Innovaatiojohtaminen digiajassa - Luovuus ja johtaminen

 JOHDANTO

Innovaatiojohtaminen digiajassa. Kevään 2021 opintojakso, jossa opitaan tunnistamaan yrityksen toimintaympäristön muutoksia uusien ideoiden ja innovaatioiden kehittämisen näkökulmasta. Kurssi sisältää kuusi erilaista teemaa ja itsenäistä tehtävää. 

Luovuus ja johtaminen

Tehtävässä pohditaan mm. seuraavia kysymyksiä:

·       Mitä luovuus tarkoittaa työorganisaatioissa?

·       Miten luova ja innovatiivinen toiminta eroavat toisistaan?

·       Miten luovuus voi vaikuttaa liiketoimintaan?

·       Miten jokainen voi edistää luovuutta työpaikalla?

·       Miten luovuutta voi johtaa työpaikalla?

1        Mitä luovuus tarkoittaa työorganisaatioissa?

Pentti Sydänmaanlakka (Jatkuva uudistuminen, 2009) kirjoittaa luovuudesta seuraavaa: ”Luovuus on kyky nähdä asioita uusista näkökulmista ja rakentaa niistä jotain uutta, omaperäistä ja toimivaa.”

Sydänmaanlakka ilmaisee (mt.) luovuutta kolmen i:n teorialla; ihmetellä, innostua ja innovoida.

Markkinointi- ja suunnittelutoimistoissa voisi olettaa luovuuden kukoistavan. On pakko, muuten bisnes kuolee. On keksittävä uutta ja luotava uusia markkinoita, löydettävä kohderyhmää. Se on niiden tehtävä, luovuustoimistossa. Jos tämä ei toimi, ei yritys toimi ja se lakkaa olemasta. Luova toimisto ei elä, jos ei ole luovuutta, - se on väistämätön totuus. Mutta toimiiko luovuus pakon edessä. On saatava…, on keksittävä…, meidän on pakko… Luovuus pakon saattelemana ei ole aitoa, väitän. Se on väkisin tehtyä, tai kuten useat englantilaiset sarjat, etukäteen naurettuja. Aito tilannenauru -tai tilannekomiikka on parempaa kuin ennalta sovittu, mukana nauraminen. Jos ei naurata, ei naurata…
Ei luovuuttakaan voi pakottaa, se tulee, kun on tullakseen. Luovuus on prosessi, sille tulee olla tilaus, tarve. Toki edellä mainituissa suunnittelutoimistoissa on henkilöitä, jotka ovat opiskelleet luoviksi. Heillä on visuaalista silmää, tai laajaa näkemystä jostakin alasta, tuntevat tekniikan tai alueen, jolla on oltava luova. Luovuus vaatii näin ollen myös pohjatietoa.

Usein ”normaalissa” työorganisaatiossa ei luovuus juurikaan kukoista. Tullaan aamulla ja lähdetään illalla, leimataan kellokortti mennen tullen. Tehdään se mitä on sovittu ja mitä työsopimuksessa lukee. – Näin ainakin teollisuuden ja ns. liukuhihnatyöskentelyn maailmassa. Näin on aina tehty ja tehdään nytkin. Ajattelu on pakotettu toistamaan samaa kaavaa. Koneet eivät toimi toisin, tuotteet tehdään näin, eikä muuten voi… On paljon perusteluja miksi ei tarvitse miettiä muuta tapaa tehdä tai oppia tekemään. Ei tarvitse muuttua. On helppoa olla ajattelematta. ”Siitä ei makseta”, voisi sanoa ajateltavan, kun ollaan teollisuuden palveluksessa; väännetään vain kammesta tai ajetaan/valvotaan prosessia. Luovuus on tukahdutettu.

Nykyisin on myös poikkeuksia. Teollisuus on oppinut jopa palkitsemaan työntekijän, joka on luova, innovoi uutta, kehittää prosessia, joka säästää kustannuksia ja/tai nopeuttaa tuotantoa. - Työntekijä on siis ajatellut. Uskaltanut. Ajatellut enemmän kuin työsopimuksessa on sovittu. Luovuudella on rikottu rajoja ja uskallettu olla toista mieltä, kyseenalaistettu toimivaa prosessia ja nykytapoja.

2        Miten luova ja innovatiivinen toiminta eroavat toisistaan?

Mielestäni ensin vaaditaan luovuus, sitten tulee vasta mukaan innovatiivisuus. Luovuus on ajattelua, ajatelmia, ideointia. Luovuus on uuden suunnittelua ja vaihtoehtojen punnintaa. Luovuus on aivokapasiteetin käyttöä ja tutkiskelua eri kulmista, vähän kuin Rubikin kuution[1] pyörittelyä ja ratkaisun etsintää.

Tuotteesta sanotaan ”uusi ja innovatiivinen”, tai ” tämäpä innovatiivinen tuote”. Ei sanota ” uusi ja luova” tai ”tämäpä on luova tuote”, mutta voidaan kyllä sanoa ”henkilö on luova ja innovatiivinen”, jolloin odotetaan ideaa ja tuotetta syntyvän.

Luova toiminta on laajaa ajattelua, mietintää eri vaihtoehdoista, innovatiivisuus on jo sitä ”synnyttämisen tuskaa”. Valikoidaan jyvät akanoista. Silloin on jo karsittu huonot ideat hyvistä ja keskitytään olennaisen asian ytimeen, hienosäätöön ja innovointiin.

Ihminen on laiska luonnostaan, siksi ihminen on luova. Pohjimmainen tarkoitus on aina päästä helpommalla. Keksiä uusi, nopeampi tai ainakin helpompi tapa toimia. Peruste voi olla kustannussäästö tmv., mutta ehkä laiskuus on ideoinnin moottori. Työelämässä voidaan vedota työturvallisuuteen, kilpailukykyyn tai muuhun hienoon termiin. Loppupelissä kyseessä on aina raha tai aika. Sydänmaanlakka (2009, 87) kirjoittaa että luovuus erottaa ihmisen eläimestä. Geneettisesti olemme 98-prosenttisesti kuin simpansseja, kirjoittaa Sydänmaanlakka. – Luovuutta on ihmisessä siis 2 % sadasta. Se kaksi prosenttia sisältää siis luovuuden, syvällisen oppimisen ja puhe-, kirjoitus- ym. taidot – kävelytaidon ja vähäkarvaisuuden. Olen kirjoittanut asiasta blogin aikaisemmalla innovatiivisuuteen liittyvällä kurssilla keväällä 2019. Vertasin blogissani ihmistä ja muurahaista. Sen voi lukea osoitteesta: https://blonologi.blogspot.com/2019/03/luovuus-pohdin-ihmisen-luovuutta-ja.html#more. Muurahaiseen verrattuna, ihminen on laiska, siksi ihminen on luova!

3        Miten luovuus voi vaikuttaa liiketoimintaan?

Liiketoiminnassa luovuudella haetaan kustannussäätöä, ajan säästöä tai turvallisuutta, samalla myös uusia ideoita ja toimintatapoja.
Liukuhihnatyöllä se harvoin toteutuu, mutta joskus käy, että ajatteleva liukuhihnahenkilö miettii työskentelytapaansa,… ”Voisiko asian tehdä toisin”? Ehkä toteuttaa omassa työssään, uskaltamatta puhua muille. Jos uskaltaa ja kertoo esimiehelleen, hyvässä työpaikassa sitä arvostetaan ja ajatus palkitaan. Ihmistä arvostetaan. Huonossa työpaikassa voi saada potkut, kuten vaikka Pohjois-Koreassa. Johtajan ajattelua ei saa, eikä voi kyseenalaistaa…

Hyvässä liiketoimintamallissa luovuudelle pitäisi löytää aina sijaa. Yrityksessä tulisi olla henkilö, johon ottaa yhteyttä, kun oma lamppu syttyy. - Luovuus-osasto. Joskus näkee vain punaisen postilaatikon kellokortin vieressä tai taukohuoneessa. Siinä lukee ”ideat ja toiveet, ruusut ja risut”. Kaikki samaan laatikkoon. - Se ei paljon motivoi, vähän kuin roskakori… Isoissa tuotantolaitoksissa on sitten tuotekehitystä, jopa omia osastoja. Uskaltaako sinne kertoa ajatuksia, - leimaavatko kilpailijaksi tai hulluksi. Miten työntekijä voisi muka innovoida jotain mitä ei työkseen tekevät tuotekehittelijät keksi tai osaa. Nämä on asioita, joita vain kynnystä madaltamalla voidaan murtaa. On uskallettava puhua ja esittää. Tällöin ensiaskel on työnantajan velvollisuus. Näyttää mallia, miten työpaikalla toimitaan. Miten liiketoimintaa kehitetään.

4        Miten jokainen voi edistää luovuutta työpaikalla?

Luovuus on tanssia, jossa otetaan vuoroaskeleita. Ensiaskeleen ottaa työnantaja. Osoittaa esimerkillään ja toiveellaan ihmisiä luovuuteen. On kannustava; motivoi ja palkitsee. Tällöin luovuus saa siivet, silloin ihmiset uskaltavat olla luovia.
Pienet lapset ovat luovia, he uskaltavat, he kokeilevat. Toki omien osaamisrajoitteittensa puitteissa. Pienessä lapsessa luovuuden helposti näkee, pientä lasta ei ole vielä kielloilla ja rajoitteilla uuvutettu. Lapsi uskaltaa kokeilla, testata ja kysymyksillä kyseenalaistaa. Koulun alkaessa, 7-vuotiaana on jo niin paljon kieltoja sekä rajoitteita, että suuri luomisen tuska on jo menetetty. Pojat pitävät sinisiä takkeja ja tytöt punaisia.

Työpaikan työntekijän tulee kokea, että hänen näkemyksensä ja ideansa on arvokas. -Ja vaikka ajatus olisi keskeneräinen, joka vaatii panostusta ja mietintää, se tulisi silti uskaltaa kertoa. Luovuuteen tulee kannustaa ja motivoida. Aivan samoin, kun kehutaan pientä lasta onnistumisestaan. Potalla käynnistä. Positiivinen ilmapiiri valjastaa luovuuteen. Eli kääntäen; luovuuden voi helposti tukahduttaa negatiivisella ilmapiirillä.

Työpaikan viihtyvyydellä voi lisätä luovuutta. Viihtyisyys lisää alitajuntaista mielihyvää ja luo positiivista virettä. Vapaasti suomentaen lainaan Trendreports-sivustolta vinkkejä luovuuden lisäämiseen työyhteisössä:

1. Ympyröi toimisto iloisilla väreillä ja kuvilla.
2. Ideoi oikea tapa (älä tukahduta ideavirtaa kritiikillä).
3. Kannusta vuorovaikutukseen ja keskusteluun.
4. Salli työntekijöiden pelaaminen ja leikkiminen, siis lepohetki.
5. Sekoita työyhteisöjä, arvosta monimuotoisuutta.

 Nopeasti silmäillessä näistä viidestä nostosta tulee jälleen mieleen pienet lapset. Värejä, pelejä, elämän riemua ja erilaista tekemistä. Mukava ja turvallinen olo, hyvä ja iloinen mieli. Vilpitön halu kokeilla. - Se on luovuuden lähde.

5        Miten luovuutta voi johtaa työpaikalla?

Money talks. Hyvästä ideasta kannattaa palkita, sillä se motivoi lisäideointiin ja naapurikateuteen, -hyvällä tavalla, eli ideoinnista tulee keskinäistä kilpailua. Kehitetään ja parannellaan porukalla, ryhmässä. Se lisää työyhteisön yhteishenkeäkin, ehkä.

Meissä kaikissa asuu luovuus. Se tulee esiin eri tavoin, eri ajoin ja erilaisin näkemyksin. Se on juuri sitä rikkautta, mitä moninaisuudella voidaan kannustaa. Työpaikalla eri ikäiset, eri näköiset (lue = näkökantaiset ajattelut) ja eri sukupuoliset mielipiteet ruokkivat luovuutta. Eri ikäiset tuovat näkemyksiään omista kokemuksista ja havainnoista, kuinka ovat elämää eläneet ja nähneet. Näkökannat tuovat laajuutta ja perspektiiviä, vaikka mm. lapsuuden kotikasvatuksen kautta. Sukupuolet lisäävät tietysti sitten nais-, mies- tai muun sukupuolisia näkemyksiä ja katsantoja.

Luovuus on myös uudistumista. Pentti Sydänmaanlakka (2009, 89) kirjoittaa, että uudistuminen tarkoittaa oppimista, kasvamista, kehittymistä ja muutosta. Sydänmaanlakka jatkaa; ”Uudistuminen edellyttää myös paljon luovuutta ja innovatiivisuutta”.

Sydänmaanlakka kirjoittaa (mt., 96), että luovuus vaatii aina riittävän asiantuntemuksen ja se vaatii paljon työtä. Luova henkilö on aina tietyn alueen asiantuntija. Tässä väitteessä olen osittain eri mieltä ja toivottavasti myös Sydänmaanlakka kumoaa sen jossakin vaiheessa ko. kirjaa. Sillä ns. ”ahaa-elämys” voi olla yksinkertainen ratkaisu ulkopuolisen silmin nähtynä. Täysin asiaa tuntemattoman ja osaamattoman oivallus. Se on luovuutta aidoimmillaan.
Ihmisen perusheikkoutena on omille tavoille sokeutuminen. Tehdään, miten on totuttu, opittu ja ohjeistettu. Tästä hyvänä esimerkkinä on yritysten hallitukset. Niihin palkataan usein ulkopuolisia jäseniä, jotka eivät puutu arkipäiväiseen työntekoon yrityksessä. Eivät tiedä totuttuja tapoja ja malleja. Ulkopuolinen näkemys kyseenalaistaa asioita ja toimintatapoja. Ulkopuolinen näkemys ja tietämättömyys tuo esiin omia, uusia näkökantojaan, luovasti johtaen.

LÄHTEET

Blogini, monologini. Oma blogisivusto. Saatavissa: https://blonologi.blogspot.com/2019/03/luovuus-pohdin-ihmisen-luovuutta-ja.html#more. [viitattu 11.1.2021].

Sydänmaanlakka, P. 2009. Jatkuva uudistuminen. Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen. Talentum.

Trendreports. WWW-sivusto. 5 Ways to Boost Creativity in the Workplace (5 tapaa lisätä luovuutta työpaikalla). Saatavissa: https://www.trendreports.com/article/boost-creativity-in-the-workplace [viitattu 11.1.2021] 

Wikipedia. Rubikin kuutio. WWW-yleistietosivusto. Saatavissa: Rubikin kuutio.[viitattu: 11.1.2021].  

---

[1] Rubikin kuution keksi unkarilainen arkkitehti Ernő Rubik vuonna 1974. Hän ei keksinyt kuutiota leluksi vaan malliksi, jonka avulla havainnollistaa kolmiulotteista geometriaa.  (Wikipedia).

Asiakasprojekti 2020 - Hiomo -hanke

30.9.2020                                                                                                                                        

Opintojakso on Asiakasprojekti 2020. Ryhmätyö syksylle 2020.
Meitä on viiden hengen ryhmä. Olemme valinneet/saaneet aiheeksi koulun projektin.
Tämän blogin tarkoitus on pitää päiväkirjamaista seurantaa opintojakson vaiheista; oppimisen havainnointeja ja tuntikirjaa, miten ja mihin aikaa kuluu ja sitä käytetään.

Elämme korona-aikaa ja projektikin varmaan poikkeuksellinen. Pääasiassa kaikki toiminto on etänä ja verkossa, ainakin toistaiseksi.

Hanke käynnistyi syyskuun alussa. Teams ohjeistusta. 

1. Tehtävä on projektiaiheen valinta ja ryhmän ilmoittaminen. Ryhmä muodostui varsin nopeasti ja aihekin oli valintaa vaille. Työstämme koulun Hiomo-hankkeesta. Mitä se pitää sisällään, selvinnee myöhemmin. 

Projekti on ryhmätyö, tämä blogi on kuitenkin henkilökohtainen raportointi aiheen etenemisestä.

Työhistoriani varrella olen tehnyt useita projekteja erilaisiin ympäristöihin; sanomalehtialalla projektit ovat varsin hektisiä. Uutiset ja aiheet eivät saa vanheta työvaiheessa tai olla vanhoja ilmestyessään. Toisaalta paperiteollisuudessa toimiessani, projektit ovat usein pitkiä ja haastavia, varsinkin jos niihin liittyy rahoitusneuvotteluja, kuten usein liittyy.

Arvio töistä: WhatsApp keskustelua ryhmän sisällä ja blogin perustaminen 
Arvio käytetystä ajasta: 2 h

***

6.10.2020

WhatsApp ja sähköpostikeskustelua. Yhteys luotu projektiin ja saatu lisävalaistusta hankkeesta. Projektitehtävä alkaa hahmottua. Teemme ryhmätyön koulun HIOMO-hankkeesta, -tai jonkin alueen osa-alueesta.
Ensimmäistä Teams kokousta suunnitellaan, jonka jälkeen alustavaa aikataulutusta on aloitettava, sillä projektisuunnitelman palautus on 18.10. 

-Olisiko syytä tehdä aikataulurunko aikataulurungon tekemiselle.!? No, kiire on hyvä konsultti.

Arvio töistä: WhatsApp keskustelua ryhmän sisällä ja sähköpostin lähettelyä.
Arvio käytetystä ajasta: 1,5 h

***

7.-8.10.2020

Selvyyden selvittelyä aiheesta, lähinnä Whatsapp-keskusteluna. Hankkeesta saamme vain vähän tietoa, sitä pantataan tai sitä ei ole enempää. Näillä mennään.
- Selviää, että webinaari aiheesta on 15. ja 16.10. -siitä se alkaa. Yrityksiä on läsnä ja saamme silloin enemmän infoa.
Sähköpostiin tulee tietoa että hanke todella etenee Teamsissa 15.10. ja sen jälkeen selviää projektimme aihe ja tavoite.
Alustavasti ymmärrän että kyse olisi Webropol-kyselyn tekemisestä. Sen aikatauluttaminen ja rakentaminen osallistuneille yrityksille, mutta mitä ja mistä? Se selvinnee ajallaan.
Opettajan osalta tulee helpotusta ettei suunnitelmaa tarvitse vielä palauttaa 18. päivä, saamme lisäaikaa. 

Arvio töistä: WhatsApp keskustelua ryhmän sisällä.
Arvio käytetystä ajasta: 0,5 h

***

15.10. 2020

Hiomo-hankkeen projekti. Teams kuuntelua hankkeesta. Brändäämistä, yrityksen erilaistamista ja tuotesuojausta. Jäätelöä, Adidaksen kolmen raidan heikkoutta ja heteka-nimen yleistämistä. Brändien hyvyyttä ja huonoutta. Markkinavoima ottaa ja antaa. Franching antaa mahdollisuutta laajentua ja ottaa enemmän. Lyhyellä otannalla, näistä asioista puhuttiin. Hankevastaava Mia veti 1½ tuntisen verkkokokouksen. Tämän hahmotelman myötä löytynee projektillemme aihe, maanantaina se selvinnee. 

Arvio töistä: Teams kokous. 
Arvio käytetystä ajasta: 1,5 h

***

19.10.2020

Teams kokous ja aiheen esittely. Tehtävämme on luoda projektiaikataulu ja uuden yrityksen markkinointi- ja kilpailijakartoituksen toteutuksesta. Yritys on uusi, perustettu helmikuussa 2020. Toiminimiyrityksenä omistaja ja yrittäjä tekee kaiken itse. Tällöin esim. markkinointi tai sen suunnittelukin saattaa jäädä tai siirtyä arkipäiväisten työntekojen jalkoihin. Tähän ryhmämme valjastetaan. Saamme lisätietoa tehtävästä; markkinointisuunnittelua, brändäystä, yrityksen "kasvojen" ja ilmeen luontia, somemarkkinointia,... voimme antaa ideoiden lentää varsin vapaasti, ainakin alkuun.

Arvio töistä: Teams kokous. 
Arvio käytetystä ajasta: 0,5 h + lisä 0,5h uudelleen asiaa miettien

***

26.10.2020

Teams kokous opiskelijoiden kesken ja vertailevaa posterikeskustelua.
IltaTeams oman ryhmän kesken, jolloin avointa keskustelua ja työjakoa oman posterin - ja projektisuunnitelman teosta.
Ryhmän työjako hahmottui: To. avasi uuden W-app ryhmän jossa asiakas on mukana. Näin pääsemme nopeaan keskusteluyhteyteen ja suoraan viestintään parhaiten.
Työnjakoja: An. täyttää virallista projektiaikataulua, To. on proj.pääll. ja yhteydessä asiakkaaseen. Si. on proj.siht. ja No. yhdessä Si:n kanssa koostaa loppuraporttia ja puhtaaksikirjoitusta. Itse olen tehnyt pohjatyönä posterin Adobe Sparks ohjelmaan sekä Swaylle, joista ehkä Adobe etenee. Sen teemme yhteistyönä valmiiksi (muutosoikeudet kaikilla). Palautuksesi sovittiin ke-to, eli saimme huonon startin ja takamatkan viivästyneen asiakaskontaktoinnin takia. 

Arvio töistä: Teams kokous päivällä ja illalla. 
Arvio käytetystä ajasta: 1+1 h

***

27.-28.10.2020

Projekti sai vauhtipyrähdyksen. Olemme kartoittaneet asiakkaan tarpeet ja toiveet. Saaneet ohjeistusta opettajalta ohjauksesta ja tavoitesuuntaa. Teams ja W-app keskustelua ryhmän kanssa. Myös asiakasyritys on mukana omalla W-app keskustelulla ja saamme lisäinfoa. Työstö alkaa ja eteneminen onkin päätä huimaavaa, konkreettisesti. Saimme kurottua aikataulun kiinni ja pystyimme tekemään opponointivastauksen 27. päivänä. Kaiken muun aineiston saamme lähetettyä eteenpäin 28.10. Jäämme odottamaan arviointia ja uutta työvaihessa.

Arvio töistä: Teams kokousta ja aineistojen keräilyä, WhatsApp kirjeenvaihtoa, työstöä.
Arvio käytetystä ajasta: 4 h

***

1.11.2020

Omatoimista mietintää ja työstöä. Swot täydennystä.

Arvio töistä: yksinpuurtamista.
Arvio käytetystä ajasta: 0,5 h.

***

3.11.2020

Palaute opettajalta. Hyvää ja huonoa. Käytännössä hyvää. Homma etenee. Ryhmäkeskustelua palautteesta ja seuraavan vaiheen aikataulutusta Whatsappissa.

Arvio töistä: WhatsApp ryhmäkeskustelua
Arvio käytetystä ajasta: 1,0 h.

***

15.11.2020

Kilpailija-analyysiä asiakkaalle. Esivalittuja mahdollisia kilpailijoita, joista tein analyysia. Osasta löytyy potentiaalista kilpailuasetelmaa, osasta ei. Verkkokauppa ja sen kehittyminen muuttaa tilannetta sillä sijainti ei ole enää rajoittava tekijä. "Sinä tilaat, me tuomme" -mainostaa Posti!

Arvio töistä: Yksin tuhraamista. Hiukan WhatsAppia. Nettiselailua ja sananhelinää...
Arvio käytetystä ajasta: 1,5 h.

***

16.11.2020

Kilpailija-analyysiä asiakkaalle. Vielä yksi katselmus.

Arvio töistä: Yksin. Hiukan WhatsAppia. Nettiselailua ja...
Arvio käytetystä ajasta: 0,5 h.

***

17.11.2020

Ryhmän Teams-tapaaminen opettaja kanssa. Neuvontaa, ohjeistusta. Projekti etenee.

Arvio töistä: Teams. WhatsAppia ennen ja jälkeen. Hiukan kilpailija-analyysiä.
Arvio käytetystä ajasta: 1,5 h.

***

4.12.2020

Ryhmän Teams-tapaaminen. Työnjakoa ja asioiden läpikäyntiä 6.12. palautuksen osalta.

Arvio töistä: Teams. 
Arvio käytetystä ajasta: 0,5 h.

***

5.12.2020

Raportin kirjoittamista. WhatsAppia ryhmän kesken.

Arvio töistä: WhatsApp, yksintyöstöä
Arvio käytetystä ajasta: 2,5 h.

***

6.12.2020

Raportin kirjoittamista. WhatsAppia ryhmän kesken.

Arvio töistä: WhatsApp, yksintyöstöä
Arvio käytetystä ajasta: 1,0 h.

***

10.12.2020

Esitysdian valmistelua. WhatsAppia ja Teamsia ryhmän kesken.

Arvio töistä: WhatsApp ryhmänä, yksilötyönä diojen kanssa
Arvio käytetystä ajasta: 2,0 h.

***

10.-11.12.2020

Esitysdiojen valmistelua. WhatsAppia ja Teamsia ryhmän kesken.

Arvio töistä: Puurtamista Powerpointin parissa
Arvio käytetystä ajasta: 3,0 h.

***

13.12.2020

Esitysdiojen valmistelua. Opponointia. WhatsAppia ja Teamsia ryhmän kesken.

Arvio töistä: Puurtamista Powerpointin parissa ryhmässä ja yksin
Arvio käytetystä ajasta: 2,0 h.

***

 

Ubiikkiyhteiskunta - hyvässä ja pahassa

Ubiikkiyhteiskunta?

Wikipedian mukaan ubiikkiyhteiskunta (eng. Ubiquitous computing) on huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa. Jokapaikan tietotekniikkaa.[1] Se ei häiritse käyttäjäänsä eikä keskeytä hänen muuta toimintaansa. Se toimii ihmisten ja yritysten arkitoimissa kaikkialla ja koko ajan. Arjen esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät toimintaansa itsenäisesti.

Kirjoitin aikaisemmin Aasian tsunamin tuomasta innovaatiosta; internetpikaviestinnästä ja sen nopeasta kasvusta. Se oli suuri muutos, joka mahdollisti täysin uuden aluevaltauksen synnyn. Reaaliaikainen yhteydenpito. Innovointi on suuntautunut nopeaan langattomaan tekniikkaan; 3g, 4g, 5g. Paljon tietoa, nopeasti ja langattomasti. Sen ympärille on syntynyt aivan uusi markkinavaltaus; uusien tuotteitten maailma. Hetkessä meiltä on hävinnyt mm. lankapuhelimet tai vaikka kodin tallenteet, musiikit ja videot. Nyt striimataan ja tallennetaan pilveen. Katsotaan langattomasti Youtubesta ym.  Wlan-yhteyksien nopea kehitys ja suuntaus on luonut paljon uutta.
Kotiverkot, lan-yhteydet ovat yleistyneet. Kodeissa toimii sisäverkko, jonka avulla voidaan toimia ja valvoa talon sisällä. Käyttäjä voi hallinnoida taloa myös ulkopuolelta, kun vain tietää verkon rakenteen ja käyttäjätunnukset ym. Vartiointi, valaistus, lämmitys. Herätys, siisteys ja viihde. Nämä kaikki toimivat langattomasti. Ajastat valaistuksen, lämmityksen, saunan. Herätät lapset, vahdit että lähtevät kouluun. Robotti hoitaa imuroinnin. Poissa ollessasi valot syttyvät ja sammuvat omatoimisesti, kaihtimet nousevat ja laskeutuvat itsestään, -pitävät taloa asutun näköisenä. Kamerat valvovat lisäksi kaikkea liikettä ja jos sitä tapahtuu, hälytys lähtee vartiointiliikkeeseen, automaattisesti.

Uusi innovaatio luo aina uusia ideoita ja nopeat yhteydet mahdollistavat tuotekehitykset. Ilmaiset, nopeat, julkiset wlan-verkot mahdollistavat kotiverkkojen laajemman käytön ja ideoinnin. Korttelikamerat, kojelautakamerat, liikennekamerat, kesämökkikamerat, riistakamerat. Me valvomme ja meitä valvotaan, tiedämme sen. Se antaa ja lisää turvallisuutta. Kaikki vaikuttaa hyvältä ja niin sinisen valoisalta ja kesäisen vihreältä. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Korona on vienyt yhteiskunnan vauhdilla digiloikkaan. Etätyöt ovat lisääntyneet ja tietoverkkojen avulla tullut konkreettisesti osaksi arkipäivää. Aivan kuin asia olisi käsikirjoitettu etukäteen; verkot kuntoon ja koronalla kotiin.

Entä jos!? Entä jos olisi tullut korona, eikä tietotekniikka ja yhteydet olisi ollut tällä tasolla. Kuinka yhteiskunta pyörisi, jos covid-19[2] olisi iskenyt kymmenen vuotta aikaisemmin? Maailma olisi romahtanut, tai ainakin siirtynyt takaisin 50 -luvulle.

Kun ihminen hallitsee tietoyhteiskuntaa hyvällä, näen kaiken olevan kehitystä eteenpäin vievänä asiana.

Joukossamme elää kuitenkin ihmisiä, ihmisryhmiä ja jopa valtioita, joiden sielu on musta. Mustat sielut hakevat hyötyä vääryydellä. Käyttävät sinisilmäistä yhteiskuntaa hyväksi. Tällöin laajalle levinnyt tieto ja sen hallitseva voima haavoittaa meitä. Jos kotiverkko kaatuu, ei onnistu mikään. Hakkeri pääsee kotiverkon kameroiden kautta sisälle asuntoon ja tietää helposti talon tavat ja arvotavaroiden sijainnit. Tai kuten on käynyt, terveystietomme kaapataan ja ne leviävät -ties minne.

Valtiot varustavat asevoimiaan, ne johtavat pelolla. Mielestäni tietoyhteiskunta on jatkuvassa pelkotilassa. Itse aiheutetussa. – Entäs jos? Onko meillä varauloskäyntiä tai Plan B -suunnitelmaa. Esimerkkejä jo löytyy; kun Microsoft -palvelimet kaatuvat, tai Googlen yhteydet eivät toimi. Tällöin on kansallinen tai kansainvälinen vapaapäivä. ”Ei tehdä mitään” -päivä. Olemme luoneet erittäin haavoittuvan yhteiskunnan. Isoveli valvoo. Mutta valvooko kukaan isoveljeä?

 

---

[1] Jokapaikan tietotekniikka https://fi.wikipedia.org/wiki/Jokapaikan_tietotekniikka [viitattu: 18.1.2021].

[2] COVID-19 (lyhenne englannin kielen sanoista coronavirus disease 2019 eli koronavirustauti 2019) on sairaus, jonka aiheuttaa koronaviruksiin kuuluva SARS-CoV-2.^[2] Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopussa alkaneen koronaviruspandemian (Wikipedia, 18.1.2021).

JOHTAMINEN DIGITALOUDESSA 2019 * Virtuaalijohtaminen, vrt. lähiesimies-etäjohtaminen

Oppitehtävä 16.10.2019

Digitaalisuus antaa mahdollisuuksia erilaiselle etäjohtamiselle ja -työskentelylle.
Toisaalta tekninen kehitys ei vaadi enää työpaikalla läsnäoloa vaan mahdollistaa työskentelyn vaikka kesämökiltä ja ulkomailta, rajoittavana tekijänä on toki ammatti ja tehtävän toteuttamisvaatimukset.
Etätyöskentely antaa ja mahdollistaa tekijälleen enemmän vapautta ja vastuuta, mutta lisää myös velvollisuuksia.
Yksinpärjäävä työntekijä saa ja voi jaksottaa työskentelynsä omaan toimintaansa sopivaksi, on kyse sitten opiskelusta tai lapsiperheestä tmv. Jos etätyönä on esim. asiakaspalvelu, se vaatii ns. asiakaspalveluajan ja -läsnäolon puhelimen ja nettiyhteyden myötä. Tällöin työ ei sinänsä eroa työpaikalla tehtävästä kuin työyhteisön puutteen muodossa.
Etätyö kasvattaa luottamusta, sekä työntekijän että -antajan osalta. Pitää luottaa että työ valmistuu aikanaan ja etenee sovitusti. Tai jos kyse on jatkuvasta etätyöstä esim. asiakaspalvelussa, puheluihin vastataan. No. Tietty nykytekniikka ja järjestelmät seuraavat mm. vastattujen puhelujen määrää, kestoa ym. eli kontrolli pelaa.
Työntekijän puolelta tietysti on luottamusta ja itsetuntoa kehtittävää jos työnantaja on kiinnostunut yksin puurtajasta. Kyselee kuulumisia, tuloksia ja viihtyvyyttää. Tämä lisää itsetuntoa ihmisenä ja tarpeellisuutta työyhteisöön päin, koska sitä ei voi samalla tavalla kokea kuin jos olisi läsnä päivittäin isossa yhteisössä. - ihminen on sosiaalinen eläin, joka tarvitsee kannustusta ja kehuja! 
**
Itse olen toiminut yrittäjänä vuosikymmenten ajan, joten tiedän ja tunnen osaamiseni ja kykyni toimia vastuullisesti. Sovellun täysin itsenäiseen työskentelyyn. Ilman valvontaa asiat hoituvat, usein jopa paremmin kun ei ole häiriötekijöitä tai kahvikutsuja...
Kaikista siihen ei kuitenkaan ole. Toiset tarvitsevat sosiaalista läsnäoloa ja seuraa, toiset puhtaasti valvontaa ja ohjausta.
**
Loppuksi tehtävän kysymykseen: "Miten sinä haluisit, että sinua etäjohdettaisiin, jos tekisit työtä eri paikkakunnalla kuin esimiehesi?"
Tärkeää on että työnantaja / esimies tietää ja pystyy seuraamaan tehtävien etenemisen, ei pelkästään seurannan ja valvonnan takia, vaan asioiden hoitamisen ja organisaation kokonaisuuden kannalta. Mitä sellaisella esimiehellä tekee jos ei tiedä etäjohdettavien työosaamista tai edistymistä. Ajatellaan nyt esim. suunnittelu. Sitä voi tehdä täysin etänä. Jos asian etenemisessä tarvitsee työyhteisön apua tai ohjausta, on tärkeää että työnantaja tai esimies on välittömästi tietoinen missä tilassa ja mitä varten apu tarvitaan. Eli esimies tekee työnsä ja seuraa suunnittelun kehittymistä, on yhteydessä esim. pikaviestinten avulla ja antaa täten konkreettista ohjausta ja seurantaa etätyöntekijälle. Kun ongelma on edessä, se saadaan nopeasti purettua ja etätyöskentelyyn ei tule taukoa sen takia, että asiaa tai hanketta tulee perehdyttää ja ohjeistaa ensin niille joiden tehtäviin seuranta tai asian suurempi vastuu kuuluu...
- Siis haluaisin että esimieheni olisi pätevä tehtävässään! 

TIETOJOHTAMINEN -verkkokurssi *syksy 2019* >Päiväkirja, joka TÄYDENTYI kurssin myötä

Tämä vielä puuttui.
Tyhjä hetki opiskelussa, ja satuin selaamaan tarkemmin Digitalisaation kurssikuvausta. Eikös perhana sattunut silmääni viime viikolla alkanut kurssi. Verkkokurssi, ilman oppitunteja - joutoajalle!
Tätä olen aina halunnut, siis joutoajalle järkevää tekemistä. - Ei kun ilmoittautumaan.
**
Sitten.
Kurssi auki ja kiitosten jälkeen tulikin tieto että palautettavia tehtäviä on viikottain. Tästä viikosta alkaen lokakuun loppuun.
- Että moi! -siis vapaat joutoajat. Olinpa näppärä. No, mitäpä ei viiden opintopisteen eteen tekisi. Varsinkin jos ne vielä vapaa-aikana saa! :-)
**
Eli uutta blogia pukkaa... Tätä blogia työstetään päiväkirjan omaisesti. Seuraten omaa opiskelua, ennen ja jälkeen. - vähän niinkuin laihdutusjutut, nyt vaan toiseen suuntaan.
Nyt pitäisi lihoa tiedolla. Pää on digitietokone, aivan kuten kännykkä, sillä paino ei nouse vaikka laite olisi täynnä tietoa ja kuvia... Oikeastaan pitäisi laihtua, sillä energiaahan tässä kuluu...Saas nähdä!
**
21.9. Vapaa lauantai menikin sitten dioihin ja aineistoon tutustuessa. - tai selaten, lueskellen, taas palaten johonkin aikaisempaan. Meinasin huomenna tentin tehdä. Olikohan tässä järkeä?
**
22.9. Sunnuntaiaamu hupeni hetkessä tenttiä odotellen. Tekisikö vai ei...? - Ei kun kiinni vaan. Tentissä se kello vasta kiirehtikin. Sopivan haastava alku kurssille! Aiheena: Tietopääoma.
Päivän päätteeksi harjoittelin vielä Adobe Spark -ohjelmaa ja työstin annetun tehtävän. Luettavissa seuraavasta linkistä  https://spark.adobe.com/page/QgFYJk7AhGg8T/
**
24.9. Jotta aihe ei siirtyisi lepotilaan, oli vuorossa jo toinen tentti, aiheesta Tietojohtaminen ja digitalisaatio. Ymmärsin että saa surffailla ja hakea tietoa, leikata ja liimata, aikaa 40 min. - Siis digitaalisesti johtaa ja käsitellä tietoa...
 **
28.9. Lauantai-ilta. Joskus olen viettänyt vapaa-aikaa muullakin tavalla, mutta tänään olin tehokas. Tein tehtävän, joka samalla opetti. Etsin, löysin, opettelin ja toteutin. Luovuuden työkalupaketti. Uusia, ilmaisia wep-pohjaisia luovuusohjelmia, joilla voi tehdä vaikka mitä. Tai siis, sitä mitä keksii...  - Onneksi kävin saunassa jo eilen, tänään en olisi ennättänytkään. 
Tein opiskelusta koosteen Visme.co -sivustoa käyttäen. Linkki työhöni: 
https://my.visme.co/projects/n0vz3mq7-luovuus-saa-siivet#s1
- No, hyvä kun kuitenkin tein, sillä tiistaina olisi vaihteeksi tentti. Tästä voi olla hyötyä...
**
1.10. Tentti tuli, tentti meni. SECI-mallin mukaisesti tieto siirtyi ja lisääntyi ihmisten välillä, mutta oliko liian hiljaista tietoa? -Pitääkö ottaa oppimetodiksi saunaillat?
**
11.10. Huolestuttavan pitkä aika ajattelematta kurssia. -Asia kyllä tasaantuu alkuviikosta kun pitäisi ottaa loppukirinä BI-tehtävä. Joten ehkä voimia keräten tässä...
**
15.10. Sinne meni! Ei edes viime minuutit tai tunnitkaan pelissä... Power BI on aina kuin ensimmäistä kertaa tekisi. Uusi ohjelma se on Microsoftillekin joka päivittyy ja paranee kaiken aikaa. Monipuolinen ja siksi haastava, aina löytyy uusia ominaisuuksia. Täytynee joskus syventyä ohjelmaan ilman kellon vahtimista ja pakottavaa palautusaikaa. - Oma osaaminen onkin tärkeää! Se tuli todistetuksi viime harjoituksen yhteydessä, jonka valmistin liian orjallisesti oppikaavan mukaan. - Tupsahti plagioinnin puolelle. Että näin! 
**
29.10.
Hyvä blogi. Läpi meni!

JOHTAMINEN DIGITALOUDESSA 2019 * Yrityksen strateginen asemoituminen

Johdanto

" Klassisen käsityksen mukaan menestyvän yrityksen on pystyttävä erottautumaan kilpailijoistaan eli sillä on oltava jonkinlainen kilpailuetu muihin yrityksiin verrattuna. Vaikka yrityksen kilpailuetu voi olla monen tekijän summa Michael E. Porterin mukaan menestyminen perustuu kuitenkin joko alhaisiin kustannuksiin tai differointiin eli erilaistamiseen. Yrityksen onkin valittava kilpailustrategiansa näistä vaihtoehdoista. Tämän lisäksi Porter korostaa kohderyhmän valintaa. Yritys voi keskittyä palvelemaan joko laajaa asiakaskuntaa tai keskittyä vain jonkun asiakassegmentin palvelemiseen. "

**
Tähän liittyen opiskelun seuraava ennakkotehtävä 2:

" Tehtävänäsi on tarkastella seuraavia suomalaisen vähittäiskaupan toimijoita (K Supermarket, S-market, Stockmann ja kauppahallissa toimiva herkkuliike). Tehtävänäsi on: 

1. Asemoida kyseiset yritykset Porterin nelikenttään.

2. Arvioida lyhyesti mitkä ovat kunkin yrityksen strategiset vahvuudet ja heikkoudet. "

Asettelu Porterin nelikentälle               

Porterin nelikenttä.
A on K-supermarket, B on S-market, C on Stockmann ja D on kauppahallin herkkuliike

Arviointi vahvuuksista ja heikkouksista

Lyhyt arviointi jokaisesta toimijasta. Toimijan kirjainmerkki on aseteltu nelikentälle arvioinnin mukaiseen paikkaan.

A.    K-Supermarket

Keskon ns. laajemman valikoiman päivittäistavaramyymälä. Vastaa S-ryhmän S-marketia (kohde B.). Valikoimaltaan laaja, hintatasoltaan ehkä hivenen kalliimpi kuin vastaava S-ryhmän myymäläkoko, johtuen yhtenä tekijänä mm. Keskon kauppiasrakenne. Keskittynyt valikoimissa perinteisiin, turvallisiin nopeakiertoisiin tuotteisiin ja brändeihin, nykyisin myös erilaistaa itseään alueen lähiruokatarjonnalla. Pääasiassa palvelee lähiasuinalueen talouksia. Hyvä lisäetu tästä on säännölliset, uskolliset asiakkaat, jotka pääasiassa nuorehkoja perheitä, joilla isot ruoka- ym. arkiset käyttötavaraostot (wc-paperit, vaipat,…).

B.    S-market

Vertaa kohta A., eli edellä mainitun valikoimaltaan vertailtava kilpailija S-ryhmässä. Myymäläkoko ja tuotevalikoimarakenne samankaltainen. Lisäksi omat S-ryhmän tuotteet. Keskittynyt kaupunkikeskustoihin ja asukastaajamiin. Luottaa bonusjärjestelmään ja -uskollisiin asiakkaisiin. Asiakaskunta enemmän ostouskollista vanhempaa ikäluokkaa, jotka tottuneet osuuskauppajärjestelmään (esim. muuttaneet maaseudulta, tottuneet oman kyläkaupan ns. tiliasiointiin eli vanhakantaisesti ´velaksi tiliostamiseen´). Lisävalttina S-pankin palvelut.

  

C.    Stockmann

Tuotevertailussa ylivoimaisesti laajin ja kallein valikoima. Haluaa luoda korkeaa laatukriteeriä myytävissään tuotteissa. Myös hinnoittelulla on erilaistanut ja valikoinut asiakaskuntaa. Hinnoittelu on osittain myös kaupan heikko lenkki. Toiminnan pääpaino tästä syystä vain suurimmissa kaupungeissa, joista saavutettavissa riittävä asiakaskunta. Menettänyt markkinoita hinnoittelun takia, sillä valveutunut asiakaskunta ei halua enää maksaa tietoisesti ns. ”Stockmann-lisää”. Osin tästä syystä joutunut vetäytymään sekä Kouvolasta kuin myös Venäjän markkinoilta. Asiakkaiden kasvava verkkokauppa-asiointi ja hintavertailu tuo myymälän lähemmäs tavanomaista kaupankäyntiä, jossa hintavertailu on normaalia. Tämä on lisännyt uudistumispaineita ja kulurakennetarkastelua. 

D.    Kauppahallin herkkuliike

Keskittyy täydellisesti laatuun ja palveluun. Hinnallisesti ei voi kilpailla muiden vertailussa olevien kanssa ja sen tietävät myös asiakkaat. Kauppapaikkana usein kaupunkien keskustoissa ja tästä syystä asiakaskunta kävellen liikkuvaa vanhempaa väestöä, jotka hakevat ja vaativat palvelua, tuoreutta ja pieniä ostoeriä, joihin irtomyynti mahdollistaa. Kauppamuoto pysyy pienimuotoisena ns. perheyrityksen työllistäjänä, silloin kun pysyy. Tässä toimintamallissa kauppiaan osaaminen, palvelukyky ja -halu ovat ehdottaman tärkeät tekijät ja jatkuvan ostouskollisuuden vaade.

JOHTAMINEN DIGITALOUDESSA 2019 * Verkkokokous

Tuskan aiheena on verkkokokous.

Digi on hyvä. Digi on paha. Helppoa kun voi istua batman-kalsareissa kokouksessa. Paita täytyy olla siisti ja tukka kammattu. - Onko näin? No, ehkä äkkiä ajatellen ja rivijäsenelle joku kokous voi näin toteutuakin.
**
Käytännössä verkkokokous vaatii puheenjohtajalta, sihteeriltä tai muulta kokousta valmistavalta henkilöltä melkolailla saman esivalmistelun, ehkä jopa tavallista enemmän kokousaktiivisuutta ja seurantaa. Niin, -kai sihteerikin voi istua kukallisissa kotihousuissaan, ei asu ole niin merkittävä vaade, jos perhe tai lähiympäristö ei moiti tai on ainakin nauramatta...
Se on ero.
**
Työpaikalla tmv. julkisessa kokouksessa sinun tulee olla näkyvästi läsnä. Pukeutunut asiallisesti, olla ajoissa paikalla, kannella papereita ja läppäriä, -olla tehokkaan näköinen.
Etäkokouksessa tärkeintä on olla henkisesti läsnä, juuri siinä hetkessä. Se, miltä näytät tai miten istut tai makaat kokouksen aikana, sillä ei ole juurikaan merkitystä. -voithan olla vaikka ilman kameraa, vain äänelläsi. Tärkeintä on että tiedät mistä puhutaan, muut tietävät ja ymmärtävät mitä sinä puhut ja asiat etenevät.
On siis vain yksi -ehkä kaksi tapaa näyttää osaaminen ja aktiivisuus kokouksissa. Se on aktiivinen keskustelu, läsnäolo. Lisänä voi visualisoida kokousta esim. chat-viestein tai muilla tavoin kirjoittamalla tai kuvin, jos järjestelmä sen mahdollistaa.
Kokouksen vetäjälle, puheenjohtajalle etäkokous vaatii vielä suurempaa läsnäoloa. Ensinnäkin kokouksen eteneminen ja johtaminen tulee olla linjassa. Sen lisäksi kyselyin tulee selvittää että kokoukseen osallistujat ovat kokoajan mukana piirissä, eivätkä ole hiipineet tv:n ääreen tai syömään. Siis aktiivinen läsnäolo kasvaa kaikille.
**
Osana tehtävää on lukea seuraava Microsoftin artikkeli, joka kertoo kuusi tapaa valmistaa verkkokokous: https://www.microsoft.com/en-us/microsoft-365/growth-center/resources/6-ways-to-make-your-online-meeting-agendas-pop
Ehkä artikkelin ajatus on luoda raamit etäkokouksen valmistelulle, tässä tapauksessa ehkä kyseessä on firman palaverikokous, jossa käydään läpi tai tiedetään mennyttä ja raamitetaan tulevaa jakaen vastuualueita. Pääpainona kokouksen teema ja asiat, selkeät päämäärät ja aikarajoitteet.
**
Artikkelin ohjeistus tuntuu pintapuoliselta ja ehkä pääasiallinen tavoite on Teams-ohjelman myynnin lisäys.
**
Suomi on yhdistystoiminnan aktiivimaita, varmasti jokainen täysi-ikäinen on ollut jonkinlaisissa kokouksissa joista hahmotus kokouksen kulkuun on syntynyt.
Itse olen toiminut, istunut tai vetänyt yritysten ja yhdistysten kokouksia jo yli 30 vuotta. En silti väitä että osaisin tai uusi tieto olisi turhaa ja tarpeetonta. Kaikesta voi aina oppia. Asiat muuttuvat ja uudistuvat. Siksi itsekin taas opiskelen uutta.
**
Lopuksi. Jottei helpolla pääsisi, tehtävän osana on virtuaalikokouksen suunnittelu. En luettele tässä aihetta tai sen vaateita. Teen vain luettelon omasta näkemyksestäni. Aihealue on; Fiktiivinen kaurapohjaisia elintarvikkeita valmistava yritys. Sen johtoryhmän etäkokous ja asioina markkinoiden laajentaminen vientiin omilla kauratuotteilla.
***
Johtoryhmän GoToMeeting-kokous 17.9.2019 klo 14.00
Kutsuttuna: koko johtoryhmä pj:n johdolla.
Lisäksi kohdassa 5 kuullaan markkinointiosaston näkemys. (liittyvät kokoukseen mukaan ko. kohdassa).
Läsnä: 
Sihteeri: tj. Pekka.

Asia: Tuoteportfolion viennin käynnistys

Pohjustus: Edellisessä kokouksessa on jaettu markkinointiosaston selvitysvaihtoehdot viennin laajennukselle suurkaupunkeihin Euroopassa. Vain pohjoismaat vai koko EU-alue. Jokaisella tulee olla perusteltu, lyhyt mielipide vaihtoehtoihin. Enemmistön kanta on päätös.

Asialista:
1. Markkina-alueen valinta
2. Tuoteportfolio, jaetaanko alueisiin ja kausituotteisiin vaiko kokonaisuutena kaikkea kaikille. (huomioiden mm. jäätelön kausiluonteisuus)
3. Markkinointiosaston esiselvitys:
    a) Selkeä suoraviivainen markkinointibrändäys samansisältöisenä kaikkialle. Pääpainona visuaalisuus ja elämyksellinen markkinointi.
    b) Eriytetään ja yksilöidään markkinointia maakohtaiseen erilaistamiseen, huomioiden kieli, kansalliset värit. Haetaan kansallisia esimarssijoita tuotteille...
4. Markkinointikanavan ja yhteistyön valinta. Edellisen, kohta 3. päätös vaikuttaa kansallisen vai monikansallisen yhteistyön käynnistämisestä.
5. Vientikanava. Yhteistyökumppanien etsiminen. Monikansallinen, globaali jakelija, vai maakohtainen yhteistyökumppani. (kuullaan markkinointiosaston esiselvitys aiheesta).
6. Muut asiat.
7. Kokouksen päätös.

***
Klo 13.45 voi ottaa jo varmistavan GoToM-yhteyden. Arvio kokouksen kestoksi kaksi tuntia.