Innovaatiojohtaminen digiajassa - Verkostojen johtaminen ja avoin innovaatio

 

Verkostojen johtaminen ja avoin innovaatio

Tehtävässä A. (1.)  Avoimen innovoinnin verkkoalustat, jossa kuvaan ja arvioin kahden verkkoalustan ominaisuuksia. Näissä lähinnä; 1) Ongelman määrittelyn 2) henkilöiden identiteetin hallinnan ja 3) vuorovaikutuksen toimivuuden näkökulmista, sekä 4) arvion alustan hyödyllisyydestä innovaatioprosessissa.

 

Tehtävässä B. (2.) Sosiaalisen median edut ja haitat innovaatioprosessissa. Käytä esimerkkinä jotain tuntemaa yritystä.

 

1        avoimen innovoinnin alustat

Tehtävä on valita kaksi www-alustaratkaisua ja arvioida niiden ominaisuuksia neljästä eri näkökulmasta. Valitsin yhtiöiksi; https://forumvirium.fi/ ja toiseksi https://www.openstreetmap.org/.

 

1.1       Forum Virium Helsinki Oy

Yhtiö on Helsingin kaupungin omistama innovaatioyhtiö. Tavoitteeksi on asetettu ”Me teemme Helsingistä maailman toimivimman älykaupungin, yhteistyössä yritysten, tiedeyhteisön ja kaupunkilaisten kanssa.”

Yhtiössä on noin 60 työntekijää, jotka työskentelevät eri projektihankkeissa. Rahoitus koostuu pääasiassa EU-hankerahoituksesta ja Helsingin kaupungin perusrahoituksesta. Yhtiöllä on useita tunnettuja kumppaneita, joiden osuuksista tai kumppanuuksista ei aukea kuin nimet; mm. HUS, VTT, Helen, IBM, Elisa, Sitra, Business Finland, Uudenmaan liitto, Laurea, Euroopan komissio, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, sekä kaupunkeja, kuten Tallinna, Barcelona, Amsterdam, Kööpenhamina ja Pariisi.

Medianäkyvyyttä on saavutettu mm. The New York Times, CNN, The Guardian, Helsingin Sanomat ja Yleisradion avulla. Julkisuuden hyödystä ja ansiosta Helsinki on valittu vuonna 2020 maailman toiseksi parhaaksi älykaupungiksi.

 

1.1.1      Ongelman määrittelyn tapa

Sivusto kertoo tämänhetkisistä projekteista. Esiin tuodaan jo valmiita kaupunkilaisia hyödyntäviä älyratkaisuja tai ratkaisuja, joiden avulla on perustettu yrityksiä ja joista saadaan asukashyötyä kaupunkilaisille sekä veroeuroja kaupungille.

Avoimissa projekteissa kerrotaan avoimesti hankkeesta, hankkeen vastuuhenkilöistä ja euroista. Hankkeen hyödyt ja päämäärät tulevat selkeästi esiin, joilla perustellaan hanke kaupungille ja kaupunkilaisille.

Koska hankkeissa on Helsingin kaupungin sekä EU:n ja kansallisten julkishallintojen varoja käytössä, on asioiden läpinäkyvyys ja avoimuus helppo ymmärtää. Toisaalta tätähän avoin innovointi juuri on. Näin saadaan hankkeeseen ulkopuolisia tekijöitä, asiasta kiinnostuneita ammattilaisia ja osaajia; innovaattoreita.

 

1.1.2      Henkilöiden identiteetin hallinta

Avoimet projektit ovat selkeästi avattu. Eurot, roolit, tavoitteet ja päämäärät tulevat hyvin esiin. Projektien vastuu- ja yhteyshenkilöt kontaktitiedoin on julkisesti nähtävillä, joka näin varmasti madaltaa yhteydenottoja.

Hankkeeseen innostuvaa yritystä tai yksityistä henkilöä pyydetään mukaan kolmella erilaisella lähestymistavalla:

1. Yritys voi osallistua avoimiin kokeiluihin, jolloin yrityksen innovatiivisia tuotteita tai palveluja jaetaan kaupunkilaisten testattavaksi. Aitoa yhteistestaamista ja -kehittämistä kaupunkilaisten kanssa.

2. Kaupunkilainen voi liittyä kehittäjäyhteisöön ja pääsee tätä kautta mukaan erilaisiin kokeiluihin.

3. Tiedeyhteisö voi ehdottaa kehittämisyhteistyötä, jolloin kartutetaan mahdollisuuksia. Ehkä tällöin astuvat yllä olevat kohdat 1. ja 2. käyttöön.

Henkilöiden ja yhteisöjen tulee hyväksyä ehtoja, antaa yhteystietoja ja varmaan myös sitoutua laajemmin hankkeisiin, joten ns. anonyymiä nurkasta huutelua erilaisin visioin ei ole mahdollista toteuttaa.

 

1.1.3      Alustan vuorovaikutus

Sivusto on selkeä ja keskeneräiset hankkeet esitellään hyvin. Yksilön tai yrityksen innostus johonkin hankkeeseen ja yhteystietojen jättäminen antaa varmasti signaalin kiinnostuksesta ja halusta laajempaan informaatioon hankkeiden esittelystä. Alustan ratkaisujen esittely, henkilöiden esittely ja kokonaisuuden läpinäkyvyys antaa selkeää kuvaa yhteistyölle rakentuvasta ajattelusta. Selkeästi hankkeille toivotaan ulkopuolisia tekijöitä ja näkijöitä.

 

1.1.4      Alustan hyödyllisyys

Sivustolla kerrotaan mm.: …”Forum Virium Helsinki kehittää kaupunkia uudella tavalla.” …”Me emme ajattele hankkeita hankkeina. Haluamme rakentaa hyvinvoivaa toimivaa kaupunkia, ja hanke on väline sen toteuttamiseen.” Toimintatavoista kerrotaan mm.: …”Forum Virium Helsingin hankkeita leimaa kokeilukulttuuri: kokeillaan uutta yhdessä ja opitaan matkan varrella. Palvelun ensimmäinen versio julkaistaan mahdollisimman nopeasti julkisesti kokeiltavaksi, ja sitä kehitetään saadun palautteen pohjalta edelleen.”

Selkeät hankevaiheet ovat;

1. Tunnista ongelma.

2. Sitouta avainkumppanit.

3. Ota käyttäjät mukaan.

4. Kokeile.

5. Paranna ja kerää palautetta.[1]

 

Olen johonkin aikaisempaan opintokurssiin työstänyt ja kirjoittanut blogiajatuksiani 6Aika[2] -hankkeesta. Eli Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteiskehityksistä ja avoimen datan politiikasta ja sen käytöstä kaupunkikehityksessä. Itse näen avoimen datan ja avoimen innovaation vain lisääntyvän tulevaisuudessa. Kuuden kaupungin osuudesta kerrotaan Rakennerahaston[3] sivuilla selkeästi:

…”Kuutoskaupungit ovat Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskuksia. Kaupunkien yhteisenä haasteena on parempien palveluiden kehittäminen, kilpailukyvyn edistäminen sekä avoimet ja kestävät toimintamallit. Strategian ensisijainen tarkoitus on vahvistaa Suomen kilpailukykyä käyttämällä suurimpia kaupunkeja uusien innovaatioiden kehitys- ja kokeiluympäristöinä.”

 

 

1.2       OpenStreetMap Foundation

Open Street Map pohjautuu avoimen karttapalvelun kehittämiseen oman avoimen datan yhteisöharrastajien avulla. Karttapalvelu on globaali. OSM on projekti, jonka tavoitteena on luoda ilmainen maailman kartta. Jäsenet tuottavat ja ylläpitävät palveluja kartoista, maanteistä, rautateistä, kahviloista, ym. palveluista kaikkialla maailmassa ja kaikkialta maapallon osa-alueista. Hanke etenee ja kehittyy paikallistuntemuksen avulla.

 

1.2.1      Ongelman määrittelyn tapa

Vanhan paperikartan ongelmana oli tiedon vanheneminen. Google aloitti reaaliaikaisen karttapalvelun yleisötarjonnan veloituksettomasti. Google Maps pohjautuu mainostuloihin ja Mapsin avulla nähdään maapallo katu- ja satelliittinäkymin. Sen avulla on mahdollista suunnitella matkareittejä ja nähdä eri vaihtoehtoja reitille.

Open Street Map pohjautuu paikallistuntemukseen ja yhteisön voimaan. Avoimen datan palvelua saa käyttää kuka vain. Sitä voi kehittää kaikki halukkaat intohimoiset harrastelijat tai alan ammattilaiset. Sivuston mukaan ylläpitäjinä toimiikin insinöörejä, humanitaarisia, katastrofialueilla kärsineiden auttajia, harrastelijoita ja GIS[4]-ammattilaisia.

Karttoja voi kopioida, jakaa, levittää, välittää ja mukauttaa. -Kunhan vain OpenStreetMap ja sen tekijät mainitaan "© OpenStreetMapin tekijät" -merkillä, joka näkyy karttakuvassa esim. näin:

Kuva 1 Malli, kuinka OSM tekijäoikeus merkitään lainattuun karttakuvaan.

 

1.2.2      Henkilöiden identiteetin hallinta

OpenStreetMap on täysin yhteisön, eli vapaaehtoisten ihmisten luoma ja hallinnoima. Palvelun käyttö ja muokkaaminen on täysin ilmaista ja vapaata. Käyttäjäksi on kuitenkin rekisteröidyttävä (https://www.openstreetmap.org/user/new), mutta käyttäjätietona tarvitaan vain sähköpostiosoite ja itseluotu käyttäjätunnus. Tällöin todellinen henkilöidentiteetti voidaan salata, jolloin esim. ammattilaisetkin voivat toimia mukana rikkomatta esim. työnantajan lojaliteettia. Koska sivuston ylläpito perustuu täysin harrastustoimintaan, voisi ajatella, ettei se näiltä osin riko edes työsuhdevelvollisuuksia ja -sopimuksiakaan, mutta antaa nimimerkillä verhon tuoda laatuosaamista karttapäivityksiin.

Toisaalta tämä nimimerkillä toimiminen voi olla myös epävarmuutta lisäävä, sillä blogista on nähtävissä myös mainintoja epämääräisistä päivityksistä tai tuntemattomista teistä ja rakennuksista. Eli päivittäjien joukossa on myös pilaa tekeviä tai osaamattomuuttaan, vilpittömästi väärää tietoa jakavia. Tästä voi syntyä haittaa karttapalvelun käyttäjille ja epäluottamusta avoimen palvelun luotettavuuteen.

 

1.2.3      Alustan vuorovaikutus

OpenStreetMap pohjautuu voittoa tavoittelemattomaan toimintaan, joka mahdollistaa reaaliaikaista tietoa kenelle tahansa käyttäjistä. Sivusto on perustettu jo vuonna 2004. Sivustoa ylläpitää OSM Foundation, eli säätiö, joka hallinnoi vain datan säilyttämistä ja teknistä ylläpitoa. Säätiöön voi liittyä jäseneksi 15 £ vuosimaksulla. Säätiössä on jo yli kaksi miljoonaa vapaaehtoista ympäri maailman[5], eli sivuston tarve on ilmeinen.

 

1.2.4      Alustan hyödyllisyys

Alustan perusarvoissa mainitaan mm.:

·        Haluamme tehdä maailman parhaan karttadatan.

·        OSM Data on saatavilla ilmaisella ja avoimella lisenssillä kaikille.

·        OSM:n voimanlähteenä on sen yhteisö.

·        Haluamme, että OSM-tietoja käytetään mahdollisimman laajasti.

·        OSM haluaa sinun kartoittavan asiat, joista välität, ja varmistavan, että sinulla on vapaus tehdä niin. Tämä turvaa karttamme saavutettavuuden erilaisille käyttäjille, joilla on erilaiset tarpeet.

 

Me, suomalaisina emme ehkä aina ymmärrä mitä avoimen tiedon politiikka voikaan tarkoittaa joissakin suljetuissa, yksipuoluejärjestelmä valtioissa. Tällöin maksuttomat ja vilpittömällä aatteella toimivat tietolähteet saattavat olla elintärkeitä ja korvaamattomia. Sivuston blogia ja käyttäjäkommentteja selatessa huomaakin painopisteinä Etelä-Amerikka, Aasia ym. ns. taloudellisesti ja poliittisesti epävakaampia alueita.

 

2        Sosiaalisen median edut ja haitat yritysten innovaatioprosessissa

Uutisointi ja tiedonkulku on muuttunut valtavin askelin lähes reaaliaikaisen sosiaalisen median myötä, sen takia, johdosta ja/tai ansiosta. Käytän useaa määrettä, sillä jollekin reaaliaikaisuus voi olla etu, jollekin haitta. Toisen bisnes on somen ansiosta syntynyt ja toisen räpiköi kuolinkamppailuja ja yrittää uudistua uuden median mukana. Eli maailma muuttuu ja kehittyy, median on muututtava mukana.

Olen ollut sanomalehtialalla 1980 luvulla, vajaan kymmenen vuotta ennen siirtymistäni yrittäjäksi. Tein järjestölehteä, ilmaisjakelulehteä ja maakuntalehteä. Pääpaino oli ilmoitusmarkkinointi, mutta kaikki lehdenteon vaiheet ennättivät tulla tutuksi. Myös painopaikat. No, Kouvolan Sanomissa se oli seinän takana, joten nähtävissä aina kun halusi tai oli tarpeellista.

Ennen sanottiin ”kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa” tai että ”kuva ei valehtele!”. Kumpikaan sanonta ei enää herätä luottamusta. Photosoppaus mahdollistaa kuvien käsittelyn ja muokkauksen. Mielikuvamanipulointia tehdään jatkuvasti sekä sosiaalisessa mediassa että ”vanhan ajan” lehdissä. USA:n edellinen presidentti Donald Trump lanseerasi nykyisin hyvin tutuksi tulleen sanonnan: ”Fake news” -valeuutiset. Tällä lausahduksella saa kiinnostuksen kohteen muutettua, totuutta hälvennettyä tai lietsoa epäluuloa toisenlaiselle ajattelulle.

 

Ennen uutisia etsittiin, nyt niitä keksitään

Valeuutiset on politikointia pahimmillaan, mutta nyt niin normaalia, jota käyttävät kaikki, kaikkialla. Useassa valtiossa on jo omia trollitehtaita[6], joilla tietoisesti syötetään väärää totuutta ja halutaan antaa kansalle erilaista maailman kuvaa. Tapa yleistyy jo suomalaisessakin yhteiskunnassa; paikallispolitiikasta aina valtakunnan politiikkaan. Somepäivityksillä, Twitter-viesteillä ym. muutetaan ihmisten mielikuvaa, annetaan vajavaista tietoa ja muunneltua totuutta. Tuodaan vain osatotuuksia esiin.

Vielä parikymmentä vuotta sitten lehdillä oli valta, odotettiin uusinta lehteä ja tuoreita uutisia aamukahvipöytään. Nyt lehdet työntävät uusinta uutista push-viestinä puhelimiimme.

Sosiaalinen media on tehnyt elämämme hektisemmäksi. Tekniikka mahdollistaa nopean tiedon kulun. Molemmat yhdessä ovat pakottaneet konservatiiviset lehtitalot mukautumaan. Lukijoita ei välttämättä enää kiinnosta vanha sanomalehti. Nyt toimivat digilehdet ja nopeat lyhytuutiset. Kuten EVA:n raportin päähavainnoissa (Suora yhteys, 2011, 7-8) mainitaan:

 ”Sosiaalinen media kannattaa nähdä yrityksissä pikemmin asiakaspalvelun kuin markkinoinnin välineenä. Suurimmat hyödyt sosiaalisesta mediasta saavat yritykset, jotka osaavat käyttää sitä hyväksi sekä yrityksen sisäisissä prosesseissa että toiminnassaan asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Sosiaalinen media voi heikentää kilpailukykyä yrityksiltä, joiden tarjooma ei erotu kilpailijoista tai joiden asema on perustunut isoon markkinointibudjettiin tai jakelutie-etuun. – Uudet viestintämenetelmät tekevät vanhanaikaisista viestintätaidoista entistä tärkeämpiä. Suurin osa digitaalisesti tapahtuvasta yhteistyöstä ja viestinnästä tapahtuu kirjoitetun tekstin muodossa. Kyky tuottaa ytimekästä, ymmärrettävää ja johdonmukaista tekstiä on jatkuvasti tärkeämpi voimavara sekä yksilöille että yrityksille.”

 

80 luvun lopulla alkoi tietokoneita ilmestyä, toimittajille ja markkinointiin. Pelättiin työttömyyttä. Olihan yksi työvaihe jäämässä pois. Nykyisin toimittaja kirjoittaa jutun suoraan tuotantoon, tai ilmoitusosastolla tehdään ilmoitus jo taittovalmiiksi. Toimittajat asemoivat itse juttunsa. Työvaiheita on jäänyt paljon pois. Jos olisin tuolloin tiennyt kaiken mitä nyt tiedän, niin kuulostaisi utopistiselta, varsin epätodellisilta.

Tämän päivän toimittaja kirjoittaa uutisen suoraan lukijalle, somessa ja vasta sitten se julkaistaan lehdessä, jos julkaistaan. Toimittaja käyttää Facebookia, Twitteriä tmv. uutiskanavaa. Toimittajan rooli on muuttunut totaalisesti. Tokkopa kukaan enää opiskelee 10-sormijärjestelmän käyttöä?

Lehtien uutis- tai somekuvaan ei enää uskota ja sanankin totuutta täytyy tarkastaa useasta lähteestä. Ihmisten valveutuneisuus on lisääntynyt sosiaalisen median myötä. Ei olla enää niin sinisilmäisiä ja yhden tiedon vallassa.

 

Sosiaalinen media on muuttanut maailmaa

 

Some on madaltanut useita kynnyksiä. Presidentti voi puhua suoraan kansalle ex tempore. Yritykset kasvattavat tuotemarkkinoita yli valtiorajojen. Markkinat ovat globaalit. Itsekin tilaan pientä krääsää Kiinasta, - eikä haittaa, vaikka niille kaavaillaan 24 %:n al-veroa. Sittenkin ovat edullisia, kotiin tuotuna.

On taito käyttää somea. Suora keskustelu esim. presidentiltä tai yritysjohdolta voi murentaa arvovaltaa. Onko hyvä olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa? Se on päivän polttava ja jatkuvan mietinnän aihe. Ehkä ylhäältä alaspäin, hierarkisesti voi yritysjohtaja aina kirjoittaa mielipiteitä ja ohjeistaa, mutta voiko työntekijä lähestyä työnantajaa, käydä vastavuoroista keskustelua. Näitä asioita yrityksissä varmasti säännöillä muokataan, mietitään ja muutellaan yhteisiksi ratkaisumalleiksi. Innovatiivisissa yrityksissä on helppoa. Niissä tiedon pitää kulkea joka suuntaan. Mitä enemmän, sen parempi.

Evan raportti lainaa seuraavaa: ”Olemme luoneet inspiroivia ja kehittäviä sosiaalisia teknologioita, mutta olemme antaneet niiden heikentää itseämme”, kirjoittaa MIT:n professori Sherry Turkle kirjassaan Alone Together. (Mts. S 10).

Elämme tekniikan murroksessa. Opettelemme toimimaan sosiaalisen median keinoin ja säännöin. Harjoitellaan mikä on tärkeää, ja mitä ilman taas voimme elää, mihin uskoa ja mihin ei. – Välttämättä asia ei ole huono, sillä se velvoittaa uskomaan enemmän itseensä. Asioita tulee punnita ja nähdä usealta suunnalta. Yksilön tulee tutkia tiedon aitoutta. Valikoida ajankäytön hallinnan osalta tarpeellinen tarpeettomasta. - Tai kuten Evan raportissa mainitaan: ”…se on yhteinen areena, jolle yrityksellä pitää olla politiikka ja strategia… eri funktioiden pitää tehdä yhteistyötä selkeillä rooleilla ja vastuilla.” (Mt. s. 13).

Lopuksi vielä muutama kuvio selvyydeksi miten ja missä toiminnoissa yritykset hyödyntävät somea tällä hetkellä. Kuviot julkaistu Evan raportissa Suora yhteys (2011).

Kuva 2 Missä suomalaiset yritykset hyödyntävät somea. (Evan raportti, Suora yhteys, 2011).

Kuva 3 Kolme aihealuetta, joissa somen merkitys on tärkeä. (Evan raportti, Suora yhteys, 2011) 

Kuva 4 Somelinjaukset suomalaisyrityksissä. (Evan raportti, Suora yhteys, 2011).

Raportissa Suora yhteys (2011 s. 73) on lueteltu tutkimustulos (McKinsey), jossa luetellaan yritysten ilmoittamista some-markkinoinnin tuomista liiketoimintahyödyistä. Niitä lueteltiin seuraavasti:

§  Liikevaihdon kasvattaminen

§  Tuotteiden markkinoille saamisen nopeutuminen

§  Tuotekehityskulujen vähentäminen

§  Toimitusketjun kulujen vähentäminen

§  Onnistuneiden innovaatioiden määrän kasvattaminen

§  Toiminnallisten kulujen vähentäminen

§  Uusien asiakkaiden hankkiminen

§  Asiakaspalvelun parantaminen

§  Tuotteiden kehittäminen

§  Tiedon hankinnan nopeutuminen

§  Asiakastyytyväisyyden lisääminen

§  Henkilökunnan tyytyväisyyden lisääminen

§  Parempi yhteistoiminta kumppaneiden kanssa

§  Hankintakulujen vähentäminen

§  Ongelmien ratkaiseminen

§  Yrityskulttuurin kehittäminen

§  Yhteistoiminnan edistäminen

§  Lahjakkuuksien löytäminen ja rekrytointi

§  Markkinointikulujen vähentäminen

§  Markkinoinnin tehon kasvattaminen

§  Viestintäkulujen vähentäminen

§  Matkakulujen vähentäminen

§  Asiakkuudenhallinnan kulujen vähentäminen

§  Ulkoisten asiantuntijoiden hyödyntämisen nopeutuminen

§  Sisäisten asiantuntijoiden hyödyntämisen nopeutuminen

§  Yhteistyökumppanien tyytyväisyyden lisääminen

§  Asiakkaiden keskinäisten yhteyksien luominen

§  Uusien näkemysten kerääminen

 

Lopuksi lainaus EVA:n raportista (Mts. 89-90):

 ”Kun sosiaaliset teknologiat yhdistyvät uudenlaisiin pilvipalveluihin, erityisesti tietotyön luonne tulee väistämättä muuttumaan. Kyse ei ole pelkästään uuden työkalun käyttöönotosta, vaan työ- ja yrityskulttuurin muutoksesta.”

”Kaikkein vaikeinta on ennustaa muutoksen pitkän aikavälin vaikutuksia. Varminta lienee sanoa, että sosiaalisen median käyttöönotto yritysten sisäisissä prosesseissa tulee etenemään yrityksen ja erehdyksen tietä. Suurimman kilpailuedun tulevat saamaan ne yritykset, jotka pystyvät mukautumaan muutoksiin tehokkaimmin ja oppimaan virheistään.

 

 

 

 

 

 

 

LÄHTEET

 

Blogini, monologini. Oma blogisivusto. 6Aika. Saatavissa: https://blonologi.blogspot.com/2019/09/johtaminen-digitaloudessa.html. [viitattu: 3.2.2021].

Forum Virium Helsinki Oy. WWW-sivusto. Saatavissa: https://forumvirium.fi/ [viitattu: 2.2.2021].

Google Maps. Internetissä toimiva selainpohjainen karttapalvelu. Saatavissa: https://www.google.fi/maps [viitattu: 2.2.2021].

Isokangas, A. & Kankkunen, P. Suora Yhteys. Näin sosiaalinen media muuttaa yritykset. Evan tutkimusraportti. 2011. Taloustieto Oy. Helsinki. Saatavissa: https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/05/Suora-yhteys.pdf [viitattu: 3.2.2021].

Partanen, P. Tarinatakomo. Helsingin avointa kaupunkia rakentamassa -julkaisu. Forum Virium Helsinki Oy.

Rakennerahastot.fi. WWW-sivusto. Saatavissa: https://www.rakennerahastot.fi/valtakunnallinen-6aika-rahoitus. [viitattu: 2.2.2021].

---

[1] Alkuperäinen teksti Petra Partanen. Tarinatakomo.

[2] 6AIKA – Avoimet ja älykkäät palvelut. Sen ovat laatineet ja sitä toteuttavat Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. Blogini: https://blonologi.blogspot.com/search/label/6Aika

[3] https://www.rakennerahastot.fi/valtakunnallinen-6aika-rahoitus

[4] GIS -geographic information system, eli paikkatietojärjestelmä.

[5] About | OpenStreetMap Blog (osmfoundation.org)

[6] Trollitehdas käsite on vakiintunut käsite pr-toimistoista, joiden pääasiallinen tarkoitus on poliittisten mielipidemuokkausten tekeminen ja levittäminen totuutena.

Innovaatiojohtaminen digiajassa - Luovuus ja johtaminen

 JOHDANTO

Innovaatiojohtaminen digiajassa. Kevään 2021 opintojakso, jossa opitaan tunnistamaan yrityksen toimintaympäristön muutoksia uusien ideoiden ja innovaatioiden kehittämisen näkökulmasta. Kurssi sisältää kuusi erilaista teemaa ja itsenäistä tehtävää. 

Luovuus ja johtaminen

Tehtävässä pohditaan mm. seuraavia kysymyksiä:

·       Mitä luovuus tarkoittaa työorganisaatioissa?

·       Miten luova ja innovatiivinen toiminta eroavat toisistaan?

·       Miten luovuus voi vaikuttaa liiketoimintaan?

·       Miten jokainen voi edistää luovuutta työpaikalla?

·       Miten luovuutta voi johtaa työpaikalla?

1        Mitä luovuus tarkoittaa työorganisaatioissa?

Pentti Sydänmaanlakka (Jatkuva uudistuminen, 2009) kirjoittaa luovuudesta seuraavaa: ”Luovuus on kyky nähdä asioita uusista näkökulmista ja rakentaa niistä jotain uutta, omaperäistä ja toimivaa.”

Sydänmaanlakka ilmaisee (mt.) luovuutta kolmen i:n teorialla; ihmetellä, innostua ja innovoida.

Markkinointi- ja suunnittelutoimistoissa voisi olettaa luovuuden kukoistavan. On pakko, muuten bisnes kuolee. On keksittävä uutta ja luotava uusia markkinoita, löydettävä kohderyhmää. Se on niiden tehtävä, luovuustoimistossa. Jos tämä ei toimi, ei yritys toimi ja se lakkaa olemasta. Luova toimisto ei elä, jos ei ole luovuutta, - se on väistämätön totuus. Mutta toimiiko luovuus pakon edessä. On saatava…, on keksittävä…, meidän on pakko… Luovuus pakon saattelemana ei ole aitoa, väitän. Se on väkisin tehtyä, tai kuten useat englantilaiset sarjat, etukäteen naurettuja. Aito tilannenauru -tai tilannekomiikka on parempaa kuin ennalta sovittu, mukana nauraminen. Jos ei naurata, ei naurata…
Ei luovuuttakaan voi pakottaa, se tulee, kun on tullakseen. Luovuus on prosessi, sille tulee olla tilaus, tarve. Toki edellä mainituissa suunnittelutoimistoissa on henkilöitä, jotka ovat opiskelleet luoviksi. Heillä on visuaalista silmää, tai laajaa näkemystä jostakin alasta, tuntevat tekniikan tai alueen, jolla on oltava luova. Luovuus vaatii näin ollen myös pohjatietoa.

Usein ”normaalissa” työorganisaatiossa ei luovuus juurikaan kukoista. Tullaan aamulla ja lähdetään illalla, leimataan kellokortti mennen tullen. Tehdään se mitä on sovittu ja mitä työsopimuksessa lukee. – Näin ainakin teollisuuden ja ns. liukuhihnatyöskentelyn maailmassa. Näin on aina tehty ja tehdään nytkin. Ajattelu on pakotettu toistamaan samaa kaavaa. Koneet eivät toimi toisin, tuotteet tehdään näin, eikä muuten voi… On paljon perusteluja miksi ei tarvitse miettiä muuta tapaa tehdä tai oppia tekemään. Ei tarvitse muuttua. On helppoa olla ajattelematta. ”Siitä ei makseta”, voisi sanoa ajateltavan, kun ollaan teollisuuden palveluksessa; väännetään vain kammesta tai ajetaan/valvotaan prosessia. Luovuus on tukahdutettu.

Nykyisin on myös poikkeuksia. Teollisuus on oppinut jopa palkitsemaan työntekijän, joka on luova, innovoi uutta, kehittää prosessia, joka säästää kustannuksia ja/tai nopeuttaa tuotantoa. - Työntekijä on siis ajatellut. Uskaltanut. Ajatellut enemmän kuin työsopimuksessa on sovittu. Luovuudella on rikottu rajoja ja uskallettu olla toista mieltä, kyseenalaistettu toimivaa prosessia ja nykytapoja.

2        Miten luova ja innovatiivinen toiminta eroavat toisistaan?

Mielestäni ensin vaaditaan luovuus, sitten tulee vasta mukaan innovatiivisuus. Luovuus on ajattelua, ajatelmia, ideointia. Luovuus on uuden suunnittelua ja vaihtoehtojen punnintaa. Luovuus on aivokapasiteetin käyttöä ja tutkiskelua eri kulmista, vähän kuin Rubikin kuution[1] pyörittelyä ja ratkaisun etsintää.

Tuotteesta sanotaan ”uusi ja innovatiivinen”, tai ” tämäpä innovatiivinen tuote”. Ei sanota ” uusi ja luova” tai ”tämäpä on luova tuote”, mutta voidaan kyllä sanoa ”henkilö on luova ja innovatiivinen”, jolloin odotetaan ideaa ja tuotetta syntyvän.

Luova toiminta on laajaa ajattelua, mietintää eri vaihtoehdoista, innovatiivisuus on jo sitä ”synnyttämisen tuskaa”. Valikoidaan jyvät akanoista. Silloin on jo karsittu huonot ideat hyvistä ja keskitytään olennaisen asian ytimeen, hienosäätöön ja innovointiin.

Ihminen on laiska luonnostaan, siksi ihminen on luova. Pohjimmainen tarkoitus on aina päästä helpommalla. Keksiä uusi, nopeampi tai ainakin helpompi tapa toimia. Peruste voi olla kustannussäästö tmv., mutta ehkä laiskuus on ideoinnin moottori. Työelämässä voidaan vedota työturvallisuuteen, kilpailukykyyn tai muuhun hienoon termiin. Loppupelissä kyseessä on aina raha tai aika. Sydänmaanlakka (2009, 87) kirjoittaa että luovuus erottaa ihmisen eläimestä. Geneettisesti olemme 98-prosenttisesti kuin simpansseja, kirjoittaa Sydänmaanlakka. – Luovuutta on ihmisessä siis 2 % sadasta. Se kaksi prosenttia sisältää siis luovuuden, syvällisen oppimisen ja puhe-, kirjoitus- ym. taidot – kävelytaidon ja vähäkarvaisuuden. Olen kirjoittanut asiasta blogin aikaisemmalla innovatiivisuuteen liittyvällä kurssilla keväällä 2019. Vertasin blogissani ihmistä ja muurahaista. Sen voi lukea osoitteesta: https://blonologi.blogspot.com/2019/03/luovuus-pohdin-ihmisen-luovuutta-ja.html#more. Muurahaiseen verrattuna, ihminen on laiska, siksi ihminen on luova!

3        Miten luovuus voi vaikuttaa liiketoimintaan?

Liiketoiminnassa luovuudella haetaan kustannussäätöä, ajan säästöä tai turvallisuutta, samalla myös uusia ideoita ja toimintatapoja.
Liukuhihnatyöllä se harvoin toteutuu, mutta joskus käy, että ajatteleva liukuhihnahenkilö miettii työskentelytapaansa,… ”Voisiko asian tehdä toisin”? Ehkä toteuttaa omassa työssään, uskaltamatta puhua muille. Jos uskaltaa ja kertoo esimiehelleen, hyvässä työpaikassa sitä arvostetaan ja ajatus palkitaan. Ihmistä arvostetaan. Huonossa työpaikassa voi saada potkut, kuten vaikka Pohjois-Koreassa. Johtajan ajattelua ei saa, eikä voi kyseenalaistaa…

Hyvässä liiketoimintamallissa luovuudelle pitäisi löytää aina sijaa. Yrityksessä tulisi olla henkilö, johon ottaa yhteyttä, kun oma lamppu syttyy. - Luovuus-osasto. Joskus näkee vain punaisen postilaatikon kellokortin vieressä tai taukohuoneessa. Siinä lukee ”ideat ja toiveet, ruusut ja risut”. Kaikki samaan laatikkoon. - Se ei paljon motivoi, vähän kuin roskakori… Isoissa tuotantolaitoksissa on sitten tuotekehitystä, jopa omia osastoja. Uskaltaako sinne kertoa ajatuksia, - leimaavatko kilpailijaksi tai hulluksi. Miten työntekijä voisi muka innovoida jotain mitä ei työkseen tekevät tuotekehittelijät keksi tai osaa. Nämä on asioita, joita vain kynnystä madaltamalla voidaan murtaa. On uskallettava puhua ja esittää. Tällöin ensiaskel on työnantajan velvollisuus. Näyttää mallia, miten työpaikalla toimitaan. Miten liiketoimintaa kehitetään.

4        Miten jokainen voi edistää luovuutta työpaikalla?

Luovuus on tanssia, jossa otetaan vuoroaskeleita. Ensiaskeleen ottaa työnantaja. Osoittaa esimerkillään ja toiveellaan ihmisiä luovuuteen. On kannustava; motivoi ja palkitsee. Tällöin luovuus saa siivet, silloin ihmiset uskaltavat olla luovia.
Pienet lapset ovat luovia, he uskaltavat, he kokeilevat. Toki omien osaamisrajoitteittensa puitteissa. Pienessä lapsessa luovuuden helposti näkee, pientä lasta ei ole vielä kielloilla ja rajoitteilla uuvutettu. Lapsi uskaltaa kokeilla, testata ja kysymyksillä kyseenalaistaa. Koulun alkaessa, 7-vuotiaana on jo niin paljon kieltoja sekä rajoitteita, että suuri luomisen tuska on jo menetetty. Pojat pitävät sinisiä takkeja ja tytöt punaisia.

Työpaikan työntekijän tulee kokea, että hänen näkemyksensä ja ideansa on arvokas. -Ja vaikka ajatus olisi keskeneräinen, joka vaatii panostusta ja mietintää, se tulisi silti uskaltaa kertoa. Luovuuteen tulee kannustaa ja motivoida. Aivan samoin, kun kehutaan pientä lasta onnistumisestaan. Potalla käynnistä. Positiivinen ilmapiiri valjastaa luovuuteen. Eli kääntäen; luovuuden voi helposti tukahduttaa negatiivisella ilmapiirillä.

Työpaikan viihtyvyydellä voi lisätä luovuutta. Viihtyisyys lisää alitajuntaista mielihyvää ja luo positiivista virettä. Vapaasti suomentaen lainaan Trendreports-sivustolta vinkkejä luovuuden lisäämiseen työyhteisössä:

1. Ympyröi toimisto iloisilla väreillä ja kuvilla.
2. Ideoi oikea tapa (älä tukahduta ideavirtaa kritiikillä).
3. Kannusta vuorovaikutukseen ja keskusteluun.
4. Salli työntekijöiden pelaaminen ja leikkiminen, siis lepohetki.
5. Sekoita työyhteisöjä, arvosta monimuotoisuutta.

 Nopeasti silmäillessä näistä viidestä nostosta tulee jälleen mieleen pienet lapset. Värejä, pelejä, elämän riemua ja erilaista tekemistä. Mukava ja turvallinen olo, hyvä ja iloinen mieli. Vilpitön halu kokeilla. - Se on luovuuden lähde.

5        Miten luovuutta voi johtaa työpaikalla?

Money talks. Hyvästä ideasta kannattaa palkita, sillä se motivoi lisäideointiin ja naapurikateuteen, -hyvällä tavalla, eli ideoinnista tulee keskinäistä kilpailua. Kehitetään ja parannellaan porukalla, ryhmässä. Se lisää työyhteisön yhteishenkeäkin, ehkä.

Meissä kaikissa asuu luovuus. Se tulee esiin eri tavoin, eri ajoin ja erilaisin näkemyksin. Se on juuri sitä rikkautta, mitä moninaisuudella voidaan kannustaa. Työpaikalla eri ikäiset, eri näköiset (lue = näkökantaiset ajattelut) ja eri sukupuoliset mielipiteet ruokkivat luovuutta. Eri ikäiset tuovat näkemyksiään omista kokemuksista ja havainnoista, kuinka ovat elämää eläneet ja nähneet. Näkökannat tuovat laajuutta ja perspektiiviä, vaikka mm. lapsuuden kotikasvatuksen kautta. Sukupuolet lisäävät tietysti sitten nais-, mies- tai muun sukupuolisia näkemyksiä ja katsantoja.

Luovuus on myös uudistumista. Pentti Sydänmaanlakka (2009, 89) kirjoittaa, että uudistuminen tarkoittaa oppimista, kasvamista, kehittymistä ja muutosta. Sydänmaanlakka jatkaa; ”Uudistuminen edellyttää myös paljon luovuutta ja innovatiivisuutta”.

Sydänmaanlakka kirjoittaa (mt., 96), että luovuus vaatii aina riittävän asiantuntemuksen ja se vaatii paljon työtä. Luova henkilö on aina tietyn alueen asiantuntija. Tässä väitteessä olen osittain eri mieltä ja toivottavasti myös Sydänmaanlakka kumoaa sen jossakin vaiheessa ko. kirjaa. Sillä ns. ”ahaa-elämys” voi olla yksinkertainen ratkaisu ulkopuolisen silmin nähtynä. Täysin asiaa tuntemattoman ja osaamattoman oivallus. Se on luovuutta aidoimmillaan.
Ihmisen perusheikkoutena on omille tavoille sokeutuminen. Tehdään, miten on totuttu, opittu ja ohjeistettu. Tästä hyvänä esimerkkinä on yritysten hallitukset. Niihin palkataan usein ulkopuolisia jäseniä, jotka eivät puutu arkipäiväiseen työntekoon yrityksessä. Eivät tiedä totuttuja tapoja ja malleja. Ulkopuolinen näkemys kyseenalaistaa asioita ja toimintatapoja. Ulkopuolinen näkemys ja tietämättömyys tuo esiin omia, uusia näkökantojaan, luovasti johtaen.

LÄHTEET

Blogini, monologini. Oma blogisivusto. Saatavissa: https://blonologi.blogspot.com/2019/03/luovuus-pohdin-ihmisen-luovuutta-ja.html#more. [viitattu 11.1.2021].

Sydänmaanlakka, P. 2009. Jatkuva uudistuminen. Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen. Talentum.

Trendreports. WWW-sivusto. 5 Ways to Boost Creativity in the Workplace (5 tapaa lisätä luovuutta työpaikalla). Saatavissa: https://www.trendreports.com/article/boost-creativity-in-the-workplace [viitattu 11.1.2021] 

Wikipedia. Rubikin kuutio. WWW-yleistietosivusto. Saatavissa: Rubikin kuutio.[viitattu: 11.1.2021].  

---

[1] Rubikin kuution keksi unkarilainen arkkitehti Ernő Rubik vuonna 1974. Hän ei keksinyt kuutiota leluksi vaan malliksi, jonka avulla havainnollistaa kolmiulotteista geometriaa.  (Wikipedia).