahvaanomaisena ja vanhoillisena”. On muotia maksaa digitaalisesti. Amerikassa on menty askel taaksepäin ja jälleen on huomioitu vähemmistö. Yhdenvertaisuuden nimissä lainsäädännöllä velvoitetaan käteisen hyväksyminen.

Eurooppa etenee teknisen kehityksen johdattamana, toki eri vaihtoehdot, oikeudenmukaisuus ja kaikkia kunnioittava tapa huomioidaan.

 

Alue	Hallitseva maksutapa	Käteisen asema
Aasia	Digitaaliset lompakot (QR-koodit)	Vähenee nopeasti
Pohjois-Amerikka	Luottokortit & Apple/Google Pay	Vakaa, mutta laskeva
Eurooppa	Debit-kortit & Tilisiirrot	Vaihtelee (Pohjoisessa vähäistä, Etelässä yleisempää)
Afrikka	Mobiiliraha (esim. SMS-pohjainen)	Erittäin tärkeä rinnalla

Kuva 1. Google Gemini teki yhteenvedon maksutavoista globaalisti

 

3.1    RFID-tekniikka

Lyhyellä radiotaajuudella toimiva etälukutekniikka on toimivaa, edullistakin. Tuotekehittelyä tehdään. Ongelmana on sirujen käyttö, niiden liimaus ja joidenkin tuoteryhmien osalta toimimattomuus (nesteet ja metallipakkaukset häiritsevät signaalia). Tämä tekniikka on toimivaa niillä kaupan aloilla, joissa ei myydä tekniikkaa häiritseviä tuotteita, esim. vaatekauppa on soveltuva jo RFID-radiotekniikan käyttäjäksi.

3.2    Amazon Go

Amazon[8] on kehitellyt ratkaisua, jossa kaupan katto on täynnä kameroita, lisäksi hyllyissä on painoanturit. Tekoäly seuraa asiakasta ja tiedostaa mitä tuotteita laitat kassiisi. Maksu veloitetaan automaattisesti, kun kävelet ulos kaupasta. Amazon teki useita erilaisia myymäläkonsepteja aiheesta. Konseptia muokattiin ja usea versio on lakkautettu toimimattomana kokonaisuutena. Väitetty konenäön käyttö oli floppi. On selvinnyt, että tuhannet intialaiset ovat manuaalisesti seuranneet ihmisten toimintaa kameraetäyhteyksin.

3.3    Lidlin Scan & Go

Edellä kuvaamani itseskannaus tuo markkinoille lisävariaatioita. Älypuhelimet ovat yleistyneet ja tällöin kaupan laiteinvestoinnit on osaltaan siirtyneet asiakkaiden maksettavaksi. Asiakas skannaa puhelimellaan tuotteet ja sitten vain maksaa kokonaisuuden. Tätä toimintoa tuo Suomeen Lidl[9], jossa Scan & Go -asiakas maksaa ostokset pikakassalla. Tämä tekniikka poistaa itsepalvelualueen ruuhkan, koska tuotteet on jo luettu myymäläkierron aikana.

3.4    Älykärry

Tulevaisuuden ostoskärry sisältää älyn. Siinä on sisäänrakennettu vaaka ja skanneri. Kärry tunnistaa automaattisesti sinne laitettavan tuotteen. Hyllystä poistuva paino siirtyy kärryn painoon, joten kontrolli täsmää. Maksettaessa ei pistotarkastuksille ole enää niin suurta merkitystä, luottamus on syntynyt kauppakierron aikana punnitsevan kärryn ansiosta.

3.5    Kaupan omat sovellukset

Kesko kerää ostohistoriaa. Ossi Ostosapuri on Keskon Beta-versio, jolla innovaatiota kehitetään asiakaskokemusten avulla. Voit pyytää tekoälyltä ostoslistaehdotusta, jota sitten lähdet toteuttamaan kauppakierroksella. Tällä hetkellä tämä versio ei kuitenkaan helpota maksamisvaihetta.

Näiden kokemusten ja aktiivisten asiakkaiden avulla etsitään uutta tekniikkaa sujuvaan kaupankäyntiin. Samankaltaista ostoshistorian tallentamista tekevät kaikki suuret kauppaketjut, joten odotettavissa on uusia innovaatioita.

3.6    Nopein ja helpoin -tänään

Lidlin sovellus on tällä hetkellä kehittynein, sillä sen avulla maksukin onnistuu sovellukseen integroidun Lidl Pay- toiminnon avulla. Et tarvitse enää pikakassalla käyntiä. Pääset portista ulos QR-koodin avulla.

4     Pullonkaulan syy on Ihminen itse

Luottamusvaje on suuri tekninen este ja hidaste. Hae ja maksa -tekniikkaa olisi runsaasti käytössä, mutta ihmisen epärehellisyys on käyttöönottoa hidastava tekijä. Jos toisaalta annetaan luottamusta uuden tekniikan avulla, lisää se uusia kustannuksia käytön osalta. Isot investoinnit ovat epävarmoja projekteja. Tekninen varmuus ja asiakkaiden hyväksyntä ovat vastapainona uuden tekniikan käytössä.

Jos hävikki ja sen ehkäiseminen ei näyttelisi niin suurta roolia, olisi kaupassa käynti paljon helpompaa. Tulee mieleen naiivi, amerikkalainen elokuva miehestä, joka oppi valehtelemaan. Elämä kaupungissa oli turvallisen harmonista, kunnes hän oppi valehtelemisen taidon ja maailma muuttui…

Lopuksi Nedap-Retail-sivustolta RFID expertti Tom Viewegerin ajatus lainattuna ja suomennettuna:

Nykypäivän kuluttaja on valistunut, kärsimätön ja sietämättömämpi kitkaa kohtaan. Uskollisuus on hauras ja se on ansaittava jatkuvasti. Tässä ympäristössä varastotarkkuus ja hyllysaatavuus lakkaavat olemasta sisäisiä suorituskykymittareita, ja niistä tulee brändilupauksia. Jokainen puuttuva tuote ei merkitse vain menetettyä myyntiä, vaan menetettyä luottamusta.

Kun tekoälyagentit, avoimet standardit ja aina käytettävissä oleva infrastruktuuri yhdistyvät, yksi asia käy selväksi: Vähittäiskauppiaat, jotka investoivat näkyvyyteen ja arkkitehtuuriin, voittavat. Ne, jotka eivät investoi, ovat näkymättömiä. Sekä asiakkaille että algoritmeille.

Selvitykseni mukaan tekniikka on olemassa, jos käyttäytyisimme itse sovittujen pelisääntöjen mukaan. Jos hävikki olisi vähäisempää, hyötyisimme kaikki. Hinnat olisivat edullisempia, kaupassa käynti olisi jouhevampaa; voisimme vain kävellä ostosten kanssa ulos kaupasta ja raha poistuu tililtä. Oikeana summana. Kaupassa käynti olisi nopeampaa ja mukavampaa. Toivottavasti ennätän vielä nähdä tämän kehityksen. Typerä jonottaminen olisi muisto vain.

5     Tekoälyn käyttö tehtävässä

Tekoäly olen käyttänyt, kun etsin tietoa maailmanlaajuisista kokeiluista. Tällöin Google Gemini PRO auttoi esim. Amazonin osalta. Näistä olen muodostanut tekstin sisään alaviitteet lukijaa helpottamaan ja lisäinfoksi. Pyysin Geminiltä myös kansainvälisiä lähteitä asiasta, jolloin sain globaalia infoa ulkolaisista projekteista. Gemini vertasi myös lyhyen yhteenvedon maksutavoista (kuva 1.).

6     Päivitys

Kirjoitin tätä tehtävää tammi-helmikuussa 2026. - Tämän raportin jälkeen julkaistiin 16.2. alkaen nettiuutisia, joissa Kesko ja SOK aloittavat Lidlin kaltaisen itsepalveluskannauksen pilottitestauksen. Keskolla Vantaan Tammiston K-Citymarket aloitti 16.2. kokeilun. Ja Prisma Riihimäki on S-Ryhmän puolella pilottimyymälä vastaavalle kokeilulle. - Ehkä näenkin tämän käytännön yleistyvän vielä varsin pian. Asiakkaaseen luotetaan uuden tekniikan avulla.

“Kitkaton asiointi eli nopeus, selkeys ja itsepalvelumahdollisuuksien saatavuus on monille asiakkaillemme entistä tärkeämpää. Kehitämme palvelujamme aina asiakkaitamme kuunnellen ja osallistaen. Mobiiliskannaus on esimerkki ostamisen sujuvoittamisesta”, kertoo Keskon asiakastiedosta, analytiikasta ja verkkokaupasta vastaava johtaja Minna Vakkilainen. 
Eli RFID expertin edellä olevasta lainauksesta osuvasti: …”ne jotka eivät investoi, ovat näkymättömiä…”

Lähteet

Amazon Go. Wikipedia-sivusto. https://en.wikipedia.org/wiki/Amazon_Go [viitattu 13.2.2026].

EAN-koodi. Wikipedia. EAN-13. www-sivu. Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/EAN-13 [viitattu 13.2.2026].

Iltalehti. Iso mullistus Lidlin myymälöissä. Lidl Scan & Go-uutinen. Luettavissa: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7a92d350-ad71-4a10-9ba4-b12892c12bba [viitattu 12.2.2026].

Lidl. Scan & Go-uusi tapa ostostella. www-sivu. Saatavissa: https://www.lidl.fi/c/scan-go/s10080370 [viitattu 12.2.2026].

Kesko. Ossi Ostosapuri tuo tekoälyn kauppareissulle. Luettavissa: https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2025/ossi-ostosapuri-tuo-tekoalyn-kauppareissulle--arjen-ruokasuunnittelu-helpottuu-k-ruoka-sovelluksella/ [viitattu 12.2.2026].     

Kesko. Skannaa ja osta – K-Ryhmän mobiiliskannauspilotti käynnistyy. www-sivu. Saatavissa: https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2026/skannaa-ja-osta--k-ryhman-mobiiliskannauspilotti-kaynnistyy/ [viitattu 17.2.2026].

Pan Oston. Five Retail Techology Trends for 2026. Luettavissa: https://panoston.co.uk/articles/blogs/five-retail-technology-trends-shaping-2026. [viitattu 13.2.2026].

Mappedin. Phygital Retail Trens 2026. Luettavissa: https://www.mappedin.com/resources/blog/retail-technology-trends/ [viitattu 13.2.2026].

Nedap-Retail. RFID and Automation in 2026. Luettavissa: https://www.nedap-retail.com/six-retail-technology-trends-that-will-shape-2026/ [viitattu 13.2.2026].

S-ryhmä. Kerää ja skannaa -www-sivusto. Luettavissa: https://keraajaskannaa.fi/ [viitattu 12.2.2026].

VTT-julkaisu. Tulevaisuuden palveleva kotiautomaatio. Lappalainen & kump. PDF-julkaisu.(2003). Saatavissa: https://sarjaweb.vtt.fi/julkaisut/muut/2003/tuparoad_raportti.pdf [viitattu 13.2.2026].

Xamk Insider. Opiskelijafoorumi. Myymälävarkaiden uusi nousu – itsepalvelukassojen loppu? Luettavissa: https://insider.xamk.fi/the-new-rise-of-the-shoplifter-the-end-of-the-self-service-checkout/ [viitattu 12.2.2026].

 

---

[1] https://fi.wikipedia.org/wiki/EAN-13

[2] https://fi.wikipedia.org/wiki/Philips

[3] https://fi.wikipedia.org/wiki/Samsung

[4] https://fi.wikipedia.org/wiki/RFID

[5] https://fi.wikipedia.org/wiki/Anttila

[6] https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleinen_tietosuoja-asetus

[7] https://en.wikipedia.org/wiki/Google_Gemini

[8] https://fi.wikipedia.org/wiki/Amazon.com

[9] https://fi.wikipedia.org/wiki/Lidl

Grönlanti todellisuudessa - pulaa jäästä?

Coca-Colasta jäät loppumassa?

Onkohan kukaan kertonut tätä T r u m p i lle. - Saari on n i i n suuri vain kartassa.

Kartta muuttaa todellisia kokoeroja. Kartalla kaikki, mikä on kaukana päiväntasaajalta, venyy pystysuunnassa ja vaakasuunnassa.

Grönlanti vs. Eurooppa

Jos "nostaisimme" Grönlannin ja asettaisimme sen Euroopan päälle, se peittäisi huomattavan osan mantereesta, mutta ei läheskään koko Eurooppaa.

Pohjoismaat

Grönlanti on noin kuusi kertaa Suomen kokoinen. Jos lasketaan yhteen Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti, Grönlanti on silti yli kaksi kertaa koko Pohjoismaiden yhteispinta-alan kokoinen.

Länsi-Eurooppa

Grönlanti on suunnilleen yhtä suuri kuin Ranska, Saksa, Espanja, Italia ja Iso-Britannia yhteensä. Se on siis valtava maa-alue, mutta kartoilla se näyttää usein koko Eurooppaa suuremmalta, vaikka Eurooppa (n. 10,2 milj. km²) on todellisuudessa lähes viisi kertaa Grönlantia suurempi.

Grönlanti vs. Pohjois-Amerikka

Kartalla Grönlanti näyttää usein lähes Kanadan tai Yhdysvaltojen kokoiselta. Todellisuus on toinen:

Yhdysvallat

Grönlanti on vain noin 22 % Yhdysvaltojen pinta-alasta. Se vastaa kooltaan suunnilleen Yhdysvaltojen kolmea suurinta osavaltiota yhteensä: Alaskaa, Texasia ja Kaliforniaa.

Kanada

Grönlanti on noin viidesosa Kanadan koosta.

Grönlanti vs. Etelä-Amerikka (Brasilia)

Tämä on ehkä pysäyttävin vertailu. Tavallisella seinäkartalla Grönlanti ja Brasilia näyttävät usein saman kokoisilta tai Grönlanti jopa suuremmalta.

Todellisuus

Brasilia (8,5 milj. km²) on lähes neljä kertaa suurempi kuin Grönlanti. Brasilian sisään mahtuisi melkein neljä Grönlantia.

Fakta

Jos siirtäisit Grönlannin kartalla päiväntasaajalle (esimerkiksi Brasilian tai Afrikan päälle), se näyttäisi "kutistuvan" huomattavasti, koska siellä kartan mittakaava on lähempänä totuutta.

**

Tein tämän koosteen Google Geminin avulla.

Opiskelun lomassa. Temu vs. kauppakeskus. Älypuhelimet ja sosiaalinen kaupankäynti 1

Opiskelussani on tällä hetkellä tekoäly ja sen käyttö hyvin ajankohtainen keskustelun aihe.

Tekoälyn käyttö ei ole enää kiellettyä. Sitä ei voi kieltää. Sillä, sitä käytettäisiin kuitenkin, salaa. Joten hyväksyntä ja siirtymä oikeaan käyttöön on loogisempaa ja järkevämpää.
Vain tällä tavalla voimme oppia koneälystä. Tekoälyn avulla laajennamme näkemyksiämme; tekoäly voi tehdä pohjatyötä ja itse keskityt oleelliseen.
Välttämättä et kysy tekoälyltä vastausta johonkin, vaan haet lisätietoa "miksi asia on näin?", - tekoäly on siis sparraajasi. - Oikein käytettynä. Tiedon tarkastus ja sen luotettavuus on edelleen omalla vastuulla.

Käytän tekoälyä usein itsekin, kun mietin asioita laajemmin. 

Seuraava ei liity suoranaisesti opiskeluun, vaan ajankohtaiseen Temu-kaupankäyntiin ja tekoälyyn yleisesti.
Joten otan molemmat käsittelyyn. Käyn tämän keskustelun Googlen hakukoneen "tekoälytilaominaisuuden" Gemi´n (Google Search) avulla. Gemi on kuin "digitaalinen kirjasto", joka hakee vastauksia eri lähteistä, eikä jää esim. Googlen oman Gemini -tekoälyn varaan.

On uutisoitu, että Suomeen tulee "Temu-paketteja" vuonna 2025 yhteensä noin 50 miljoonaa pakettia. Lähes kaikki Kiinasta.

Pohjatiedoksi

Tullit ja maksut vuonna 2025

-     "Temu-tulli": EU on kiristänyt otettaan halpaverkkokaupasta. Pienille, aiemmin tullivapaille lähetyksille on suunniteltu tai otettu käyttöön uusia maksuja. Marraskuussa 2025 uutisoitiin EU-ministerien päättämästä "temutustullista", joka astui voimaan välittömästi.

-     ALV ja tullirajat: Arvonlisävero (25,5 %) maksetaan yleensä suoraan ostovaiheessa. Jos tilauksen arvo ylittää 150 euroa, siitä on maksettava varsinainen tullimaksu.

-     Pienpakettimaksu: EU on valmistelemassa kiinteää noin 3 euron lisämaksua kaikille EU:n ulkopuolelta tuleville pienille paketeille. 

-     Päivittäinen tahti: Kiinalaisia pienpaketteja on arvioitu saapuvan Suomeen jopa 77 000 kappaletta vuorokaudessa. Toisen arvion mukaan tahti vastaa noin yhtä pakettia sekunnissa.

-     Kasvuvauhti: Lähetysten määrä on ollut rajussa kasvussa; Kaupan liiton mukaan EU:n ulkopuolelta tulevien pakettien määrä kasvoi aiemmin jopa 678 prosenttia lyhyessä ajassa.

-     Rajoitustoimet: Valtavan pakettivyöryn hillitsemiseksi EU on päättänyt ottaa käyttöön uusia toimia. Marraskuussa 2025 uutisoitiin välittömästi voimaan astuvasta "temutustullista", ja heinäkuusta 2026 alkaen kaikille pienille paketeille on suunniteltu kiinteää 3 euron tullimaksua. 

Lähteet mm.: IS, Posti, MTV, Kaupan liitto

 

Paljonko on 50 miljoonaa pakettia

 Lentokoneiden määrä 

 

Arvioitu 50 miljoonaa pakettia kuljetettaisiin suurilla rahtilentokoneilla, määrä vastaa noin 450–600 täyttä Boeing 747-8F -rahtikonetta vuodessa. 

Lähteet mm.: Yle, MTV

 

Luku perustuu seuraaviin laskelmiin

 

-    Paketin paino: Temun ja muiden vastaavien kauppojen lähetykset ovat tyypillisesti kevyitä pienpaketteja (vaatteita, elektroniikkaa, pikkutavaraa). Jos yhden paketin keskiarvopainona käytetään noin 1 kilogrammaa (pakkausmateriaaleineen), 50 miljoonaa pakettia painaa yhteensä 50 000 tonnia.

-    Koneen kapasiteetti: Maailman yleisimpiin suuriin rahtikoneisiin kuuluva Boeing 747-8F pystyy kuljettamaan noin 130–140 tonnia rahtia kerralla.

-    Konemäärä: 50 000 tonnia jaettuna 135 tonnilla per kone tarkoittaa noin 370 koneellista.

-    Tilavuuskerroin: Koska halpapaketit ovat usein kevyitä mutta vievät paljon tilaa (esim. paksut vaatepussit), koneet täyttyvät usein tilavuuden puolesta ennen kuin painoraja tulee vastaan. Tämän vuoksi todellinen tarvittava konemäärä on todennäköisesti lähempänä 450–600 lentoa vuodessa. 
Lähteet mm.: Tulli, Wikipedia

-    Tämä tarkoittaa keskimäärin 1,2–1,6 täyttä jättirahtikonetta joka päivä pelkästään Suomeen suuntautuville tilauksille. Käytännössä nämä lähetykset saapuvat Suomeen useissa erissä muiden rahtivirtojen mukana, usein Euroopan suurten logistiikkakeskusten kautta.

 

Yllä oleva keskustelu Gemi´n kanssa. Jatkan kysymykselläni: ”Onko ajateltava niin, että rahtikoneet tulisivat kuitenkin samoissa määrin Suomeen? Tai jos Temu-lähetykset jätettäisiin matemaattisesti pois, väheneekö rahtikoneiden määrä Suomen osalta ja jos, niin minkä verran.”

 

Ei ole suoraviivaista ajatella, että Suomeen tulevien rahtikoneiden määrä vähenisi täsmälleen samassa suhteessa kuin Temu-pakettien osuus, jos Temu (ja muut vastaavat verkkokaupat) jätettäisiin pois yhtälöstä.

Vähennys olisi kuitenkin merkittävä ja tapahtuisi kahdella tasolla:

 

1. Suora vaikutus lentojen määrään (matemaattisesti)

Matemaattisesti, jos poistaisimme yhtälöstä sen osuuden rahdista, joka vaatii noin 450–600 jättirahtikoneellista vuodessa, tämä rahtimäärä katoaisi.

 

-    Vähennyksen suuruus: Tämä tarkoittaisi, että 1,2–1,6 rahtikonetta vähemmän rahtia saapuisi Suomeen päivittäin.

-    Logistinen totuus: Käytännössä Suomeen ei lennä päivittäin omaa Boeing 747-8F:ää vain Kiinan pienpaketteja varten. Rahti kulkee usein Euroopan suurten rahtisolmujen (kuten Frankfurt, Amsterdam, Kööpenhamina) kautta, missä paketit puretaan ja lajitellaan pienempiin kuljetuksiin (rekkakyyti tai pienempi syöttöliikenteen lentokone) kohti Suomea. Joten vaikka rahtitonnit ja pakettimäärät vähenisivät matemaattisesti tällä määrällä, se ei tarkoita, että tasan 1,5 rahtikonetta jäisi lentämättä Suomeen.

 

2. Logistiikkaketjun kokonaiskuva

-    Temun ja muiden halpakauppojen pakettien valtava volyymi on luonut kokonaisen, erillisen logistiikkaketjun:

-    Priorisoitu tila. Näille paketeille on varattu omaa tilaa olemassa olevista rahtilennoista, jotka kuljettavat myös muuta tavaraa.

-    Pakettien luonne. Koska paketit ovat kevyitä, ne täyttävät rahtikoneen tilavuuden nopeasti. Näin ollen ne "syövät" suhteessa enemmän koneen tilaa kuin painavampi teollisuusrahti.

-    Vaikutus. Logistiikan uudelleenjärjestely. Jos tämä volyymi poistuisi, rahtikoneiden kapasiteettia vapautuisi. Se mahdollistaisi muiden tuotteiden tehokkaamman kuljettamisen (täydemmät koneet painon, eivät tilavuuden, perusteella) ja voisi vähentää tarvetta lisälennoille, joita on ehkä jouduttu järjestämään kasvaneen verkkokauppavolyymin vuoksi.

Rahtikoneiden määrä vähenisi merkittävästi

 

Rahtikoneiden tarve Suomen osalta vähenisi merkittävästi, jos Temun kaltaisten toimijoiden valtava pakettivirta loppuisi. Vähennys olisi matemaattisesti satoja koneellisia vuodessa, mikä vaikuttaisi suoraan logistiikkakeskusten läpi kulkevan ja Suomeen saapuvan rahtiliikenteen kokonaiskuvaan.

 

Laajennetaan ajattelua

 

Kirjoitan: ”Temu-kauppahan on kiinalaisten valmistustehtaiden suoramyyntiä kuluttajille. Eli se myynti on pois kotimaiselta kuluttajamyynniltä (tavaratalot, erikoiskaupat ym.). Tämähän on puhtaasti kuluttajan etu. Hinnat ovat edullisemmat, joka houkuttaa ostamaan. Syntyy kuitenkin negatiivinen puoli; kaupat lopettavat myynnin vähyyden takia > työttömyys lisääntyy, keskusta-alueet autioituvat, mitä vielä... Mietitään asiaa Suomen kannalta, ehkä laajennetaan sitten globaalisti.”

 

 D2C muuttaa ostamiskulttuurin

 

Tämä suoramyyntimalli (D2C eli Direct-to-Consumer) on tosiaan valtava rakenteellinen muutos. Vaikka kuluttaja saa tuotteen halvemmalla, se käynnistää ketjureaktion, jolla on kauaskantoisia seurauksia.

 

Seuraavassa laaja analyysi negatiivisista vaikutuksista ensin Suomen kannalta ja sitten globaalisti.

 

Vaikutukset Suomeen
 

1. Verotulojen ja kansantalouden menetykset

-    Arvonlisävero- ja tullikato: Vaikka ALV nykyään kerätäänkin, suuri osa Temu-kaupasta on perinteisen kaupan katteen ulkopuolella. Suomalainen yritys maksaa voitoistaan yhteisöveroa ja työntekijöistään sivukuluja. Kun kauppa siirtyy suoraan Kiinaan, nämä verotulot poistuvat Suomen kansantaloudesta.

-    Pääoman ulosvirtaus: Suomalaisten kuluttajien raha ei jää kiertämään kotimaiseen talouteen (jossa se loisi palveluita ja kysyntää), vaan se valuu suoraan ulkomaille.

 

2. Kaupan alan ja kaupunkirakenteen kuihtuminen

 -    Keskustojen autioituminen: Kuten mainitsit, kivijalkakauppojen konkurssit johtavat liiketilojen tyhjentymiseen. Tämä vähentää kaupunkikeskustojen vetovoimaa, mikä heijastuu ravintoloihin ja muihin palveluihin.

-    Työttömyys: Kauppa on Suomen suurin nuorten työllistäjä. Kun halpatuonti korvaa kotimaisen vähittäiskaupan, menetämme tuhansia matalan kynnyksen työpaikkoja, joita on vaikea korvata muilla aloilla.

 

3. Turvallisuus- ja valvontavastuu

 -    Tuotevastuu: Jos suomalaisesta kaupasta ostettu sähkölaite sytyttää tulipalon tai lelu on myrkyllinen, vastuu on maahantuojalla/kaupalla. Temu-mallissa vastuu siirtyy kuluttajalle itselleen. Tulli ei pysty tarkastamaan miljoonaa pientä pakettia viikoittain, joten markkinoille päätyy vaarallisia tuotteita.

-    Viranomaisresurssit: Pakettien valtava määrä kuormittaa Tullia ja Postia suhteettomasti verrattuna niistä saatavaan hyötyyn.

 

Globaalit vaikutukset

 1. Ympäristökatastrofi ja logistinen tehottomuus

-    Lentorahti vs. Merirahti: Perinteinen kauppa tuo tavaran valtavissa konteissa laivoilla (vähäpäästöisintä per tonni). Temu-malli perustuu siihen, että miljoonia yksittäisiä pikkupaketteja lennätetään ympäri maailmaa. Hiilijalanjälki tuotetta kohden on moninkertainen.

-    Jätekriisi: Erittäin halvat hinnat kannustavat "kertakäyttökulttuuriin". Tuotteiden laatu on usein heikko, mikä johtaa massiiviseen jätevuoreen, kun tuotteet rikkoutuvat nopeasti.

 

2. Työvoiman hyväksikäyttö ja epäreilu kilpailu

-    Työolot: Suoramyyntitehtaiden valvonta on lähes mahdotonta. On viitteitä pakkotyövoiman käytöstä ja erittäin huonoista työoloista (ns. 996-malli: työtä klo 09–21, kuutena päivänä viikossa).

-    Valtiontuet: Kiinan valtio tukee usein vientilogistiikkaa, mikä vääristää maailmankauppaa. Länsimaiset yritykset eivät voi kilpailla hinnalla, koska ne joutuvat noudattamaan tiukkoja ympäristö- ja työelämän sääntöjä.

 3. Innovaatioiden ja laadun väheneminen

 

-    Kopiointikulttuuri: Alustat kuten Temu ovat tunnettuja siitä, että ne kopioivat länsimaisten keksijöiden ja pienyrittäjien designit välittömästi. Kun immateriaalioikeuksia (tekijänoikeuksia) ei kunnioiteta, kannustin luoda uutta ja laadukasta vähenee, koska "halpa kopio" on markkinoilla viikossa.

 

4. Riippuvuussuhde

 

-    Strateginen riippuvuus: Jos länsimainen vähittäiskauppa ja oma valmistus ajetaan alas, olemme täysin riippuvaisia yhden maan (Kiina) tuotannosta ja logistiikkaketjuista. Tämä on huoltovarmuusriski.

 

Yhteenveto

 Kuluttajan saama "halpa hinta" on tavallaan lainaa tulevaisuudesta. Lyhyellä aikavälillä säästetään euroja, mutta pitkällä aikavälillä laina maksetaan menetettyinä työpaikkoina, heikentyneenä turvallisuutena, saastuneena ympäristönä ja kuihtuvina elinympäristöinä.

Tämän vuoksi EU on vuonna 2025 alkanut asettaa "temutulleja" ja tiukempia säädöksiä: tavoitteena on tasata kilpailutilannetta niin, että hinta vastaisi paremmin tuotteen todellisia kustannuksia yhteiskunnalle.

Koska kyse on kuitenkin merkittävästi hinnan vaikutuksesta kuluttajan kukkaroon. Tätä ostotapaa tuskin voi enää muuttaa. Muutos on globaali. Lisäksi sosiaalinen elämä menee koko ajan verkkoon, jolloin ns. ikkunaostokset ja kaupoissa kiertely on vähenevä harrastus.

 

Peruuttamaton rakennemuutos

 Gemi vastaa: Olet täysin oikeassa siinä, että olemme keskellä peruuttamatonta globaalia rakennemuutosta. Kaupankäynti ei ole vain siirtymässä verkkoon, vaan se on muuttumassa viihteeksi ja algoritmien ohjaamaksi sosiaaliseksi kokemukseksi.

Tässä on syvällisempi katsaus siihen, miksi tätä kehitystä on lähes mahdotonta pysäyttää ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden kannalta:

 

1. Digitaalinen dopamiini ja "Shopping as Entertainment"

-    Perinteinen kaupassa käynti on monelle nuoremmalle sukupolvelle hidasta ja vaivalloista. Temun kaltaiset alustat käyttävät pelillisyyttä (gamification): on onnenpyöriä, salamasaleja ja jatkuvia palkintoja.

-    Sosiaalinen vaikutus: Videopalvelut, kuten TikTok, ovat täynnä "hauls"-videoita, joissa esitellään valtavia määriä halpoja ostoksia. Ostamisesta on tullut sosiaalinen harrastus, jossa yhteisöllisyys koetaan verkossa, ei kauppakeskuksessa.

-    Algoritmin valta: Koneoppiminen tietää mitä haluat ennen kuin tiedät sitä itse. Fyysinen kauppa ei pysty kilpailemaan tällaisen personoinnin kanssa.

 

2. Ostovoiman uusjako

Kun elinkustannukset (asuminen, energia, ruoka) ovat nousseet, kuluttajan "vapaa raha" on tiukassa.

-    Hinta on kuningas: Vaikka kuluttaja tiedostaisi eettiset ongelmat, lompakko sanelee päätökset. Jos saman tuotteen saa 3 eurolla 15 euron sijaan, moni kokee moraalisen valinnan liian kalliiksi.

-    Tehokkuus: Kiinalainen suoramyyntimalli poistaa "turhat" välikädet (tukkuliikkeet, brändimarkkinoinnin, kalliit liiketilat). Matemaattisesti perinteisen mallin on mahdotonta voittaa tätä hintakilpailua.

 

3. Logistiikan uusi normaali

Aiemmin ajattelimme, että tavara pitää nähdä ja kokea ennen ostoa. Nykyään luotamme palautusoikeuteen ja muiden arvosteluihin.

 

-    Suora putki tehtaalta: Temu on tehnyt Kiinan tehtaan takapihasta kuluttajan eteisen. Vuonna 2025 tämä logistinen ketju on hiottu niin huippuunsa, että pikkupaketin lennättäminen toiselta puolelta maailmaa on halvempaa kuin sen lähettäminen Suomen sisällä.

 

4. Mitä jää jäljelle? (Tulevaisuuden skenaario)

Jos suoramyynti on uusi normaali, yhteiskunnan on sopeuduttava:

 -    Kokemuskauppa: Fyysiset kaupat muuttuvat "showroomeiksi", joissa ei enää säilytetä varastoa. Menet sinne kokeilemaan, mutta tilaat tuotteen verkon kautta.

-    Palveluyhteiskunta: Koska emme enää työllisty myyjinä kaupoissa, työvoiman on siirryttävä palveluihin, joita ei voi tilata Kiinasta: terveydenhuolto, kauneudenhoito, ravintolat, korjauspalvelut ja elämykset.

-    Sääntelyn yritykset: EU:n tullimuutokset 2025 ovat vasta alkua. Valtioiden on pakko keksiä uusia tapoja verottaa tätä kauppaa (esim. pakkausverot, hiilitullit), jotta julkiset palvelut voidaan rahoittaa, kun perinteinen yritysveropohja murenee.

 

Onko tässä paluuta vanhaan?

 Todennäköisesti ei. Historiassa mikään teknologinen tai logistinen edistysaskel, joka on tehnyt asioista kuluttajalle halvempia ja helpompia, ei ole perääntynyt vapaaehtoisesti.

 

Suurin riski on siinä, että samalla kun kuluttaja säästää muutaman euron tuotteessa, hän saattaa menettää työpaikkansa tai nähdä verotuksensa nousevan, koska yhteiskunnan yhteinen potti pienenee.
Kyseessä on klassinen "yhteismaan ongelma". Se, mikä on yksilölle järkevää juuri nyt (halpa ostos), voi olla yhteisölle tuhoisaa pitkällä aikavälillä.

 

Jatkan kyselyä: ”Voiko olla niin että Kiina hyödyntää myös kansainvälistä Maailman postiliiton sopimusta, jolla tuettiin kehitysmaita.”

 

Kyllä, olet aivan oikeassa. Kiinalaiset verkkokaupat ovat vuosia hyödyntäneet Maailman postiliiton (UPU) sopimuksia, jotka on alun perin luotu tukemaan kehitysmaiden postiliikennettä.

Kehitysmaa-status ja "päätemaksut"

Kansainvälisessä postitoiminnassa lähettäjämaa maksaa vastaanottajamaalle niin sanottuja päätemaksuja (terminal dues) pakettien viimeisen kilometrin jakelusta. 

 

-    Historiallinen etu: Kiina on luokiteltu UPU:n järjestelmässä kehitysmaaksi, minkä vuoksi se on maksanut länsimaille huomattavasti pienempiä korvauksia jakelusta kuin mitä todelliset kustannukset ovat.

-    Suomen osuus: Käytännössä tämä on tarkoittanut, että esimerkiksi Posti on joutunut jakamaan kiinalaisia pienpaketteja tappiolla, koska Kiinan maksama korvaus ei ole kattanut suomalaisen työn ja logistiikan kuluja. 

 

"Ilmainen toimitus" on illuusiota

 Vaikka kuluttajalle toimitus näyttää ilmaiselta, joku sen aina maksaa:

 

-    Kiinan valtio: Tukee usein vientiä ja logistiikkaa strategisista syistä.

-    Suomalainen infrastruktuuri: Aikaisemmin suomalaiset postinkäyttäjät ovat välillisesti rahoittaneet Kiinan pakettien jakelua kalliimpien kotimaan postimaksujen kautta.

-    Uudet pakettimaksut: Vastauksena tähän EU ja Suomi ovat suunnitelleet vuonna 2025 erillisiä pienpakettimaksuja (n. 2–3 euroa), joilla pyritään kattamaan jakelun ja valvonnan kuluja, joita ulkomainen lähettäjä ei maksa. 

 

Jatkan keskustelua: ”Globaalisti ajatellen, Kiinan valtion subventiot teollisuuteen ovat nostaneet yhteiskunnan elintasoa nopeasti. Palkkataso, työolosuhteet ym. huomioiden Kiinalla on ollut melkoinen etulyöntiasema.”

 

Kiina on toteuttanut viime vuosikymmeninä taloushistoriallisesti ainutlaatuisen nousun, ja olet oikeassa siinä, että valtiojohtoiset subventiot (tuet) ovat olleet tämän moottori. Tämä on luonut maalle valtavan etulyöntiaseman, mutta samalla se on muuttanut globaalia talousjärjestelmää pysyvästi.

 

Tässä analyysi Kiinan strategisesta etulyöntiasemasta ja sen vaikutuksista vuonna 2025:

 

1. "Maailman tehdas" – Mittakaavaedun maksimointi

Kiinan valtio on tukenut teollisuuttaan massiivisesti tarjoamalla halpaa energiaa, maata, rahoitusta ja infrastruktuuria.

-    Ekosysteemi: Kiinaan on syntynyt kokonaisia kaupunkeja, jotka keskittyvät vain yhteen tuoteryhmään (esim. elektroniikka tai tekstiilit). Tämä keskittyminen minimoi logistiikkakulut maan sisällä.

-    Tehokkuus: Kun Temu-malli yhdistää nämä tehtaat suoraan kuluttajaan, Kiina pystyy hyödyntämään jo olemassa olevaa, valtion rahoittamaa teollisuuskapasiteettia tavalla, johon mikään muu maa ei pysty.

 

2. Palkkataso ja työolosuhteet

Vaikka Kiinan keskiluokan elintaso on noussut ja palkat nousseet rannikkokaupungeissa, maalla on edelleen kaksi merkittävää etua:

-    Siirtotyöläiset: Kiinan sisäinen muuttoliike tarjoaa jatkuvasti uutta työvoimaa, joka on valmis työskentelemään olosuhteissa, joita länsimaissa ei hyväksyttäisi (esim. jo mainittu 996-malli).

-    Automaatio: Kiina investoi nyt enemmän teollisuusrobotteihin kuin mikään muu maa. Tällä varmistetaan, että vaikka palkat nousevat, tuotantokustannus per tuote pysyy maailman halvimpana.

 

3. Strateginen subventointi vuonna 2025

 

Vuonna 2025 Kiinan subventiot eivät kohdistu enää vain halpaan rihkamaan, vaan korkeaan teknologiaan:

-    Vihreä siirtymä: Kiina dominoi aurinkopaneelien, akkuteknologian ja sähköautojen markkinoita valtioavun turvin.

-    Logistiikan tuki: Valtio tukee rahtilentoliikennettä ja satamia varmistaakseen, että kiinalainen tavara tavoittaa maailman markkinat nopeammin kuin paikalliset kilpailijat.

 

4. Globaali vastareaktio

 Tämä "epäreilu" etulyöntiasema on johtanut vuonna 2025 siihen, että vapaakaupan aikakausi on murenemassa:

-    Suojatullit: EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet vuonna 2025 ennätyskorkeita tulleja (esim. sähköautoille ja teräkselle) suojellakseen omaa teollisuuttaan Kiinan valtion tukemalta ylituotannolta.

-    Huoltovarmuus: Länsimaat ovat heränneet siihen, että liiallinen riippuvuus Kiinasta on turvallisuusriski. Teollisuutta yritetään nyt houkutella takaisin Eurooppaan (ns. reshoring), mutta se on hidasta ja kallista, koska emme voi kilpailla kiinalaisella subventiomallilla.

 

5. Yhteiskunnallinen vaikutus Kiinassa

Vaikka elintaso on noussut, Kiina kohtaa nyt omat haasteensa:

-    Väestön ikääntyminen: Työikäisen väestön väheneminen alkaa purra talouskasvua.

-    Kasvun hidastuminen: Vuonna 2025 Kiinan talouskasvu ei ole enää entisenlaista, mikä pakottaa maan puskemaan tuotteitaan (kuten Temun kautta) entistä aggressiivisemmin maailmalle pitääkseen tehtaat käynnissä.

 

Johtopäätös:

Kiinan etulyöntiasema on luonut tilanteen, jossa länsimainen kuluttaja nauttii "halvasta elämästä", mutta samalla rahoittaa järjestelmää, joka heikentää länsimaiden omaa teollista pohjaa. Kyseessä on globaali valtataistelu, jossa Temu-paketit ovat vain jäävuoren huippu.

 

”Temu on vain jäävuoren huippu!”

Syvällistä keskustelua ja olen ymmärtävinäni, että keskustelukumppani on vasta lämpenemässä.

Tällaista tänään tekoälyn kanssa. Tässä on yhdelle päivälle riittävä annos mietittävää…

________________________________________________________
Tämä keskustelun kävin Google selaimen avulla, käyttäen hakumoottorin tekoälytilaa: https://www.google.com/search?sourceid=chrome&udm=50&aep=42