Ubiikkiyhteiskunta - hyvässä ja pahassa

Ubiikkiyhteiskunta?

Wikipedian mukaan ubiikkiyhteiskunta (eng. Ubiquitous computing) on huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa. Jokapaikan tietotekniikkaa.[1] Se ei häiritse käyttäjäänsä eikä keskeytä hänen muuta toimintaansa. Se toimii ihmisten ja yritysten arkitoimissa kaikkialla ja koko ajan. Arjen esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät toimintaansa itsenäisesti.

Kirjoitin aikaisemmin Aasian tsunamin tuomasta innovaatiosta; internetpikaviestinnästä ja sen nopeasta kasvusta. Se oli suuri muutos, joka mahdollisti täysin uuden aluevaltauksen synnyn. Reaaliaikainen yhteydenpito. Innovointi on suuntautunut nopeaan langattomaan tekniikkaan; 3g, 4g, 5g. Paljon tietoa, nopeasti ja langattomasti. Sen ympärille on syntynyt aivan uusi markkinavaltaus; uusien tuotteitten maailma. Hetkessä meiltä on hävinnyt mm. lankapuhelimet tai vaikka kodin tallenteet, musiikit ja videot. Nyt striimataan ja tallennetaan pilveen. Katsotaan langattomasti Youtubesta ym.  Wlan-yhteyksien nopea kehitys ja suuntaus on luonut paljon uutta.
Kotiverkot, lan-yhteydet ovat yleistyneet. Kodeissa toimii sisäverkko, jonka avulla voidaan toimia ja valvoa talon sisällä. Käyttäjä voi hallinnoida taloa myös ulkopuolelta, kun vain tietää verkon rakenteen ja käyttäjätunnukset ym. Vartiointi, valaistus, lämmitys. Herätys, siisteys ja viihde. Nämä kaikki toimivat langattomasti. Ajastat valaistuksen, lämmityksen, saunan. Herätät lapset, vahdit että lähtevät kouluun. Robotti hoitaa imuroinnin. Poissa ollessasi valot syttyvät ja sammuvat omatoimisesti, kaihtimet nousevat ja laskeutuvat itsestään, -pitävät taloa asutun näköisenä. Kamerat valvovat lisäksi kaikkea liikettä ja jos sitä tapahtuu, hälytys lähtee vartiointiliikkeeseen, automaattisesti.

Uusi innovaatio luo aina uusia ideoita ja nopeat yhteydet mahdollistavat tuotekehitykset. Ilmaiset, nopeat, julkiset wlan-verkot mahdollistavat kotiverkkojen laajemman käytön ja ideoinnin. Korttelikamerat, kojelautakamerat, liikennekamerat, kesämökkikamerat, riistakamerat. Me valvomme ja meitä valvotaan, tiedämme sen. Se antaa ja lisää turvallisuutta. Kaikki vaikuttaa hyvältä ja niin sinisen valoisalta ja kesäisen vihreältä. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Korona on vienyt yhteiskunnan vauhdilla digiloikkaan. Etätyöt ovat lisääntyneet ja tietoverkkojen avulla tullut konkreettisesti osaksi arkipäivää. Aivan kuin asia olisi käsikirjoitettu etukäteen; verkot kuntoon ja koronalla kotiin.

Entä jos!? Entä jos olisi tullut korona, eikä tietotekniikka ja yhteydet olisi ollut tällä tasolla. Kuinka yhteiskunta pyörisi, jos covid-19[2] olisi iskenyt kymmenen vuotta aikaisemmin? Maailma olisi romahtanut, tai ainakin siirtynyt takaisin 50 -luvulle.

Kun ihminen hallitsee tietoyhteiskuntaa hyvällä, näen kaiken olevan kehitystä eteenpäin vievänä asiana.

Joukossamme elää kuitenkin ihmisiä, ihmisryhmiä ja jopa valtioita, joiden sielu on musta. Mustat sielut hakevat hyötyä vääryydellä. Käyttävät sinisilmäistä yhteiskuntaa hyväksi. Tällöin laajalle levinnyt tieto ja sen hallitseva voima haavoittaa meitä. Jos kotiverkko kaatuu, ei onnistu mikään. Hakkeri pääsee kotiverkon kameroiden kautta sisälle asuntoon ja tietää helposti talon tavat ja arvotavaroiden sijainnit. Tai kuten on käynyt, terveystietomme kaapataan ja ne leviävät -ties minne.

Valtiot varustavat asevoimiaan, ne johtavat pelolla. Mielestäni tietoyhteiskunta on jatkuvassa pelkotilassa. Itse aiheutetussa. – Entäs jos? Onko meillä varauloskäyntiä tai Plan B -suunnitelmaa. Esimerkkejä jo löytyy; kun Microsoft -palvelimet kaatuvat, tai Googlen yhteydet eivät toimi. Tällöin on kansallinen tai kansainvälinen vapaapäivä. ”Ei tehdä mitään” -päivä. Olemme luoneet erittäin haavoittuvan yhteiskunnan. Isoveli valvoo. Mutta valvooko kukaan isoveljeä?

 

---

[1] Jokapaikan tietotekniikka https://fi.wikipedia.org/wiki/Jokapaikan_tietotekniikka [viitattu: 18.1.2021].

[2] COVID-19 (lyhenne englannin kielen sanoista coronavirus disease 2019 eli koronavirustauti 2019) on sairaus, jonka aiheuttaa koronaviruksiin kuuluva SARS-CoV-2.^[2] Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopussa alkaneen koronaviruspandemian (Wikipedia, 18.1.2021).

JOHTAMINEN DIGITALOUDESSA 2019 * Virtuaalijohtaminen, vrt. lähiesimies-etäjohtaminen

Oppitehtävä 16.10.2019

Digitaalisuus antaa mahdollisuuksia erilaiselle etäjohtamiselle ja -työskentelylle.
Toisaalta tekninen kehitys ei vaadi enää työpaikalla läsnäoloa vaan mahdollistaa työskentelyn vaikka kesämökiltä ja ulkomailta, rajoittavana tekijänä on toki ammatti ja tehtävän toteuttamisvaatimukset.
Etätyöskentely antaa ja mahdollistaa tekijälleen enemmän vapautta ja vastuuta, mutta lisää myös velvollisuuksia.
Yksinpärjäävä työntekijä saa ja voi jaksottaa työskentelynsä omaan toimintaansa sopivaksi, on kyse sitten opiskelusta tai lapsiperheestä tmv. Jos etätyönä on esim. asiakaspalvelu, se vaatii ns. asiakaspalveluajan ja -läsnäolon puhelimen ja nettiyhteyden myötä. Tällöin työ ei sinänsä eroa työpaikalla tehtävästä kuin työyhteisön puutteen muodossa.
Etätyö kasvattaa luottamusta, sekä työntekijän että -antajan osalta. Pitää luottaa että työ valmistuu aikanaan ja etenee sovitusti. Tai jos kyse on jatkuvasta etätyöstä esim. asiakaspalvelussa, puheluihin vastataan. No. Tietty nykytekniikka ja järjestelmät seuraavat mm. vastattujen puhelujen määrää, kestoa ym. eli kontrolli pelaa.
Työntekijän puolelta tietysti on luottamusta ja itsetuntoa kehtittävää jos työnantaja on kiinnostunut yksin puurtajasta. Kyselee kuulumisia, tuloksia ja viihtyvyyttää. Tämä lisää itsetuntoa ihmisenä ja tarpeellisuutta työyhteisöön päin, koska sitä ei voi samalla tavalla kokea kuin jos olisi läsnä päivittäin isossa yhteisössä. - ihminen on sosiaalinen eläin, joka tarvitsee kannustusta ja kehuja! 
**
Itse olen toiminut yrittäjänä vuosikymmenten ajan, joten tiedän ja tunnen osaamiseni ja kykyni toimia vastuullisesti. Sovellun täysin itsenäiseen työskentelyyn. Ilman valvontaa asiat hoituvat, usein jopa paremmin kun ei ole häiriötekijöitä tai kahvikutsuja...
Kaikista siihen ei kuitenkaan ole. Toiset tarvitsevat sosiaalista läsnäoloa ja seuraa, toiset puhtaasti valvontaa ja ohjausta.
**
Loppuksi tehtävän kysymykseen: "Miten sinä haluisit, että sinua etäjohdettaisiin, jos tekisit työtä eri paikkakunnalla kuin esimiehesi?"
Tärkeää on että työnantaja / esimies tietää ja pystyy seuraamaan tehtävien etenemisen, ei pelkästään seurannan ja valvonnan takia, vaan asioiden hoitamisen ja organisaation kokonaisuuden kannalta. Mitä sellaisella esimiehellä tekee jos ei tiedä etäjohdettavien työosaamista tai edistymistä. Ajatellaan nyt esim. suunnittelu. Sitä voi tehdä täysin etänä. Jos asian etenemisessä tarvitsee työyhteisön apua tai ohjausta, on tärkeää että työnantaja tai esimies on välittömästi tietoinen missä tilassa ja mitä varten apu tarvitaan. Eli esimies tekee työnsä ja seuraa suunnittelun kehittymistä, on yhteydessä esim. pikaviestinten avulla ja antaa täten konkreettista ohjausta ja seurantaa etätyöntekijälle. Kun ongelma on edessä, se saadaan nopeasti purettua ja etätyöskentelyyn ei tule taukoa sen takia, että asiaa tai hanketta tulee perehdyttää ja ohjeistaa ensin niille joiden tehtäviin seuranta tai asian suurempi vastuu kuuluu...
- Siis haluaisin että esimieheni olisi pätevä tehtävässään!