Verkostojen johtaminen ja avoin innovaatio
Tehtävässä A. (1.) Avoimen innovoinnin verkkoalustat, jossa kuvaan ja arvioin kahden verkkoalustan
ominaisuuksia. Näissä lähinnä; 1) Ongelman määrittelyn 2) henkilöiden
identiteetin hallinnan ja 3) vuorovaikutuksen toimivuuden näkökulmista, sekä 4)
arvion alustan hyödyllisyydestä innovaatioprosessissa.
Tehtävässä B.
(2.) Sosiaalisen median edut ja haitat innovaatioprosessissa. Käytä esimerkkinä
jotain tuntemaa yritystä.
1
avoimen innovoinnin alustat
Tehtävä on valita kaksi www-alustaratkaisua ja arvioida niiden
ominaisuuksia neljästä eri näkökulmasta. Valitsin yhtiöiksi; https://forumvirium.fi/ ja toiseksi https://www.openstreetmap.org/.
1.1
Forum Virium Helsinki Oy
Yhtiö on Helsingin kaupungin omistama innovaatioyhtiö. Tavoitteeksi
on asetettu ”Me teemme Helsingistä maailman toimivimman älykaupungin,
yhteistyössä yritysten, tiedeyhteisön ja kaupunkilaisten kanssa.”
Yhtiössä on noin 60 työntekijää, jotka työskentelevät eri
projektihankkeissa. Rahoitus koostuu pääasiassa EU-hankerahoituksesta ja
Helsingin kaupungin perusrahoituksesta. Yhtiöllä on useita tunnettuja
kumppaneita, joiden osuuksista tai kumppanuuksista ei aukea kuin nimet; mm. HUS,
VTT, Helen, IBM, Elisa, Sitra, Business Finland, Uudenmaan liitto, Laurea,
Euroopan komissio, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, sekä kaupunkeja, kuten
Tallinna, Barcelona, Amsterdam, Kööpenhamina ja Pariisi.
Medianäkyvyyttä on saavutettu mm. The New York Times, CNN,
The Guardian, Helsingin Sanomat ja Yleisradion avulla. Julkisuuden hyödystä ja
ansiosta Helsinki on valittu vuonna 2020 maailman toiseksi parhaaksi
älykaupungiksi.
1.1.1
Ongelman määrittelyn tapa
Sivusto kertoo tämänhetkisistä projekteista. Esiin tuodaan jo
valmiita kaupunkilaisia hyödyntäviä älyratkaisuja tai ratkaisuja, joiden avulla
on perustettu yrityksiä ja joista saadaan asukashyötyä kaupunkilaisille sekä veroeuroja
kaupungille.
Avoimissa projekteissa kerrotaan avoimesti hankkeesta, hankkeen
vastuuhenkilöistä ja euroista. Hankkeen hyödyt ja päämäärät tulevat selkeästi
esiin, joilla perustellaan hanke kaupungille ja kaupunkilaisille.
Koska hankkeissa on Helsingin kaupungin sekä EU:n ja kansallisten
julkishallintojen varoja käytössä, on asioiden läpinäkyvyys ja avoimuus helppo
ymmärtää. Toisaalta tätähän avoin innovointi juuri on. Näin saadaan hankkeeseen
ulkopuolisia tekijöitä, asiasta kiinnostuneita ammattilaisia ja osaajia;
innovaattoreita.
1.1.2
Henkilöiden identiteetin hallinta
Avoimet projektit ovat selkeästi avattu. Eurot, roolit,
tavoitteet ja päämäärät tulevat hyvin esiin. Projektien vastuu- ja
yhteyshenkilöt kontaktitiedoin on julkisesti nähtävillä, joka näin varmasti
madaltaa yhteydenottoja.
Hankkeeseen innostuvaa yritystä tai yksityistä henkilöä
pyydetään mukaan kolmella erilaisella lähestymistavalla:
1. Yritys voi osallistua avoimiin kokeiluihin,
jolloin yrityksen innovatiivisia tuotteita tai palveluja jaetaan
kaupunkilaisten testattavaksi. Aitoa yhteistestaamista ja -kehittämistä
kaupunkilaisten kanssa.
2. Kaupunkilainen voi liittyä
kehittäjäyhteisöön ja pääsee tätä kautta mukaan erilaisiin kokeiluihin.
3. Tiedeyhteisö voi ehdottaa
kehittämisyhteistyötä, jolloin kartutetaan mahdollisuuksia. Ehkä tällöin
astuvat yllä olevat kohdat 1. ja 2. käyttöön.
Henkilöiden ja yhteisöjen tulee hyväksyä ehtoja, antaa yhteystietoja
ja varmaan myös sitoutua laajemmin hankkeisiin, joten ns. anonyymiä nurkasta
huutelua erilaisin visioin ei ole mahdollista toteuttaa.
1.1.3
Alustan vuorovaikutus
Sivusto on selkeä ja keskeneräiset hankkeet esitellään
hyvin. Yksilön tai yrityksen innostus johonkin hankkeeseen ja yhteystietojen
jättäminen antaa varmasti signaalin kiinnostuksesta ja halusta laajempaan
informaatioon hankkeiden esittelystä. Alustan ratkaisujen esittely, henkilöiden
esittely ja kokonaisuuden läpinäkyvyys antaa selkeää kuvaa yhteistyölle
rakentuvasta ajattelusta. Selkeästi hankkeille toivotaan ulkopuolisia tekijöitä
ja näkijöitä.
1.1.4
Alustan hyödyllisyys
Sivustolla kerrotaan mm.: …”Forum Virium Helsinki
kehittää kaupunkia uudella tavalla.” …”Me emme ajattele hankkeita
hankkeina. Haluamme rakentaa hyvinvoivaa toimivaa kaupunkia, ja hanke on väline
sen toteuttamiseen.” Toimintatavoista kerrotaan mm.: …”Forum Virium
Helsingin hankkeita leimaa kokeilukulttuuri: kokeillaan uutta yhdessä ja
opitaan matkan varrella. Palvelun ensimmäinen versio julkaistaan mahdollisimman
nopeasti julkisesti kokeiltavaksi, ja sitä kehitetään saadun palautteen
pohjalta edelleen.”
Selkeät hankevaiheet ovat;
1.
Tunnista ongelma.
2.
Sitouta avainkumppanit.
3. Ota
käyttäjät mukaan.
4. Kokeile.
5. Paranna
ja kerää palautetta.[1]
Olen johonkin aikaisempaan opintokurssiin työstänyt ja
kirjoittanut blogiajatuksiani 6Aika[2]
-hankkeesta. Eli Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteiskehityksistä ja
avoimen datan politiikasta ja sen käytöstä kaupunkikehityksessä. Itse näen avoimen
datan ja avoimen innovaation vain lisääntyvän tulevaisuudessa. Kuuden kaupungin
osuudesta kerrotaan Rakennerahaston[3] sivuilla
selkeästi:
…”Kuutoskaupungit
ovat Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskuksia. Kaupunkien
yhteisenä haasteena on parempien palveluiden kehittäminen, kilpailukyvyn
edistäminen sekä avoimet ja kestävät toimintamallit. Strategian ensisijainen
tarkoitus on vahvistaa Suomen kilpailukykyä käyttämällä suurimpia kaupunkeja
uusien innovaatioiden kehitys- ja kokeiluympäristöinä.”
1.2
OpenStreetMap Foundation
Open Street Map pohjautuu avoimen karttapalvelun
kehittämiseen oman avoimen datan yhteisöharrastajien avulla. Karttapalvelu on
globaali. OSM on projekti, jonka tavoitteena on luoda ilmainen maailman kartta.
Jäsenet tuottavat ja ylläpitävät palveluja kartoista, maanteistä, rautateistä,
kahviloista, ym. palveluista kaikkialla maailmassa ja kaikkialta maapallon
osa-alueista. Hanke etenee ja kehittyy paikallistuntemuksen avulla.
1.2.1
Ongelman määrittelyn tapa
Vanhan paperikartan ongelmana oli tiedon vanheneminen.
Google aloitti reaaliaikaisen karttapalvelun yleisötarjonnan veloituksettomasti.
Google Maps pohjautuu mainostuloihin ja Mapsin avulla nähdään maapallo katu- ja
satelliittinäkymin. Sen avulla on mahdollista suunnitella matkareittejä ja
nähdä eri vaihtoehtoja reitille.
Open Street Map pohjautuu paikallistuntemukseen ja yhteisön
voimaan. Avoimen datan palvelua saa käyttää kuka vain. Sitä voi kehittää kaikki
halukkaat intohimoiset harrastelijat tai alan ammattilaiset. Sivuston mukaan
ylläpitäjinä toimiikin insinöörejä, humanitaarisia, katastrofialueilla kärsineiden
auttajia, harrastelijoita ja GIS[4]-ammattilaisia.
Karttoja voi kopioida, jakaa, levittää, välittää ja
mukauttaa. -Kunhan vain OpenStreetMap ja sen tekijät mainitaan "©
OpenStreetMapin tekijät" -merkillä, joka näkyy karttakuvassa esim. näin:
Kuva 1
Malli, kuinka OSM tekijäoikeus merkitään lainattuun karttakuvaan.
1.2.2
Henkilöiden identiteetin hallinta
OpenStreetMap on täysin yhteisön, eli vapaaehtoisten
ihmisten luoma ja hallinnoima. Palvelun käyttö ja muokkaaminen on täysin
ilmaista ja vapaata. Käyttäjäksi on kuitenkin rekisteröidyttävä (https://www.openstreetmap.org/user/new),
mutta käyttäjätietona tarvitaan vain sähköpostiosoite ja itseluotu käyttäjätunnus.
Tällöin todellinen henkilöidentiteetti voidaan salata, jolloin esim.
ammattilaisetkin voivat toimia mukana rikkomatta esim. työnantajan lojaliteettia.
Koska sivuston ylläpito perustuu täysin harrastustoimintaan, voisi ajatella,
ettei se näiltä osin riko edes työsuhdevelvollisuuksia ja -sopimuksiakaan,
mutta antaa nimimerkillä verhon tuoda laatuosaamista karttapäivityksiin.
Toisaalta tämä nimimerkillä toimiminen voi olla myös
epävarmuutta lisäävä, sillä blogista on nähtävissä myös mainintoja epämääräisistä
päivityksistä tai tuntemattomista teistä ja rakennuksista. Eli päivittäjien
joukossa on myös pilaa tekeviä tai osaamattomuuttaan, vilpittömästi väärää
tietoa jakavia. Tästä voi syntyä haittaa karttapalvelun käyttäjille ja epäluottamusta
avoimen palvelun luotettavuuteen.
1.2.3
Alustan vuorovaikutus
OpenStreetMap pohjautuu voittoa tavoittelemattomaan
toimintaan, joka mahdollistaa reaaliaikaista tietoa kenelle tahansa
käyttäjistä. Sivusto on perustettu jo vuonna 2004. Sivustoa ylläpitää OSM Foundation,
eli säätiö, joka hallinnoi vain datan säilyttämistä ja teknistä ylläpitoa.
Säätiöön voi liittyä jäseneksi 15 £ vuosimaksulla. Säätiössä on jo yli kaksi
miljoonaa vapaaehtoista ympäri maailman[5], eli
sivuston tarve on ilmeinen.
1.2.4
Alustan hyödyllisyys
Alustan perusarvoissa mainitaan mm.:
·
Haluamme tehdä maailman parhaan karttadatan.
·
OSM Data on saatavilla ilmaisella ja
avoimella lisenssillä kaikille.
·
OSM:n voimanlähteenä on sen yhteisö.
·
Haluamme, että OSM-tietoja käytetään
mahdollisimman laajasti.
·
OSM haluaa sinun kartoittavan asiat, joista
välität, ja varmistavan, että sinulla on vapaus tehdä niin. Tämä turvaa
karttamme saavutettavuuden erilaisille käyttäjille, joilla on erilaiset
tarpeet.
Me, suomalaisina emme ehkä aina ymmärrä mitä avoimen tiedon
politiikka voikaan tarkoittaa joissakin suljetuissa, yksipuoluejärjestelmä
valtioissa. Tällöin maksuttomat ja vilpittömällä aatteella toimivat
tietolähteet saattavat olla elintärkeitä ja korvaamattomia. Sivuston blogia ja
käyttäjäkommentteja selatessa huomaakin painopisteinä Etelä-Amerikka, Aasia ym.
ns. taloudellisesti ja poliittisesti epävakaampia alueita.
2
Sosiaalisen median edut ja haitat yritysten
innovaatioprosessissa
Uutisointi ja tiedonkulku on muuttunut valtavin askelin lähes
reaaliaikaisen sosiaalisen median myötä, sen takia, johdosta ja/tai ansiosta. Käytän
useaa määrettä, sillä jollekin reaaliaikaisuus voi olla etu, jollekin haitta. Toisen
bisnes on somen ansiosta syntynyt ja toisen räpiköi kuolinkamppailuja ja
yrittää uudistua uuden median mukana. Eli maailma muuttuu ja kehittyy, median
on muututtava mukana.
Olen ollut sanomalehtialalla 1980 luvulla, vajaan kymmenen
vuotta ennen siirtymistäni yrittäjäksi. Tein järjestölehteä, ilmaisjakelulehteä
ja maakuntalehteä. Pääpaino oli ilmoitusmarkkinointi, mutta kaikki lehdenteon
vaiheet ennättivät tulla tutuksi. Myös painopaikat. No, Kouvolan Sanomissa se
oli seinän takana, joten nähtävissä aina kun halusi tai oli tarpeellista.
Ennen sanottiin ”kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa”
tai että ”kuva ei valehtele!”. Kumpikaan sanonta ei enää herätä luottamusta.
Photosoppaus mahdollistaa kuvien käsittelyn ja muokkauksen.
Mielikuvamanipulointia tehdään jatkuvasti sekä sosiaalisessa mediassa että
”vanhan ajan” lehdissä. USA:n edellinen presidentti Donald Trump lanseerasi
nykyisin hyvin tutuksi tulleen sanonnan: ”Fake news” -valeuutiset. Tällä
lausahduksella saa kiinnostuksen kohteen muutettua, totuutta hälvennettyä tai
lietsoa epäluuloa toisenlaiselle ajattelulle.
Ennen uutisia etsittiin, nyt niitä keksitään
Valeuutiset on politikointia pahimmillaan, mutta nyt niin normaalia,
jota käyttävät kaikki, kaikkialla. Useassa valtiossa on jo omia trollitehtaita[6], joilla
tietoisesti syötetään väärää totuutta ja halutaan antaa kansalle erilaista
maailman kuvaa. Tapa yleistyy jo suomalaisessakin yhteiskunnassa; paikallispolitiikasta
aina valtakunnan politiikkaan. Somepäivityksillä, Twitter-viesteillä ym.
muutetaan ihmisten mielikuvaa, annetaan vajavaista tietoa ja muunneltua
totuutta. Tuodaan vain osatotuuksia esiin.
Vielä parikymmentä vuotta sitten lehdillä oli valta,
odotettiin uusinta lehteä ja tuoreita uutisia aamukahvipöytään. Nyt lehdet
työntävät uusinta uutista push-viestinä puhelimiimme.
Sosiaalinen media on tehnyt elämämme hektisemmäksi.
Tekniikka mahdollistaa nopean tiedon kulun. Molemmat yhdessä ovat pakottaneet
konservatiiviset lehtitalot mukautumaan. Lukijoita ei välttämättä enää
kiinnosta vanha sanomalehti. Nyt toimivat digilehdet ja nopeat lyhytuutiset. Kuten
EVA:n raportin päähavainnoissa (Suora yhteys, 2011, 7-8) mainitaan:
”Sosiaalinen media kannattaa nähdä yrityksissä
pikemmin asiakaspalvelun kuin markkinoinnin välineenä. Suurimmat hyödyt
sosiaalisesta mediasta saavat yritykset, jotka osaavat käyttää sitä hyväksi
sekä yrityksen sisäisissä prosesseissa että toiminnassaan asiakkaiden ja
yhteistyökumppaneiden kanssa. Sosiaalinen media voi heikentää kilpailukykyä
yrityksiltä, joiden tarjooma ei erotu kilpailijoista tai joiden asema on
perustunut isoon markkinointibudjettiin tai jakelutie-etuun. – Uudet
viestintämenetelmät tekevät vanhanaikaisista viestintätaidoista entistä
tärkeämpiä. Suurin osa digitaalisesti tapahtuvasta yhteistyöstä ja viestinnästä
tapahtuu kirjoitetun tekstin muodossa. Kyky tuottaa ytimekästä, ymmärrettävää
ja johdonmukaista tekstiä on jatkuvasti tärkeämpi voimavara sekä yksilöille
että yrityksille.”
80 luvun lopulla alkoi tietokoneita ilmestyä, toimittajille ja
markkinointiin. Pelättiin työttömyyttä. Olihan yksi työvaihe jäämässä pois. Nykyisin
toimittaja kirjoittaa jutun suoraan tuotantoon, tai ilmoitusosastolla tehdään
ilmoitus jo taittovalmiiksi. Toimittajat asemoivat itse juttunsa. Työvaiheita on
jäänyt paljon pois. Jos olisin tuolloin tiennyt kaiken mitä nyt tiedän, niin
kuulostaisi utopistiselta, varsin epätodellisilta.
Tämän päivän toimittaja kirjoittaa uutisen suoraan
lukijalle, somessa ja vasta sitten se julkaistaan lehdessä, jos julkaistaan. Toimittaja
käyttää Facebookia, Twitteriä tmv. uutiskanavaa. Toimittajan rooli on muuttunut
totaalisesti. Tokkopa kukaan enää opiskelee 10-sormijärjestelmän käyttöä?
Lehtien uutis- tai somekuvaan ei enää uskota ja sanankin
totuutta täytyy tarkastaa useasta lähteestä. Ihmisten valveutuneisuus on
lisääntynyt sosiaalisen median myötä. Ei olla enää niin sinisilmäisiä ja yhden
tiedon vallassa.
Sosiaalinen media on muuttanut maailmaa
Some on madaltanut useita kynnyksiä. Presidentti voi puhua
suoraan kansalle ex tempore. Yritykset kasvattavat tuotemarkkinoita yli
valtiorajojen. Markkinat ovat globaalit. Itsekin tilaan pientä krääsää
Kiinasta, - eikä haittaa, vaikka niille kaavaillaan 24 %:n al-veroa. Sittenkin ovat
edullisia, kotiin tuotuna.
On taito käyttää somea. Suora keskustelu esim. presidentiltä
tai yritysjohdolta voi murentaa arvovaltaa. Onko hyvä olla aktiivinen
sosiaalisessa mediassa? Se on päivän polttava ja jatkuvan mietinnän aihe. Ehkä
ylhäältä alaspäin, hierarkisesti voi yritysjohtaja aina kirjoittaa mielipiteitä
ja ohjeistaa, mutta voiko työntekijä lähestyä työnantajaa, käydä vastavuoroista
keskustelua. Näitä asioita yrityksissä varmasti säännöillä muokataan, mietitään
ja muutellaan yhteisiksi ratkaisumalleiksi. Innovatiivisissa yrityksissä on
helppoa. Niissä tiedon pitää kulkea joka suuntaan. Mitä enemmän, sen parempi.
Evan raportti lainaa seuraavaa: ”Olemme luoneet
inspiroivia ja kehittäviä sosiaalisia teknologioita, mutta olemme antaneet
niiden heikentää itseämme”, kirjoittaa MIT:n professori Sherry Turkle
kirjassaan Alone Together. (Mts. S 10).
Elämme tekniikan murroksessa. Opettelemme toimimaan sosiaalisen median keinoin ja säännöin. Harjoitellaan mikä on tärkeää, ja mitä ilman taas voimme elää, mihin uskoa ja mihin ei. – Välttämättä asia ei ole huono, sillä se velvoittaa uskomaan enemmän itseensä. Asioita tulee punnita ja nähdä usealta suunnalta. Yksilön tulee tutkia tiedon aitoutta. Valikoida ajankäytön hallinnan osalta tarpeellinen tarpeettomasta. - Tai kuten Evan raportissa mainitaan: ”…se on yhteinen areena, jolle yrityksellä pitää olla politiikka ja strategia… eri funktioiden pitää tehdä yhteistyötä selkeillä rooleilla ja vastuilla.” (Mt. s. 13).
Lopuksi vielä muutama kuvio selvyydeksi miten ja missä
toiminnoissa yritykset hyödyntävät somea tällä hetkellä. Kuviot julkaistu Evan
raportissa Suora yhteys (2011).
Kuva 2 Missä suomalaiset yritykset hyödyntävät somea. (Evan raportti, Suora yhteys, 2011).
Kuva 3 Kolme aihealuetta, joissa somen merkitys on tärkeä. (Evan raportti, Suora yhteys, 2011)
Kuva 4 Somelinjaukset suomalaisyrityksissä. (Evan raportti, Suora yhteys, 2011).
Raportissa Suora yhteys (2011 s. 73) on lueteltu tutkimustulos
(McKinsey), jossa luetellaan yritysten ilmoittamista some-markkinoinnin
tuomista liiketoimintahyödyistä. Niitä lueteltiin seuraavasti:
§ Liikevaihdon
kasvattaminen
§ Tuotteiden
markkinoille saamisen nopeutuminen
§ Tuotekehityskulujen
vähentäminen
§ Toimitusketjun
kulujen vähentäminen
§ Onnistuneiden
innovaatioiden määrän kasvattaminen
§ Toiminnallisten
kulujen vähentäminen
§ Uusien
asiakkaiden hankkiminen
§ Asiakaspalvelun
parantaminen
§ Tuotteiden
kehittäminen
§ Tiedon
hankinnan nopeutuminen
§ Asiakastyytyväisyyden
lisääminen
§ Henkilökunnan
tyytyväisyyden lisääminen
§ Parempi
yhteistoiminta kumppaneiden kanssa
§ Hankintakulujen
vähentäminen
§ Ongelmien
ratkaiseminen
§ Yrityskulttuurin
kehittäminen
§ Yhteistoiminnan
edistäminen
§ Lahjakkuuksien
löytäminen ja rekrytointi
§ Markkinointikulujen
vähentäminen
§ Markkinoinnin
tehon kasvattaminen
§ Viestintäkulujen
vähentäminen
§ Matkakulujen
vähentäminen
§ Asiakkuudenhallinnan
kulujen vähentäminen
§ Ulkoisten
asiantuntijoiden hyödyntämisen nopeutuminen
§ Sisäisten
asiantuntijoiden hyödyntämisen nopeutuminen
§ Yhteistyökumppanien
tyytyväisyyden lisääminen
§ Asiakkaiden
keskinäisten yhteyksien luominen
§ Uusien
näkemysten kerääminen
Lopuksi lainaus EVA:n raportista (Mts. 89-90):
”Kun sosiaaliset teknologiat yhdistyvät uudenlaisiin pilvipalveluihin, erityisesti tietotyön luonne tulee väistämättä muuttumaan. Kyse ei ole pelkästään uuden työkalun käyttöönotosta, vaan työ- ja yrityskulttuurin muutoksesta.”
”Kaikkein vaikeinta on ennustaa muutoksen pitkän aikavälin vaikutuksia. Varminta lienee sanoa, että sosiaalisen median käyttöönotto yritysten sisäisissä prosesseissa tulee etenemään yrityksen ja erehdyksen tietä. Suurimman kilpailuedun tulevat saamaan ne yritykset, jotka pystyvät mukautumaan muutoksiin tehokkaimmin ja oppimaan virheistään.
LÄHTEET
Blogini, monologini. Oma blogisivusto. 6Aika. Saatavissa: https://blonologi.blogspot.com/2019/09/johtaminen-digitaloudessa.html. [viitattu: 3.2.2021].
Forum Virium Helsinki Oy. WWW-sivusto. Saatavissa: https://forumvirium.fi/ [viitattu: 2.2.2021].
Google Maps. Internetissä toimiva selainpohjainen karttapalvelu. Saatavissa: https://www.google.fi/maps [viitattu: 2.2.2021].
Isokangas, A. & Kankkunen, P.
Suora Yhteys. Näin sosiaalinen media muuttaa yritykset. Evan tutkimusraportti.
2011. Taloustieto Oy. Helsinki. Saatavissa: https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/05/Suora-yhteys.pdf
[viitattu: 3.2.2021].
Partanen, P. Tarinatakomo. Helsingin avointa kaupunkia rakentamassa -julkaisu. Forum Virium Helsinki Oy.
Rakennerahastot.fi. WWW-sivusto.
Saatavissa: https://www.rakennerahastot.fi/valtakunnallinen-6aika-rahoitus.
[viitattu: 2.2.2021].
[1]
Alkuperäinen teksti Petra Partanen. Tarinatakomo.
[2] 6AIKA
– Avoimet ja älykkäät palvelut. Sen ovat laatineet ja sitä toteuttavat Suomen
suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu,
Tampere ja Turku. Blogini: https://blonologi.blogspot.com/search/label/6Aika
[4]
GIS -geographic information system, eli paikkatietojärjestelmä.
[6] Trollitehdas
käsite on vakiintunut käsite pr-toimistoista, joiden pääasiallinen tarkoitus on
poliittisten mielipidemuokkausten tekeminen ja levittäminen totuutena.