Tämä vielä puuttui.
Tyhjä hetki opiskelussa, ja satuin selaamaan tarkemmin Digitalisaation kurssikuvausta. Eikös perhana sattunut silmääni viime viikolla alkanut kurssi. Verkkokurssi, ilman oppitunteja - joutoajalle!
Tätä olen aina halunnut, siis joutoajalle järkevää tekemistä. - Ei kun ilmoittautumaan.
**
Sitten.
Kurssi auki ja kiitosten jälkeen tulikin tieto että palautettavia tehtäviä on viikottain. Tästä viikosta alkaen lokakuun loppuun.
- Että moi! -siis vapaat joutoajat. Olinpa näppärä. No, mitäpä ei viiden opintopisteen eteen tekisi. Varsinkin jos ne vielä vapaa-aikana saa! :-)
**
Eli uutta blogia pukkaa... Tätä blogia työstetään päiväkirjan omaisesti. Seuraten omaa opiskelua, ennen ja jälkeen. - vähän niinkuin laihdutusjutut, nyt vaan toiseen suuntaan.
Nyt pitäisi lihoa tiedolla. Pää on digitietokone, aivan kuten kännykkä, sillä paino ei nouse vaikka laite olisi täynnä tietoa ja kuvia... Oikeastaan pitäisi laihtua, sillä energiaahan tässä kuluu...Saas nähdä!
**
21.9. Vapaa lauantai menikin sitten dioihin ja aineistoon tutustuessa. - tai selaten, lueskellen, taas palaten johonkin aikaisempaan. Meinasin huomenna tentin tehdä. Olikohan tässä järkeä?
**
22.9. Sunnuntaiaamu hupeni hetkessä tenttiä odotellen. Tekisikö vai ei...? - Ei kun kiinni vaan. Tentissä se kello vasta kiirehtikin. Sopivan haastava alku kurssille! Aiheena: Tietopääoma.
Päivän päätteeksi harjoittelin vielä Adobe Spark -ohjelmaa ja työstin annetun tehtävän. Luettavissa seuraavasta linkistä https://spark.adobe.com/page/QgFYJk7AhGg8T/
**
24.9. Jotta aihe ei siirtyisi lepotilaan, oli vuorossa jo toinen tentti, aiheesta Tietojohtaminen ja digitalisaatio. Ymmärsin että saa surffailla ja hakea tietoa, leikata ja liimata, aikaa 40 min. - Siis digitaalisesti johtaa ja käsitellä tietoa...
**
28.9. Lauantai-ilta. Joskus olen viettänyt vapaa-aikaa muullakin tavalla, mutta tänään olin tehokas. Tein tehtävän, joka samalla opetti. Etsin, löysin, opettelin ja toteutin. Luovuuden työkalupaketti. Uusia, ilmaisia wep-pohjaisia luovuusohjelmia, joilla voi tehdä vaikka mitä. Tai siis, sitä mitä keksii... - Onneksi kävin saunassa jo eilen, tänään en olisi ennättänytkään.
Tein opiskelusta koosteen Visme.co -sivustoa käyttäen. Linkki työhöni:
https://my.visme.co/projects/n0vz3mq7-luovuus-saa-siivet#s1
- No, hyvä kun kuitenkin tein, sillä tiistaina olisi vaihteeksi tentti. Tästä voi olla hyötyä...
**
1.10. Tentti tuli, tentti meni. SECI-mallin mukaisesti tieto siirtyi ja lisääntyi ihmisten välillä, mutta oliko liian hiljaista tietoa? -Pitääkö ottaa oppimetodiksi saunaillat?
**
11.10. Huolestuttavan pitkä aika ajattelematta kurssia. -Asia kyllä tasaantuu alkuviikosta kun pitäisi ottaa loppukirinä BI-tehtävä. Joten ehkä voimia keräten tässä...
**
15.10. Sinne meni! Ei edes viime minuutit tai tunnitkaan pelissä... Power BI on aina kuin ensimmäistä kertaa tekisi. Uusi ohjelma se on Microsoftillekin joka päivittyy ja paranee kaiken aikaa. Monipuolinen ja siksi haastava, aina löytyy uusia ominaisuuksia. Täytynee joskus syventyä ohjelmaan ilman kellon vahtimista ja pakottavaa palautusaikaa. - Oma osaaminen onkin tärkeää! Se tuli todistetuksi viime harjoituksen yhteydessä, jonka valmistin liian orjallisesti oppikaavan mukaan. - Tupsahti plagioinnin puolelle. Että näin!
**
29.10.
Hyvä blogi. Läpi meni!
Ajatuksia rattaiden ja rollaattorin väliltä. Aiheet koostuvat mietteistä ja tehtävistäni pulpetin ääreltä; Digitaalista liiketoimintaa korkeakoulussa. Olen matkalla maisteriksi.
perjantai 20. syyskuuta 2019
TIETOJOHTAMINEN -verkkokurssi *syksy 2019* >Päiväkirja, joka TÄYDENTYI kurssin myötä
keskiviikko 18. syyskuuta 2019
JOHTAMINEN DIGITALOUDESSA 2019 * Yrityksen strateginen asemoituminen
Johdanto
Tähän liittyen opiskelun seuraava ennakkotehtävä 2:
Asettelu Porterin nelikentälle
Lyhyt arviointi jokaisesta toimijasta. Toimijan kirjainmerkki on aseteltu nelikentälle arvioinnin mukaiseen paikkaan.
" Klassisen käsityksen mukaan menestyvän yrityksen on pystyttävä erottautumaan kilpailijoistaan eli sillä on oltava jonkinlainen kilpailuetu muihin yrityksiin verrattuna. Vaikka yrityksen kilpailuetu voi olla monen tekijän summa Michael E. Porterin mukaan menestyminen perustuu kuitenkin joko alhaisiin kustannuksiin tai differointiin eli erilaistamiseen. Yrityksen onkin valittava kilpailustrategiansa näistä vaihtoehdoista. Tämän lisäksi Porter korostaa kohderyhmän valintaa. Yritys voi keskittyä palvelemaan joko laajaa asiakaskuntaa tai keskittyä vain jonkun asiakassegmentin palvelemiseen. "**
Tähän liittyen opiskelun seuraava ennakkotehtävä 2:
" Tehtävänäsi on tarkastella seuraavia suomalaisen vähittäiskaupan toimijoita (K Supermarket, S-market, Stockmann ja kauppahallissa toimiva herkkuliike). Tehtävänäsi on:
1. Asemoida kyseiset yritykset Porterin nelikenttään.
2. Arvioida lyhyesti mitkä ovat kunkin yrityksen strategiset vahvuudet ja heikkoudet. "
Asettelu Porterin nelikentälle
![]() |
| Porterin nelikenttä. A on K-supermarket, B on S-market, C on Stockmann ja D on kauppahallin herkkuliike |
Arviointi
vahvuuksista ja heikkouksista
Lyhyt arviointi jokaisesta toimijasta. Toimijan kirjainmerkki on aseteltu nelikentälle arvioinnin mukaiseen paikkaan.
A.
K-Supermarket
Keskon ns.
laajemman valikoiman päivittäistavaramyymälä. Vastaa S-ryhmän S-marketia (kohde
B.). Valikoimaltaan laaja, hintatasoltaan ehkä hivenen kalliimpi kuin vastaava S-ryhmän
myymäläkoko, johtuen yhtenä tekijänä mm. Keskon kauppiasrakenne. Keskittynyt
valikoimissa perinteisiin, turvallisiin nopeakiertoisiin tuotteisiin ja
brändeihin, nykyisin myös erilaistaa itseään alueen lähiruokatarjonnalla. Pääasiassa palvelee lähiasuinalueen talouksia. Hyvä lisäetu tästä
on säännölliset, uskolliset asiakkaat, jotka pääasiassa nuorehkoja
perheitä, joilla isot ruoka- ym. arkiset käyttötavaraostot (wc-paperit, vaipat,…).
B.
S-market
Vertaa kohta
A., eli edellä mainitun valikoimaltaan vertailtava kilpailija S-ryhmässä. Myymäläkoko ja
tuotevalikoimarakenne samankaltainen. Lisäksi omat S-ryhmän tuotteet. Keskittynyt kaupunkikeskustoihin ja
asukastaajamiin. Luottaa bonusjärjestelmään ja -uskollisiin asiakkaisiin. Asiakaskunta
enemmän ostouskollista vanhempaa ikäluokkaa, jotka tottuneet osuuskauppajärjestelmään
(esim. muuttaneet maaseudulta, tottuneet oman kyläkaupan ns. tiliasiointiin eli
vanhakantaisesti ´velaksi tiliostamiseen´). Lisävalttina S-pankin palvelut.
C.
Stockmann
Tuotevertailussa
ylivoimaisesti laajin ja kallein valikoima. Haluaa luoda korkeaa laatukriteeriä
myytävissään tuotteissa. Myös hinnoittelulla on erilaistanut ja valikoinut asiakaskuntaa.
Hinnoittelu on osittain myös kaupan heikko lenkki. Toiminnan pääpaino tästä
syystä vain suurimmissa kaupungeissa, joista saavutettavissa riittävä
asiakaskunta. Menettänyt markkinoita hinnoittelun takia, sillä valveutunut
asiakaskunta ei halua enää maksaa tietoisesti ns. ”Stockmann-lisää”. Osin tästä syystä joutunut vetäytymään sekä Kouvolasta kuin myös Venäjän markkinoilta. Asiakkaiden kasvava verkkokauppa-asiointi ja hintavertailu tuo myymälän lähemmäs tavanomaista kaupankäyntiä, jossa hintavertailu on normaalia. Tämä on lisännyt uudistumispaineita ja kulurakennetarkastelua.
D. Kauppahallin herkkuliike
Keskittyy
täydellisesti laatuun ja palveluun. Hinnallisesti ei voi kilpailla muiden
vertailussa olevien kanssa ja sen tietävät myös asiakkaat. Kauppapaikkana usein
kaupunkien keskustoissa ja tästä syystä asiakaskunta kävellen liikkuvaa
vanhempaa väestöä, jotka hakevat ja vaativat palvelua, tuoreutta ja pieniä
ostoeriä, joihin irtomyynti mahdollistaa. Kauppamuoto pysyy pienimuotoisena ns.
perheyrityksen työllistäjänä, silloin kun pysyy. Tässä toimintamallissa
kauppiaan osaaminen, palvelukyky ja -halu ovat ehdottaman tärkeät tekijät ja
jatkuvan ostouskollisuuden vaade.
tiistai 17. syyskuuta 2019
JOHTAMINEN DIGITALOUDESSA 2019 * Verkkokokous
Tuskan aiheena on verkkokokous.
Digi on hyvä. Digi on paha. Helppoa kun voi istua batman-kalsareissa kokouksessa. Paita täytyy olla siisti ja tukka kammattu. - Onko näin? No, ehkä äkkiä ajatellen ja rivijäsenelle joku kokous voi näin toteutuakin.
**
Käytännössä verkkokokous vaatii puheenjohtajalta, sihteeriltä tai muulta kokousta valmistavalta henkilöltä melkolailla saman esivalmistelun, ehkä jopa tavallista enemmän kokousaktiivisuutta ja seurantaa. Niin, -kai sihteerikin voi istua kukallisissa kotihousuissaan, ei asu ole niin merkittävä vaade, jos perhe tai lähiympäristö ei moiti tai on ainakin nauramatta...
Se on ero.
**
Työpaikalla tmv. julkisessa kokouksessa sinun tulee olla näkyvästi läsnä. Pukeutunut asiallisesti, olla ajoissa paikalla, kannella papereita ja läppäriä, -olla tehokkaan näköinen.
Etäkokouksessa tärkeintä on olla henkisesti läsnä, juuri siinä hetkessä. Se, miltä näytät tai miten istut tai makaat kokouksen aikana, sillä ei ole juurikaan merkitystä. -voithan olla vaikka ilman kameraa, vain äänelläsi. Tärkeintä on että tiedät mistä puhutaan, muut tietävät ja ymmärtävät mitä sinä puhut ja asiat etenevät.
On siis vain yksi -ehkä kaksi tapaa näyttää osaaminen ja aktiivisuus kokouksissa. Se on aktiivinen keskustelu, läsnäolo. Lisänä voi visualisoida kokousta esim. chat-viestein tai muilla tavoin kirjoittamalla tai kuvin, jos järjestelmä sen mahdollistaa.
Kokouksen vetäjälle, puheenjohtajalle etäkokous vaatii vielä suurempaa läsnäoloa. Ensinnäkin kokouksen eteneminen ja johtaminen tulee olla linjassa. Sen lisäksi kyselyin tulee selvittää että kokoukseen osallistujat ovat kokoajan mukana piirissä, eivätkä ole hiipineet tv:n ääreen tai syömään. Siis aktiivinen läsnäolo kasvaa kaikille.
**
Osana tehtävää on lukea seuraava Microsoftin artikkeli, joka kertoo kuusi tapaa valmistaa verkkokokous: https://www.microsoft.com/en-us/microsoft-365/growth-center/resources/6-ways-to-make-your-online-meeting-agendas-pop
Ehkä artikkelin ajatus on luoda raamit etäkokouksen valmistelulle, tässä tapauksessa ehkä kyseessä on firman palaverikokous, jossa käydään läpi tai tiedetään mennyttä ja raamitetaan tulevaa jakaen vastuualueita. Pääpainona kokouksen teema ja asiat, selkeät päämäärät ja aikarajoitteet.
**
Artikkelin ohjeistus tuntuu pintapuoliselta ja ehkä pääasiallinen tavoite on Teams-ohjelman myynnin lisäys.
**
Suomi on yhdistystoiminnan aktiivimaita, varmasti jokainen täysi-ikäinen on ollut jonkinlaisissa kokouksissa joista hahmotus kokouksen kulkuun on syntynyt.
Itse olen toiminut, istunut tai vetänyt yritysten ja yhdistysten kokouksia jo yli 30 vuotta. En silti väitä että osaisin tai uusi tieto olisi turhaa ja tarpeetonta. Kaikesta voi aina oppia. Asiat muuttuvat ja uudistuvat. Siksi itsekin taas opiskelen uutta.
**
Lopuksi. Jottei helpolla pääsisi, tehtävän osana on virtuaalikokouksen suunnittelu. En luettele tässä aihetta tai sen vaateita. Teen vain luettelon omasta näkemyksestäni. Aihealue on; Fiktiivinen kaurapohjaisia elintarvikkeita valmistava yritys. Sen johtoryhmän etäkokous ja asioina markkinoiden laajentaminen vientiin omilla kauratuotteilla.
***
Johtoryhmän GoToMeeting-kokous 17.9.2019 klo 14.00
Kutsuttuna: koko johtoryhmä pj:n johdolla.
Lisäksi kohdassa 5 kuullaan markkinointiosaston näkemys. (liittyvät kokoukseen mukaan ko. kohdassa).
Läsnä:
Sihteeri: tj. Pekka.
Asia: Tuoteportfolion viennin käynnistys
Pohjustus: Edellisessä kokouksessa on jaettu markkinointiosaston selvitysvaihtoehdot viennin laajennukselle suurkaupunkeihin Euroopassa. Vain pohjoismaat vai koko EU-alue. Jokaisella tulee olla perusteltu, lyhyt mielipide vaihtoehtoihin. Enemmistön kanta on päätös.
Asialista:
1. Markkina-alueen valinta
2. Tuoteportfolio, jaetaanko alueisiin ja kausituotteisiin vaiko kokonaisuutena kaikkea kaikille. (huomioiden mm. jäätelön kausiluonteisuus)
3. Markkinointiosaston esiselvitys:
a) Selkeä suoraviivainen markkinointibrändäys samansisältöisenä kaikkialle. Pääpainona visuaalisuus ja elämyksellinen markkinointi.
b) Eriytetään ja yksilöidään markkinointia maakohtaiseen erilaistamiseen, huomioiden kieli, kansalliset värit. Haetaan kansallisia esimarssijoita tuotteille...
4. Markkinointikanavan ja yhteistyön valinta. Edellisen, kohta 3. päätös vaikuttaa kansallisen vai monikansallisen yhteistyön käynnistämisestä.
5. Vientikanava. Yhteistyökumppanien etsiminen. Monikansallinen, globaali jakelija, vai maakohtainen yhteistyökumppani. (kuullaan markkinointiosaston esiselvitys aiheesta).
6. Muut asiat.
7. Kokouksen päätös.
***
Klo 13.45 voi ottaa jo varmistavan GoToM-yhteyden. Arvio kokouksen kestoksi kaksi tuntia.
Digi on hyvä. Digi on paha. Helppoa kun voi istua batman-kalsareissa kokouksessa. Paita täytyy olla siisti ja tukka kammattu. - Onko näin? No, ehkä äkkiä ajatellen ja rivijäsenelle joku kokous voi näin toteutuakin.
**
Käytännössä verkkokokous vaatii puheenjohtajalta, sihteeriltä tai muulta kokousta valmistavalta henkilöltä melkolailla saman esivalmistelun, ehkä jopa tavallista enemmän kokousaktiivisuutta ja seurantaa. Niin, -kai sihteerikin voi istua kukallisissa kotihousuissaan, ei asu ole niin merkittävä vaade, jos perhe tai lähiympäristö ei moiti tai on ainakin nauramatta...
Se on ero.
**
Työpaikalla tmv. julkisessa kokouksessa sinun tulee olla näkyvästi läsnä. Pukeutunut asiallisesti, olla ajoissa paikalla, kannella papereita ja läppäriä, -olla tehokkaan näköinen.
Etäkokouksessa tärkeintä on olla henkisesti läsnä, juuri siinä hetkessä. Se, miltä näytät tai miten istut tai makaat kokouksen aikana, sillä ei ole juurikaan merkitystä. -voithan olla vaikka ilman kameraa, vain äänelläsi. Tärkeintä on että tiedät mistä puhutaan, muut tietävät ja ymmärtävät mitä sinä puhut ja asiat etenevät.
On siis vain yksi -ehkä kaksi tapaa näyttää osaaminen ja aktiivisuus kokouksissa. Se on aktiivinen keskustelu, läsnäolo. Lisänä voi visualisoida kokousta esim. chat-viestein tai muilla tavoin kirjoittamalla tai kuvin, jos järjestelmä sen mahdollistaa.
Kokouksen vetäjälle, puheenjohtajalle etäkokous vaatii vielä suurempaa läsnäoloa. Ensinnäkin kokouksen eteneminen ja johtaminen tulee olla linjassa. Sen lisäksi kyselyin tulee selvittää että kokoukseen osallistujat ovat kokoajan mukana piirissä, eivätkä ole hiipineet tv:n ääreen tai syömään. Siis aktiivinen läsnäolo kasvaa kaikille.
**
Osana tehtävää on lukea seuraava Microsoftin artikkeli, joka kertoo kuusi tapaa valmistaa verkkokokous: https://www.microsoft.com/en-us/microsoft-365/growth-center/resources/6-ways-to-make-your-online-meeting-agendas-pop
Ehkä artikkelin ajatus on luoda raamit etäkokouksen valmistelulle, tässä tapauksessa ehkä kyseessä on firman palaverikokous, jossa käydään läpi tai tiedetään mennyttä ja raamitetaan tulevaa jakaen vastuualueita. Pääpainona kokouksen teema ja asiat, selkeät päämäärät ja aikarajoitteet.
**
Artikkelin ohjeistus tuntuu pintapuoliselta ja ehkä pääasiallinen tavoite on Teams-ohjelman myynnin lisäys.
**
Suomi on yhdistystoiminnan aktiivimaita, varmasti jokainen täysi-ikäinen on ollut jonkinlaisissa kokouksissa joista hahmotus kokouksen kulkuun on syntynyt.
Itse olen toiminut, istunut tai vetänyt yritysten ja yhdistysten kokouksia jo yli 30 vuotta. En silti väitä että osaisin tai uusi tieto olisi turhaa ja tarpeetonta. Kaikesta voi aina oppia. Asiat muuttuvat ja uudistuvat. Siksi itsekin taas opiskelen uutta.
**
Lopuksi. Jottei helpolla pääsisi, tehtävän osana on virtuaalikokouksen suunnittelu. En luettele tässä aihetta tai sen vaateita. Teen vain luettelon omasta näkemyksestäni. Aihealue on; Fiktiivinen kaurapohjaisia elintarvikkeita valmistava yritys. Sen johtoryhmän etäkokous ja asioina markkinoiden laajentaminen vientiin omilla kauratuotteilla.
***
Johtoryhmän GoToMeeting-kokous 17.9.2019 klo 14.00
Kutsuttuna: koko johtoryhmä pj:n johdolla.
Lisäksi kohdassa 5 kuullaan markkinointiosaston näkemys. (liittyvät kokoukseen mukaan ko. kohdassa).
Läsnä:
Sihteeri: tj. Pekka.
Asia: Tuoteportfolion viennin käynnistys
Pohjustus: Edellisessä kokouksessa on jaettu markkinointiosaston selvitysvaihtoehdot viennin laajennukselle suurkaupunkeihin Euroopassa. Vain pohjoismaat vai koko EU-alue. Jokaisella tulee olla perusteltu, lyhyt mielipide vaihtoehtoihin. Enemmistön kanta on päätös.
Asialista:
1. Markkina-alueen valinta
2. Tuoteportfolio, jaetaanko alueisiin ja kausituotteisiin vaiko kokonaisuutena kaikkea kaikille. (huomioiden mm. jäätelön kausiluonteisuus)
3. Markkinointiosaston esiselvitys:
a) Selkeä suoraviivainen markkinointibrändäys samansisältöisenä kaikkialle. Pääpainona visuaalisuus ja elämyksellinen markkinointi.
b) Eriytetään ja yksilöidään markkinointia maakohtaiseen erilaistamiseen, huomioiden kieli, kansalliset värit. Haetaan kansallisia esimarssijoita tuotteille...
4. Markkinointikanavan ja yhteistyön valinta. Edellisen, kohta 3. päätös vaikuttaa kansallisen vai monikansallisen yhteistyön käynnistämisestä.
5. Vientikanava. Yhteistyökumppanien etsiminen. Monikansallinen, globaali jakelija, vai maakohtainen yhteistyökumppani. (kuullaan markkinointiosaston esiselvitys aiheesta).
6. Muut asiat.
7. Kokouksen päätös.
***
Klo 13.45 voi ottaa jo varmistavan GoToM-yhteyden. Arvio kokouksen kestoksi kaksi tuntia.
torstai 12. syyskuuta 2019
JOHTAMINEN DIGITALOUDESSA 2019* Espoon 6Aika
Johtaminen digitaloudessa 2019
Aivoituksia otsikon aiheeseen ja ennakkotehtävään.
Käsittelyssä Espoon kaupungin avoimen kehittämisen politiikka. Lainauksena ja tehtävän aiheena Espoon kaupungin 6Aika-projektin tuotos: Avoimen osallisuuden käsikirja, 2018.
Linkki julkaisuun: https://issuu.com/espoonkaupunki/docs/avoimen_osallisuuden_kasikirja_2903
Jätän lukijan harmiksi esipuheen ja johdannon julkaisemisen yllä olevaan. (kts. linkki!) Vastaan seuraavassa vain annettuihin kysymyksiin, joilla tuon esiin mielipiteeni avoimen kaupunkipolitiikan näkemyksistä.
Kysymys 1 vastaus:
Olen melko pitkälti samaa mieltä. Maailma on muuttunut jatkuvan kehityksen, ihmisten yhteiskuntavalveutumisen ja lisääntyvän vapaa-ajan myötä. Tämä lisää kiinnostusta kodin ulkopuolisiin asioihin. Turvallisen kotiympäristön kehittäminen kuuluu nykyisin meille kaikille.
Tätä kehitystä on vauhdittanut digitalistuminen, jonka myötä kaikki yhteisöllisyys ja vastavuoroinen keskustelu on ylipäätään mahdollista, edullista ja nopeaa.
Kysymys 2 vastaus:
On murroksen aika. Viranomaiset ovat tottuneet tekemään kuten ennenkin, osin laki vaatii ja tehtävät edellyttävät.
Kuitenkin nyt on aika siirtyä harmaasta virkamiesmaailmasta avoimeen värikkääseen yhteiskuntaan. Vanhoja rasitteita on murrettava, moni asia on tullut tarpeettomaksi. On sitten kyse tarpeesta tai tarpeen tyydyttäjästä. Eläköityminen vähentää ja keventää hallintoa, mutta hitaasti. Ongelmat ovat Kouvolassa nyt "tilanne päällä" -vaiheessa. Kaupunki tekee tappiota ja äyrin korotuksella uhkaillaan.
Ihmisten mielenkiinto omaan kotiseutuun on lisääntynyt. Ollaan kotiseuturakkaita. Yhteiskunta on muuttunut. Suomalainen luonne on eurooppalaistunut ja osaa vaatia, noustaan jopa barrikaadeille.
- Enää ei odoteta sosialistisesti että `jos meille annetaan´ tai vähätellään olemassa oloa ´eihän me nyt mitään tarvita´. Tämä on vanhaa, sodan jälkeisen Suomen rakentajien muokkaamaa mielikuvaa ja ajattelua. Silloin piti säästää ja uurastaa yhteisen hyvän eteen. Uhrautua.
Nyt pitää kuulla ja kuunnella kaupunkilaisia, sieltä se kehitys tulee. "Mitä tarvitaan? Mitä haluatte? Miten haluaisitte?" Tuodaan selväksi että jokainen meistä on tärkeä ja jokaisen mielipiteellä on vaikutusta. Tällä me kehitämme yhteistä kaupunkia kohti tulevaa. Ei pidä odottaa valmiiksi katettua pöytää. Kyllä kaupunkilaiset haluavat talkoilla ja uurastaa, kun tietävät että siitä on hyötyä itselle, perheelle ja yhteisölle.
Suuri ongelma on tällähetkellä talouden tasapainottaminen, ei pelkästään Kouvolassa vaan läpi Suomen. Valtion sote-uudistussähläys on tuonut lisäkustannuksia ja siirtänyt niitä valtiolta kuntiin. Päättämättymyydellä ja tietämättömyydellä tulevaan on luotu tarpeettomia kuluja ja pitkäaikaisia rasitteita, jotka nyt osoittautuvat tarpeettomiksi. Kun kyse on esim. palkkauksista tai tehtävämuutoksista ym. on aina kaikki hidasta, aikaa ja resursseja vieviä, kallista.
Kysymys 3 vastaus:
Digitaalinen toimintaympäristö ja asioiden ´vienti internettiin´ mahdollistaa nopean vastavuoroisen vuoropuhelun espoolaisten ja kaupunkikehityksen ja -hallinnon kanssa. Ei pelkästään Espoossa vaan kaikkialla malli on toimiva. Mainitsin yllä sosialistisesta ajattelusta, jossa odotetaan "jos vaikka annettaisiin"...
-Enää ei odoteta, jos kotitiellä on monttu, nyt voidaan ilmoittaa suoraan kaupungin infokanaviin ja ´hups´ monttu on korjattu hetikohta tai välittömästi. Ei sitä monttua kaupungin teknisestä toimistosta nähdä ja jos asiasta ei reklamoi, monttu on ja pysyy. Helppo esimerkki, mutta selkeä ja toimii lähes kaikissa pienissä ongelmissa mitä lähiympäristössä havaitaan.
Digitaalisesti yhteisten päätösten kollegtiivisuus korostuu. Tehdään kuten enemmistö haluaa.
Ehkä tulevaisuuden kaupunginjohtaja, -valtuusto ym. ovat robotteja.
**
Nykyisinkin vielä kaupunginjohtaja on valinta, joka perustuu poliittiseen, sosiaaliseen tai muuhun kollegtiiviseen päätökseen. No, nyt naiskaupunginjohtaja-buumi on käynnissä, joten ehkä myös ulkonäölliseen päätökseen... En mieti tai ota kantaa kaupunginjohtajien koulutukseen tai osaamiseen, vain valintaa.
Antaako nämä kriteerit riittävät eväät ja elementit kaupungin kehittämiselle. Ei! Kaupunkilaisia tulee kuulla. Kaupunkilaiset ovat kaupunki.
Kysymys 4 vastaus:
Kouvolan kaupunki on strategioinut PM2030 mallia, jossa mm. aloitteellisuutta ja päätöksen tekoa annetaan kuntalaisille. Itse kuulun Kouvolan kaupungin alueelliseen kehittämistoimikuntaan, jossa yksi tehtävä on olla linkki asukkaiden, yrittäjien, seurojen, yhdistysten ja päättäjien välillä. Verkostua.
On useita esimerkkejä jo lyhyen aikajänteen osalta, kuinka ns. avoindata on mahdollistanut kaupunkikehitystä myös yrityksissä. Uutta ideaa ja innovaatiota on syntynyt niistä tiedoista ja datahistoriasta mitä kaupunki julkaisee nykyisin avoimesti. Niiden myötä syntyy apuvälineitä, kännykkäsovelluksia, uusia yrityksiä. Siis yhteinen kaupunki kehittyy. Data, jota aikanaan mustasukkaisesti vahdittiin ja suojeltiin, on todettu kallisarvoiseksi tietolähteeksi ja sitä osataan hyödyntää. Esim. realiaikaiset bussisovellukset helpottavat matkustajia, kaupunkikartat tai suunnitelmat tuovat ja antavat lisäinfoa rakentajille, rakennusliikkeille, muuttajille, lähiasukkaille...
**
Tätä kirjoittaessa sain juuri sähköpostiini Helsingin kaupungin avoindata-tiedon (https://visiittori.fi/helsinki). Uusimmat tilastot matkailijoista ja majoittujista. Äärettömän hyvää dataa kun suunnitellaan tapahtumia tai mietitään kapasitettia. Enää laskelmat eivät tarvitse perustua mutu-tietoon.
Aivoituksia otsikon aiheeseen ja ennakkotehtävään.
Käsittelyssä Espoon kaupungin avoimen kehittämisen politiikka. Lainauksena ja tehtävän aiheena Espoon kaupungin 6Aika-projektin tuotos: Avoimen osallisuuden käsikirja, 2018.
Linkki julkaisuun: https://issuu.com/espoonkaupunki/docs/avoimen_osallisuuden_kasikirja_2903
Lainauksia tavoitteista: "Avoimella osallisuudella ja mallin järjestelmällisellä ylläpitämisellä tavoitellaan ensisijaisesti: * palvelukonseptien yhteiskehittämistä * palveluiden uudelleenmuottoilua * palveluiden saavutettavuuden ja käytettävyyden paranemista * uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä * yritysten ja kolmannen sektorin toteuttamia palveluita."Vaatimukset: " Avoin osallisuus vaatii resursseja toteutuakseen. Tavoitetilassa palvelut on organisoitu niin, että avoin osallisuus on osa päivittäistä operatiivista toimintaa" ja "Tämä vaatii ajattelutavan muutosta suuntaan, jossa osallisuutta ei nähdä erillisenä työtehtävänä, vaan oleellisena osana palvelutuotantoa. Uudella tavalla tekemisen ja siitä oppimisen kautta myös ajattelu muuttuu."Hyödyt: "Pitkällä aikavälillä avoimen osallisuuden toiminta lisää kaupunkilaisten elinvoimaa ja hyvinvointia sekä tuo uusia innovaatioita. Avoin osallisuus vähentää siten kaupinkien palvelutuottajien taakkaa.""Avoimen osallisuuden ehtona on, että on olemassa sellaista toimintaa tai kehittämistä, johon voi osallistua ja jossa on osallistujia."**
Jätän lukijan harmiksi esipuheen ja johdannon julkaisemisen yllä olevaan. (kts. linkki!) Vastaan seuraavassa vain annettuihin kysymyksiin, joilla tuon esiin mielipiteeni avoimen kaupunkipolitiikan näkemyksistä.
Kysymys 1 vastaus:
Olen melko pitkälti samaa mieltä. Maailma on muuttunut jatkuvan kehityksen, ihmisten yhteiskuntavalveutumisen ja lisääntyvän vapaa-ajan myötä. Tämä lisää kiinnostusta kodin ulkopuolisiin asioihin. Turvallisen kotiympäristön kehittäminen kuuluu nykyisin meille kaikille.
Tätä kehitystä on vauhdittanut digitalistuminen, jonka myötä kaikki yhteisöllisyys ja vastavuoroinen keskustelu on ylipäätään mahdollista, edullista ja nopeaa.
Kysymys 2 vastaus:
On murroksen aika. Viranomaiset ovat tottuneet tekemään kuten ennenkin, osin laki vaatii ja tehtävät edellyttävät.
Kuitenkin nyt on aika siirtyä harmaasta virkamiesmaailmasta avoimeen värikkääseen yhteiskuntaan. Vanhoja rasitteita on murrettava, moni asia on tullut tarpeettomaksi. On sitten kyse tarpeesta tai tarpeen tyydyttäjästä. Eläköityminen vähentää ja keventää hallintoa, mutta hitaasti. Ongelmat ovat Kouvolassa nyt "tilanne päällä" -vaiheessa. Kaupunki tekee tappiota ja äyrin korotuksella uhkaillaan.
Ihmisten mielenkiinto omaan kotiseutuun on lisääntynyt. Ollaan kotiseuturakkaita. Yhteiskunta on muuttunut. Suomalainen luonne on eurooppalaistunut ja osaa vaatia, noustaan jopa barrikaadeille.
- Enää ei odoteta sosialistisesti että `jos meille annetaan´ tai vähätellään olemassa oloa ´eihän me nyt mitään tarvita´. Tämä on vanhaa, sodan jälkeisen Suomen rakentajien muokkaamaa mielikuvaa ja ajattelua. Silloin piti säästää ja uurastaa yhteisen hyvän eteen. Uhrautua.
Nyt pitää kuulla ja kuunnella kaupunkilaisia, sieltä se kehitys tulee. "Mitä tarvitaan? Mitä haluatte? Miten haluaisitte?" Tuodaan selväksi että jokainen meistä on tärkeä ja jokaisen mielipiteellä on vaikutusta. Tällä me kehitämme yhteistä kaupunkia kohti tulevaa. Ei pidä odottaa valmiiksi katettua pöytää. Kyllä kaupunkilaiset haluavat talkoilla ja uurastaa, kun tietävät että siitä on hyötyä itselle, perheelle ja yhteisölle.
Suuri ongelma on tällähetkellä talouden tasapainottaminen, ei pelkästään Kouvolassa vaan läpi Suomen. Valtion sote-uudistussähläys on tuonut lisäkustannuksia ja siirtänyt niitä valtiolta kuntiin. Päättämättymyydellä ja tietämättömyydellä tulevaan on luotu tarpeettomia kuluja ja pitkäaikaisia rasitteita, jotka nyt osoittautuvat tarpeettomiksi. Kun kyse on esim. palkkauksista tai tehtävämuutoksista ym. on aina kaikki hidasta, aikaa ja resursseja vieviä, kallista.
Kysymys 3 vastaus:
Digitaalinen toimintaympäristö ja asioiden ´vienti internettiin´ mahdollistaa nopean vastavuoroisen vuoropuhelun espoolaisten ja kaupunkikehityksen ja -hallinnon kanssa. Ei pelkästään Espoossa vaan kaikkialla malli on toimiva. Mainitsin yllä sosialistisesta ajattelusta, jossa odotetaan "jos vaikka annettaisiin"...
-Enää ei odoteta, jos kotitiellä on monttu, nyt voidaan ilmoittaa suoraan kaupungin infokanaviin ja ´hups´ monttu on korjattu hetikohta tai välittömästi. Ei sitä monttua kaupungin teknisestä toimistosta nähdä ja jos asiasta ei reklamoi, monttu on ja pysyy. Helppo esimerkki, mutta selkeä ja toimii lähes kaikissa pienissä ongelmissa mitä lähiympäristössä havaitaan.
Digitaalisesti yhteisten päätösten kollegtiivisuus korostuu. Tehdään kuten enemmistö haluaa.
Ehkä tulevaisuuden kaupunginjohtaja, -valtuusto ym. ovat robotteja.
**
Nykyisinkin vielä kaupunginjohtaja on valinta, joka perustuu poliittiseen, sosiaaliseen tai muuhun kollegtiiviseen päätökseen. No, nyt naiskaupunginjohtaja-buumi on käynnissä, joten ehkä myös ulkonäölliseen päätökseen... En mieti tai ota kantaa kaupunginjohtajien koulutukseen tai osaamiseen, vain valintaa.
Antaako nämä kriteerit riittävät eväät ja elementit kaupungin kehittämiselle. Ei! Kaupunkilaisia tulee kuulla. Kaupunkilaiset ovat kaupunki.
Kysymys 4 vastaus:
Kouvolan kaupunki on strategioinut PM2030 mallia, jossa mm. aloitteellisuutta ja päätöksen tekoa annetaan kuntalaisille. Itse kuulun Kouvolan kaupungin alueelliseen kehittämistoimikuntaan, jossa yksi tehtävä on olla linkki asukkaiden, yrittäjien, seurojen, yhdistysten ja päättäjien välillä. Verkostua.
On useita esimerkkejä jo lyhyen aikajänteen osalta, kuinka ns. avoindata on mahdollistanut kaupunkikehitystä myös yrityksissä. Uutta ideaa ja innovaatiota on syntynyt niistä tiedoista ja datahistoriasta mitä kaupunki julkaisee nykyisin avoimesti. Niiden myötä syntyy apuvälineitä, kännykkäsovelluksia, uusia yrityksiä. Siis yhteinen kaupunki kehittyy. Data, jota aikanaan mustasukkaisesti vahdittiin ja suojeltiin, on todettu kallisarvoiseksi tietolähteeksi ja sitä osataan hyödyntää. Esim. realiaikaiset bussisovellukset helpottavat matkustajia, kaupunkikartat tai suunnitelmat tuovat ja antavat lisäinfoa rakentajille, rakennusliikkeille, muuttajille, lähiasukkaille...
**
Tätä kirjoittaessa sain juuri sähköpostiini Helsingin kaupungin avoindata-tiedon (https://visiittori.fi/helsinki). Uusimmat tilastot matkailijoista ja majoittujista. Äärettömän hyvää dataa kun suunnitellaan tapahtumia tai mietitään kapasitettia. Enää laskelmat eivät tarvitse perustua mutu-tietoon.
Tilaa:
Kommentit (Atom)
Kontrolloiva pullonkaula - Älyä rahastukseen
Kontrolloiva pullonkaula - Älyä rahastukseen Tämä yksilötehtävä on kurssilla Digitalisaation suuntaukset . Kurssi ajoittui VAMK:n kevätkau...
-
Coca-Colasta jäät loppumassa? Onkohan kukaan kertonut tätä T r u m p i lle. - Saari on n i i n suuri vain kartassa . Kartta muuttaa todellis...
-
Kontrolloiva pullonkaula - Älyä rahastukseen Tämä yksilötehtävä on kurssilla Digitalisaation suuntaukset . Kurssi ajoittui VAMK:n kevätkau...
-
Loputtomien filosofisten mietteitten pohjaton lähde? Vai kuivunut uoma. -Haastan itseni. Tai siis vaihtoehtoja ei ole. 50/50 suhde. Jos ei ...
